Vapaa Ajattelija -lehden vuoden ensi numero 1/2014 liittyy Yhdenvertainen Suomi -kampanjaan. Lehti saapui minulle 26.3.2014.

Liike ja sen suunta

Pääkirjoitus kertoo yhtäältä, että tunnustuksettomuus halutaan vaaliteemaksi, mutta toisaalta "matka on päämäärää tärkeämpi". Hyvä kansalaisaloite on sellainen, joka aiheuttaa paljon kansalaiskeskustelua.

Tämä on sitä Petri Karisman kaipaamaa "pöhinää". Sitten hän kuitenkin kirjoittaa: "Olisi erittäin tärkeää, että Yhdenvertainen Suomi -kansalaisaloite saisi 50 000 allekirjoittajaa täyteen."

Karisma ei 29.1.2014 osannut sanoa ylittyykö 50 000 allekirjoituksen raja, vaikka olisi saanut oikean vastauksen ateistijärjestöiltä: ei ylity. Allekirjoituksia oli tuolloin koossa 4 499. Tavoitteen osalta ateistit kirjoittivat, että hankkeesta tulee "iso floppi". Tätä kirjoitettaessa kannatusilmoituksia on kertynyt 6 481. Tarvittaisiin suunnilleen kristitty ministeri Päivi Räsänen televisioon puhumaan eriarvoisuuden puolesta, että kansalaisaloite saisi 44 000 lisäkannatusta. Tuskin Räsänen enää toista kertaa auttaa vapaa-ajattelijoita kuten hän auttoi lokakuussa 2010, kun kirkosta erosi yli 41 000 henkeä. Vajaa-ajattelijain liitto ei lähettänyt edes kukkasia ministeri Räsäselle.

Karisma kertookin, että tarkoituksena on "ennen muuta herättää keskustelua". "Keskustelu" voi kyllä edistää kirkosta eroamista, mikä on hyvä asia. Tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta keskustelun merkitys jää epämääräisemmäksi. Sitä pitäisi eritellä lisää. Kiertäminen ympyrää, hoipertelu edestakaisin tai keinutuolissa keinuminen on sekin liikettä, muttei vie mihinkään. Se on kuin ateistien vihaaja Mauno Koiviston sosialidemokratiaa, jossa liike on tärkein.

Ateismin aakkoset

Ateismin aakkosissa on tällä kertaa kommentoitavaa. Aakkosten mukaan agnostikko "ei usko jumalaan". Näin ei ole. Koska a-gnosis kertoo vain tiedon puutteesta, agnostisismi ei perustele vain ateismia. Uskomisen suuntaan lähtevä agnostikko ajattelee: Kun tietoa ei kerran ole, voin aivan yhtä hyvin uskoa. Tieto ja usko ovat eri kategorioita. Vasta ateismissa on kyse uskon puutteesta.

Aakkosten mukaan negatiivisessa ateismissa sen kannattajalta puuttuu "tunne" jumalan olemassaolosta.

Kyllä häneltä puuttuu muutakin, esim. tieto jumalan olemassaolosta. En kiistä sitä, etteikö myös tunteilun perusteella voitaisi päätyä ateismiin, mutta tällainen ateisti olisi harvinainen.

Kirkollisveroa aakkoset kutsuvat jäsenmaksuksi.

Tämä on vakava virhe. Vero on julkisen vallan veronmaksajaan kohdistama pakkomaksu. Verottaja koettaa periä sen väkivalloin veronmaksajalta halusi tämä sitä tai ei. Jäsenmaksun taas voi ilman tällaista uhkaa jättää maksamatta.

Rationalismin osalta aakkoset kertoo, että rationalisti "torjuu uskomukset, joille ei ole järkiperäisiä perusteluja".

Uskomuksia ei kuitenkaan voida koskaan perustella järkiperäisesti. Tosin tästä huolimatta uskomus voi joskus osoittautua sattumalta todeksi.

Piirros ateistista ja uusateistista on osuva ja hauska. Ei ateistiukkojen sanomien sisällössä ole mitään eroja. Tosin ennen ateistit joutuivat usein mielisairaalaan, vankilaan tai hautausmaalle, kun taas uusateistit saavat paasata ihan vapaasti. He saavat jopa hyviä virkoja ja heille maksetaan palkkaa yms. Vanhat ateistit eivät usein saaneet kirjojaan julkisuuteen, elleivät itse olleet rikkaita, kuten paroni d´Holbach, mutta muutamien uusateistien kirjoja on myyty miljoonia kappaleita. He ovat saavuttaneet kaupallista menestystä. Tällaisia eroja on olemassa.

Kuka omistaa kirkot?

Lasse Pylkin ja Bruno Guillardin kirjoitus Ranskasta on valaiseva. Sen mukaan tuomiokirkot ovat Ranskassa valtion omistamia, vanhat kirkot kuntien omistamia. Vuoden 1905 (kirkon ja valtion erovuosi) jälkeen rakennetut kirkkorakennukset ovat kirkon omistamia. Moni kunta ei pysty ylläpitämään vanhoja kirkkoja. Niitä joudutaan luultavasti purkamaan.

Suomessa kirkko on kauan aikaa hivuttanut kirkkorakennuksiaan "suojelun" varjolla valtion osittain ylläpitämiksi. Tästä on tullut kaikille veronmaksajille raskas taakka kuten evankelis-luterilaisen kirkon hautausmaistakin. Kristittyjen pitäisi itse ylläpitää rakennuksensa ja hautausmaansa, kuten muidenkin. Kirkot ja hautausmaat ovat nekin uskon ilmentymiä. Ateistien pitäisi pysyä niistä loitolla.

Ranskassa julkista rahaa annetaan jo rakentamiskuluihin, jos moskeijan yhteyteen tulee muslimien kulttuurikeskus. Toivottavasti Suomen kristityt pohtivat sitä, haluavatko he rahoittaa moskeijoiden rakentamista Suomessa. Ranskassa Vapaa Ajattelijan mukaan "äärioikeisto" vastustaa moskeijoiden rakentamista veronmaksajien varoin.

Suomessa tilanne on huonompi, äärioikeistoa ei ole olemassa. Täällä äärikeskusta voisi ottaa tämän roolin.

Kanteluratkaisu ateistien kanteluun

Esa Ylikosken kirjoituksessa "Pukit kaalimaan vartijoina" kirjoitetaan 30.12.2013 annetusta eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuojan kanteluratkaisusta, joka koskee puolustusvoimia. Vapaa-ajattelijat mainitsevat nyt ensi kertaa, että vuosia kestäneen kanteluprosessin takana on Jouni Luukkainen. Hän ei kuulu Vapaa-ajattelijain liiton mihinkään jäsenyhdistykseen, vaan on Pääkaupunkiseudun ateistit ry:n puheenjohtaja.

Vapaa-ajattelijat ovat tässä asiassa pitkälti ateistien linjoilla.

Paras ismi?

Hannu Eklundin kirjoitus Paras ismi pitää parhaana isminä sekulaarihumanismia mainiten sen ihmiskeskeisyyden.

Juuri ihmiskeskeisyys on kaikenlaisen humanismin heikko kohta. Se on maallinen tapa ilmaista kristillinen ajatus "luomakunnan kruunusta". Monet ateistit hylkäävät humanismin tästä syystä. Ihmiskeskeisyyden pahin seuraus lienee väestön paisuminen ylisuureksi muun eläinkunnan ja kasvikunnan kustannuksella. Tämä koettelee maapallon kantokykyä. Mitä hyötyä ihmispopulaation paisumisesta voisi olla? Vai onko se osoitus ihmisen järjettömyydestä?

Eklund kirjoittaa, että sekulaarihumanismia kutsutaan joskus myös positiiviseksi ateismiksi. En ole kuullut tällaisesta. Joka tapauksessa ateismi ei ole jumalakeskeistä eikä ihmiskeskeistä. Se on oikeastaan luontokeskeistä. Sen varassa elämämme ja kulttuurimme lepää. Ateismista puuttuu se ideologinen ihmisen ylistys, jota humanistit joskus räikeästikin kuuluttavat. Ihmistä lukuun ottamatta muut eläimet ovat ateisteja. Humanisteja ei ihmiskunnan ulkopuolelta löydy.

Liiton kannanotto

Vapaa-ajattelijain liitto on 5.2.2014 ottanut upouuden kannan. Se kannattaa elämänkatsomustiedon (ET) opetuksen pakollisuutta lukiossa kaikille yleissivistyksen turvaamiseksi.

Liittokokouskaudella 2008–2011 liiton hallitus rikkoi vuoden 2008 liittokokouspäätöstä vastaan. Se ryhtyi vuonna 2010 omavaltaisesti kannattamaan myös evankelis-luterilaisten oppilaiden ja opiskelijoiden oikeutta opiskella ET:a, vaikka ET on uskonnottomille suunnattu oppiaine. Myös uusi kannanotto ET:n pakollisuudesta on vuoden 2011 liittokokouspäätöksen vastainen. Tämän päätöksen mukaan ET on lukiossa valinnainen aine kaikille.

Uuden kannanoton mukaan uskonnon kurssit on syytä lopettaa.

Tämäkin on sillä tavoin ateistien kannan vastaista, että katsomusaineiden poistuessa julkisesta koulusta myös ET poistuu ainevalikoimasta. Kouluun jäisi enintään filosofia, jota ei lueta katsomusaineeksi. Sitä opetettaisiin tieteellisestä, sekulaarista näkökulmasta käsin. Lisäksi vapaa-ajattelijain uusi kannanotto on eriarvoisuutta ajava, uskovia loukkaava ja täysin epärealistinen.

Kimmo Sundström