Ateistien määrä kasvaa Hollannissa. Kyselytutkimusten mukaan (mitään suomalaista uskontotiedon sisältävää väestörekisteriä ei tietenkään ole olemassa) 44 % väestöstä on ateisteja, 28 % katolilaisia, 19 % protestantteja, 5 % muslimeja ja 4 % muiden uskontojen kannattajia. 

Valtion rahoilla ei ylläpidetä tyhjiä kirkkoja vaan niitä puretaan ja otetaan hyötykäyttöön. Vuosina 1970-2003 purettiin 205 kirkkoa ja 148 muutettiin kirjastoiksi ja terveyskeskuksiksi. Vuonna 2003 kirkkoja oli jäljellä 1 748 ja seuraavana vuonna 1 644. Vuonna 2020 arvioidaan koko maassa olevan alle tuhat kirkkoa. 

Maastrichtin goottilaistyylinen kirkko (1294) muutettiin Selexyz-kirjastoksi. Tätä ennen se oli tyhjillään tai erilaisissa käyttötarkoituksissa kuten polkupyöräliikkeenä. Kirjastossa riittää nyt väkeä, vuosittain noin 700 000 kävijää. Tien nimi, jonka varrella kirkkorakennus on, on edelleen Dominikaanerkerkstraat. 

Amsterdamin vanha, uusromaanista tyyliä edustava kirkko (n. 1880) muuttui konserttisaliksi, joka sai nimen Paratiisi. 

Utrechtissa Maria Minor Kerk muuttui Café Olivieriksi. Kirkkoja on muutettu myös pubeiksi ja kahviloiksi.

Kimmo Sundström

JK. Suomessakin kirkot tyhjenevät ja kylmenevät. Menossa on yhä nuorempien kirkkojen muuttaminen "suojelun" nimissä kohteiksi, joihin valtio voi nykyistäkin löysemmällä kädellä antaa kaikkien veronmaksajien varoja. Valtiovarainministeri kysyy piispoilta talousneuvot, näin hoidetaan rahapuoli.