Olen arvioinut vuosittain Helsingin Vapaa-ajattelijat ry:n (HVA) syksyisin ilmestyvän Uskomaton-lehden. Tässä kirjoituksessa kerrotaan Keski-Uudenmaan Vapaa-ajattelijat ry:n (KUVA) julkaisemasta ANTI-lehdestä tai jäsentiedotteesta. 

ANTI kertoo vapaa-ajattelijain toiminnasta Järvenpäässä (KUVA:n kotipaikka) ja yhdistyksen toimialueella. Toimialueeseen kuulunevat Järvenpään lisäksi Hyvinkään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan kunnat. Jäsenistö on keskittynyt voimakkaasti Järvenpäähän. Vuonna 2008 yhdistyksessä oli 50 jäsentä, joista 31 maksoi jäsenmaksunsa. 50 jäsenestä 22 asui Järvenpäässä. Vuoden 2012 lopulla maksaneita jäseniä oli 36. Pienin kirkkoon kuuluvuus alueen kunnissa vuonna 2012 oli Järvenpäässä, 72,4 prosenttia kaupungin väestöstä (koko maassa 76,4 prosenttia). 

ANTI on 12-20-sivuinen, A5-kokoinen, kuvitettu, etupäässä yhdistyksen sisäinen tiedotuslehti, joka ilmestyy 1-2 kertaa vuodessa. Se toimii kuitenkin käyntikorttina yleisönkin suuntaan. Lehden toimituskuntana toimii yhdistyksen hallitus, päätoimittajana on yhdistyksen puheenjohtaja Lasse Pylkki. 

    Lehden kansikuvassa Järvenpään rautatieasema. 

Ote Ekholmin ehdotus: ANTI 

Vaikka KUVA:n toiminta on kehittynyt viime vuosina imagofasistiseen suuntaan, ANTI on valtaosin terveellä pohjalla. Se sisältää runsaasti tärkeitä, monipuolisia, tiiviitä ja itsekriittisiäkin uutisia, toimintasuunnitelmia ja -kertomuksia, retki- ja matkakertomuksia, tilastoja, tapahtumailmoituksia, muita tietoja ja kuvia yhdistyksen toiminnasta. Vielä alkuvuonna 2010 lehdellä ei ollut nimeä. Ideariihessä 21.4.2010 Ote Ekholm ehdotti lehden nimeksi ANTI, jolla nimellä lehti on siitä lukien kulkenut. 

Tunnustuksettomat hauta-alueet 

Esitellessään seurakuntien tunnustuksettomia hauta-alueita, ANTI ei ole ollut riittävän kriittinen. Esimerkiksi Keravan hautausmaan yhteydessä olevasta hauta-alueesta lehti kirjoittaa, että evankelis-luterilaiset seurakunnat "toimivat ainoastaan alueen teknisinä ylläpitäjinä". Näin ei ole. Lehtikin toteaa heti perään, että alueella noudatetaan Keravan seurakunnan hautaustoimen ohjesääntöä. Nämä hautausmaat ovat myös seurakuntien omistuksessa, niiden hautauskulttuuri noudattaa pitkälti tavanomaista luterilaista hautauskulttuuria jne. Alueet ovat vain kristillisen klerikalismin liudennettu sovellus hautaustoimessa. Hautaustoimi näillä alueilla, kuten evankelis-luterilainen hautaustoimi kokonaisuudessaan, on kustannettu lähes kokonaan kaikkien veronmaksajien maksamalla yhteisöveron tuotolla. Järjestelmä edustaa kirkollista kommunismia. 

ANTIIN liittymättä kerrottakoon, että tunnustuksettomat hauta-alueet ovat myös hyvin epäsuosittuja sekä kristittyjen että uskonnottomien keskuudessa. Vastoin niiden tarkoitusta on sattunut sellaistakin, että tällaisesta alueesta on käytännössä tullut muslimihauta-alue. Tämä on seurannut siitä, että haudatuilla muslimivainajilla ei ole ollut omaa hautausmaata eikä omaa erityisaluettaan (alue, hautakortteli, hautarivi tms.) luterilaisen seurakunnan hautausmaalla, jolloin tunnustukseton alue on ollut lähinnä heidän toiveitaan. Kun alue näin on saanut islamilaisen ilmeen, siitä on tullut ei-muslimien piirissä entistä kartettavampi. 

Asiaa koskevasta uutisesta (Syksy 2009, s. 8-9) ilmenee myös se kiinnostava tieto, että Sipoon seurakuntayhtymä ei tarjoa kirkkoja tai siunauskappeleita tunnustuksettomia hautaustilaisuuksia varten. Pääkaupunkiseudulla Espoon seurakuntayhtymällä on sama käytäntö. 

Ateistien ja vapaa-ajattelijoiden suhtautumisessa tähän seikkaan on eroja. Vapaa-ajattelijat ovat valitelleet asiaa, koska haluavat tehdä yhteistyötä seurakuntien kanssa. Ateistit taas pitävät tällaista toimintalinjausta enemmän kristinuskon mukaisena eivätkä pyrikään yhteistoimintaan kirkon kanssa. 

Humanismin suuntaan 

Keski-Uudenmaan Vapaa-ajattelijat ry ei ole kehittynyt ateistiyhdistyksen suuntaan, vaan imagofasistiset piirteet ovat kallistaneet sitä enemmän humanistiseen suuntaan. Vuoden 2012 toimintasuunnitelmassa (s. 13) jopa mainitaan yhdistyksen sääntö- ja nimenmuutoksen pohdinta: "Nimessä tulisi esiintyä sana humanisti kansainväliseen tapaan." 

Toimintasuunnitelma vuosille 2013-2014 sisältää humanismin markkinoinnin. 

Aatteellinen humanismi on eri ajatusvirtaus ja paljon nuorempi kuin vapaa-ajattelu. Vapaa-ajattelijain kansainvälinen toiminta on valitettavasti hyvin pientä verrattuna humanistien kansainväliseen toimintaan. Myös Vapaa-ajattelijain liiton kansainvälinen toiminta on romahtanut lähelle nollaa. Suomessa Vapaa-ajattelijain liitto on kuitenkin paljon vahvempi järjestö kuin Suomen Humanistiliitto, vaikka molemmat ovat heiveröisiä. 

Maailmanetiikka 

"Maailmanetiikka" on imagofasismia ja lähtöisin roomalaiskatolisen teologin ja papin Hans Küngin ajatuksista (Projekt Weltethos, 1990). Myös kunnallinen tai valtiollinen aikuistumiskoulutus on imagofasismia. Maailmanetiikka on puheenjohtaja Lasse Pylkin hellimä ajatus. Kuitenkin hänkin kirjoittaa, että todellinen dialogi uskontojen välillä on epätodennäköistä. "Sopuun eivät pääse edes saman uskonnon eri suunnat, lahkot, uskontokunnat. Siinä on ikuinen riidan siemen." (ANTI, kevät 2010, s. 3). Miksi siis ajatella, että jopa uskonnottomien ja uskovien yhteinen maailmanetikka ("yhteiset pelisäännöt ja moraalioppi", "universaalit arvot" ja "ihmisistä itsestään lähtevä etiikka") olisi mahdollinen? Eikö tämä merkitsisi uskomusoppien hylkäämistä? Näin Pylkki itse kirjoittaakin. Tässä ei ole kyse yhteisestä etiikasta siinä mielessä, että se olisi jonkinlainen kompromissi, vaan maailmanetikka tarkoittaisikin uskontojen häviämistä. Mitään tällaista ei kuitenkaan ole näköpiirissä. 

KUVA on ehdottanut maailmanetiikkaa myös uudeksi oppiaineeksi yläkouluun. KUVA:n mielestä maailmanetiikan tulee olla arvokasvatusta, joka tosin ei saa perustua uskontoihin. (Tässä on taas ateistien käsityksestä poikkeava käsitys. Jos etiikkaa opetettaisiin koulussa, ateistit katsovat, ettei se saa olla arvokasvatusta vaan sitä on opetettava filosofisesta ja tieteellisestä näkökulmasta lähtien.) 

Maailmanetiikalle raivataan tietä Pylkin mielestä sillä, että elämänkatsomustieto (ET) muutetaan valinnaiseksi uskonnon kanssa. (Ateistit eivät kannata tätä, vaan haluavat säilyttää ET:n alkuperäisen idean, joka on olla oppiaine uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomille oppilaille.) 

Pylkki kirjoittaa useassa kohdassa maailmanetiikasta ja siitä, että se on edellytys maailmanrauhaan pääsemiseksi. 

Maailmanrauha on utopia. Sota on inhimillistä toimintaa. Ihmiset tahtovat sotia ja sotivat sanoivatpa he mitä hyvänsä. Erityisen viehättyneitä sotaan ovat lähetysuskonnot kuten kristinusko ja islam. Rauhanuskontoja ei ole olemassa, vaikka jotkut, vähäistä kannatusta omaavat, uskonsuuntaukset ovat kyllä johdonmukaisesti pitäneet kiinni rauhasta ja väkivallattomuudesta (esim. kveekarit ja Jehovan todistajat). 

Vapaa Ajattelija yleisölehdeksi 

KUVA:n yksi liittokokousesitys vuonna 2011 oli, että Vapaa-ajattelijain liiton lehti Vapaa Ajattelija muutettaisiin "ensi sijassa yleisölehdeksi". Kirjoituksessaan (ANTI 2011, s. 5) Tarmo Niskanen toteaa, että liittokokouskeskustelussa KUVA:n näkemys voitti. 

Vapaa Ajattelija onkin muuttunut tähän suuntaan. Yleisesti liiton nykyhallinnon linja on työntää jäsenistö syrjään ja suunnata toiminta tiedotusvälineitä sekä muita järjestöjä ja yhteistyökumppaneita kohti. Vapaa Ajattelijan ilmestymiskertoja on vähennetty neljään vuodessa. Vuonna 1945 perustetun lehden tulevaisuus näyttää huonolta. Se saattaa muuttua ennen pitkää verkkolehdeksi, ellei kuole kokonaan pois itsenäisenä lehtenä. Suuremman yleisön suosiota nykyisen kaltainen lehti ei saa. Jäsenistöä ei puolestaan haluta palvella, ei myöskään julkaisemalla laadukasta lehteä. 

Järjestöhistoriaa 

Kevään 2010 lehdessä on Erkki Haaviston muisteluja Järvenpään vapaa-ajattelijatoiminnan historiasta (s. 13). Haavisto tuli Järvenpäähän vuonna 1956. Arvokkaita historiatietoja on myös Veikko Laineen Historianurkassa (s. 14). Laine liittyi Järvenpään Vapaa-ajattelijoihin 1976. Toinen Laineen Historianurkka on julkaistu ANNIN numerossa 2011 (s. 15) ja kolmas, laajempi, numerossa Lokakuu 2013 (s. 14-16). Yhdistyshistoriasta kiinnostuneiden tulee lukea kaikki nämä kirjoitukset. 

Toiminta hiipuu?

Lokakuun 2013 ANTI oli lukemistani laajin, 20 sivua. Toimintasuunnitelman mukaan yhdistys potee kuitenkin heikkoutta: "Vuosina 2013-2014 toiminta on vaarassa hiipua, ellei hallintoon ja toimintaan saada mukaan uusia tuoreita voimia." 

Kaiken kaikkiaan ANTI on informatiivinen ja lukemisen arvoinen lehti. Ulkopuolinenkin saa siitä helposti yleiskuvan yhdistyksen toiminnan laadusta ja laajuudesta. Liiton eri jäsenyhdistysten toiminnan laatu ja laajuus vaihtelee paljon. Jos haluat liittyä Keski-Uudenmaan Vapaa-ajattelijain jäseneksi, ennen sitä kannattaa tutustua ANTIIN.

Kimmo Sundström