Suomen Islam-Keskus Säätiön säädekirja allekirjoitettiin 21.10.1993. Säätiön peruspääomaksi Egyptin kansalainen Ismail El-Fakharany, joka asui Abu Dhabissa, lahjoitti 30.000 Yhdysvaltain dollaria. Hän myös valitsi kolmijäsenisen säätiön hallituksen, johon tulivat hänen lisäkseen helsinkiläinen toimitusjohtaja Aladin Maher ja espoolainen ostotoimen koordinoija Cingiz Safiulla, molemmat Suomen kansalaisia. 

Perustamishakemuksen jätti 26.10.1993 Maher, perustamislupa annettiin 27.10.1993 ja säätiö merkittiin säätiörekisteriin 1.12.1993. Sen kotipaikka on Helsinki (rekisterinumero 2998, Y-tunnus 1536411-4). 

Säätiön tarkoituksena on "Islamin uskoa koskevan tiedon jakaminen, Islaminuskon mukaisen opetuksen järjestäminen sekä Islamin uskoon liittyvän tutkimustoiminnan harjoittaminen." Lisäksi tarkoituksena "on islaminuskoisille tarkoitettujen hautausmaiden ja hautauspaikkojen perustaminen ja ylläpito." Säätiön nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja yksin tai kaksi hallituksen jäsentä yhdessä tai se henkilö, jonka hallitus nimenkirjoittamiseen oikeuttaa. 

Jos säätiö lakkautetaan, varat käytetään hallituksen päättämällä tavalla Skandinavian Islam-Keskus Säätiön tarkoituksen edellyttämällä tavalla. 

1990-luvun loppupuolella Safiulla ja hallituksen puheenjohtaja Maher riitaantuivat keskenään. Safiulla pyysi kirjeitse 30.8.1999 eroa säätiön hallituksesta. Hallitus ei reagoinut tähän, ja Safiulla ilmoitti Patentti- ja rekisterihallitukselle eroavansa tehtävästä 31.3.2000. 

Säätiön hallitus kokoontui Egyptissä 16.3.2001, jolloin läsnä olivat Maher ja El-Fakharany. He valitsivat hallituksen kolmanneksi jäseneksi kuopiolaisen Abdolfatah Omarin. Tämä uusi hallitus rekisteröitiin 17.1.2002. 

Vuoden 2004 tilinpäätös rekisteröitiin 21.12.2005. Säätiö ei ole toimittanut tilinpäätöksiään viranomaiselle vuoden 2004 tilinpäätöksen jälkeen. 

Hautausmaatoimi 

Säätiö ja Kirkkonummen seurakuntayhtymä allekirjoittivat 28.12.1995 sopimuksen 135 arkkuhautapaikan hallintaoikeuden ostamisesta säätiölle Rajakummun hautausmaalta. Säätiön periaatteena oli, että muslimivainaja pyrittiin hautaamaan asuinpaikkakuntansa hautausmaalle, jos sinne on järjestetty muslimeille tarkoitettu erillinen alue. Jos tällaista ei ole, vainaja otetaan haudattavaksi Kirkkonummelle. 

Kirkkonummen seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto oli kokouksessaan 11.12.1995 äänestyksen jälkeen äänin 25-14 päättänyt myydä 135 matalahaudan hallintaoikeuden säätiölle 950.000 markan hinnalla. Pöytäkirjan mukaan säätiöllä "on varat hautojen ostamista varten". Seurakuntayhtymänkin mielestä hinta oli "korkea". Sitä perusteltiin näin: (1) haudat ovat islamin uskon mukaisesti ikuisia hautoja eivätkä palaudu myyjälle; (2) yhtymä menettää 135 hautapaikkaa; (3) seurakuntayhtymällä ei ole velvollisuutta myydä hautapaikkoja. 

Säätiön toimintakertomus muotoilee asian näin: "Säätiö maksoi hautapaikoista sopimuksen mukaisen hinnan. Säätiö sai hautapaikkojen ostoon avustuksen." Tosiasiassa ostoksen maksoi opetusministeriö. Se myönsi 16.1.1996 950.000 markkaa hautapaikkojen ostamista varten "yleiseksi islamilaiseksi hautausmaaksi" 28.12.1995 allekirjoitetun sopimuksen mukaisesti. Päätöksen allekirjoittivat osastopäällikkö, ylijohtaja Kalervo Siikala ja vanhempi hallitussihteeri Fredrik Forsberg. 

Muslimivainajille tarkoitetun osaston numero Rajakummun hautausmaalla on 19. Säätiön mukaan hautapaikat oli käytetty vuoden 2004 loppuun mennessä. Seurakuntayhtymän mukaan alueelle on jätetty noin 30 hautapaikkaa, jotka on varattu vain kirkkonummelaisille muslimivainajille. Osaston kaikkien hautojen hautaoikeuden haltija on Suomen Islam-Keskus Säätiö. Alueelle on haudattu vainaja ainakin vuonna 2008. 

    Rajakummun hautausmaan osasto 19 muslimivainajille. Maan pinnan peittää sammal. Alueella on vain yksi puu, tammi. 14.12.2013 haudoilla oli yhteensä 115 kiveä. Kaikki kivet olivat pienehköjä ja vain noin 1/10:ssa kivistä oli vainajan nimi sekä hänen syntymä- ja kuolinaikansa. Loput kivet ovat erimuotoisia, hakkaamattomia kiviä, joissa ei ole mitään tekstiä tai symboleita.

Säätiö on neuvotellut hautapaikoista myös muille hautausmaille. Vuonna 1996 sovittiin Vantaan seurakuntayhtymän Ruskeasannan hautausmaalle avattavasta, noin kymmenen paikan hautarivistä yksinomaan muslimivainajille. Tilikauden 2004 aikana käytiin neuvotteluja Espoon seurakuntayhtymän kanssa koskien Kellonummen hautausmaata. Nykyisin tällä hautausmaalla on muslimihautaosasto. 

Jyväskylässä säätiö omistaa oman, yksityisen hautausmaan Seppälänkankaalla (ks. tarkemmin Islamilainen hautausmaa Jyväskylässä). Säätiö haki taloudellista tukea Länsi-Suomen lääninhallitukselta alueen kunnostamiseen ja valmistamiseen hautausmaakäyttöön, mutta lääninhallituksella ei ollut varoja tähän tarkoitukseen. 

Säätiö neuvotteli vuonna 2004 hauta-alueista myös Oulussa ja Kuopiossa. 

Oulussa, Intiön hautausmaalla, on 1990-luvulla perustettu oma alue, osasto 30, muslimivainajia varten. Ensimmäinen vainaja on haudattu 1993 ja tällä hetkellä on käytetty vajaat 30 hautaa. Muilla Oulun seurakuntayhtymän hautausmailla ei ole vastaavia alueita. Kuopiossa, Vehmasmäen hautausmaalla, on samoin jo 1990-luvulla perustettu muslimivainajien erillisalue hautausmaan osastolla 7. Muslimivainajille varattu alue käsittää 95 hautapaikkaa. 

Tilinpäätös 2004 

Säätiön toimintakertomus ei kerro tarkemmin myytyjen hautojen hallintaoikeuksien lukumäärää tai hintaa. Kuitenkin kerrotaan, että hautapaikasta saatavaa hintaa tullaan osaltaan käyttämään uusien hautapaikkojen tai hautausmaa-alueiden ostamiseen. 

Hautausmaatoimi on tuloslaskelman tärkein pääluokka. Huomiota kiinnittää toiminnan erinomainen kannattavuus. Tuottoja oli 38.900 euroa, kuluja vain 1.000 euroa. Varsinaisen toiminnan tulos oli 37.900 euroa. Vuonna 2003 vastaava tulos oli 29.266,15 euroa. 

Säätiön palveluksessa oli yksi henkilö työsuhteessa ja kaksi henkilöä työharjoittelussa. Palkkakulut olivat 12.145,59 euroa, henkilösivukulut 2.445,58 euroa ja henkilöstötuotot 13.320,39 euroa. Näin henkilöstötuotot ja -kulut olivat yhteensä vain -1.270,78 euroa. 

Vuokria maksettiin 14.125,64 euroa. 

Varsinaisen toiminnan tuottojäämä oli 14.784,69 euroa. Muita tuottoja tuli 30.361,83 euroa, mutta tilinpäätös ei kerro niiden lähdettä. Säätiöllä oli myös vähäistä sijoitustoimintaa, se omisti mm. pörssiosakkeita. Tilikauden ylijäämä oli 25.842,19 euroa (2003: 18.190,09 euroa). 

Taseen loppusumma oli 290.863,87 euroa. Tilintarkastuskertomuksen mukaan saatavat sisälsivät kuitenkin 15.400,00 euron epävarman ja riidanalaisen vuokrasaatavan.

Kimmo Sundström