Jyväskylässä, Seppälänkankaalla, sijaitsee Keski-Suomen Vapaa-ajattelijat ry:n (88168; perustettu 14.2.1964) yksityinen hautausmaa. Se on tällä hetkellä uusin vapaa-ajattelijain hautausmaa Suomessa. Hautausmaa on Kuormaajantien varrella, tien itäpuolella, vastapäätä risteystä, josta erkanee Hakkutie. Alue on asemakaava-aluetta.

    Jyväskylän kaupungin kartassa hautausmaa-alue on suorakaide eikä suunnikas kuten hautausmaan perustamislupapäätöksessä olevassa kartassa. Alue on merkitty myös hieman luoteeseen verrattuna perustamislupapäätöksen karttaan siten, että alueen eteläkulma on jokseenkin siinä, missä perustamislupapäätöksen kartassa oli alueen pohjoiskulma. © Jyväskylän kaupunki, Maankäyttö.

Perustamislupahakemus

15.1.2002 päivätyn perustamislupahakemuksen allekirjoittivat Mauri Kiuru ja Marko Koivuniemi. Lupaa haettiin Jyväskylän kaupungin omistamalle Seppäläntausta-nimiselle tilalle rno 12:331. Alue on kaavoitettu hautausmaakäyttöön. Tarkoituksena oli sijoittaa alueelle uurnahautoja ja muistolehto, ei lainkaan arkkuhautoja.

Alue sijaitsee Seppälänkankaan pohjavesialueella, jolla sijaitsevat Palolan ja Pupuhuhdan vedenottamot. Kaupungin tonttiosasto oli 28.11.2001 päättänyt (316/01) alueen varaamisesta yhdistyksen käyttöön.

Jyväskylän kaupungin hygieenikko oli tarkastanut ilmoituksen ja päättänyt 8.1.2002 oikeuttaa sijoittamaan hautausmaa sille osoitettuun paikkaan.

    Viitta hautausmaalle Kuormaajantieltä.

Päätös

Myönteinen päätös annettiin 30.1.2002. Yhdistys oikeutettiin perustamaan yksityinen hautausmaa ja muistolehto. Hautausmaa sijoitetaan hakijan käyttöön varatulle noin 500 neliömetrin alalle. Ala on muodoltaan suunnikas, jonka sivujen pituudet ovat 36 ja 13,89 metriä (vrt. kuitenkin karttakuva ja sen teksti yllä).

Asiaton oleskelu hautausmaalla on estettävä. Alue tuli aidata, jotta se erottuisi ympäröivästä kangasmetsästä ja asiaton läpikulku maan poikki estyisi. Päätöksen allekirjoittivat sosiaalineuvos Marketta Korhonen ja lääninterveystarkastaja Kari Leskinen. Hakijan maksettavaksi tuli 252 euron suuruinen suoritemaksu.

Kauppa

Maa-alue on erottamaton määräala (179–401–12–331–M605), joka kuuluu Jyväskylän kaupungin omistamaan Seppäläntausta-tilaan (179–401–12–331; pa 16,579 ha). Määräala ostettiin Jyväskylän kaupungilta 30.9.2003 ja rekisteröitiin 8.10.2003. Lainhuuto annettiin 1.3.2004.

Kaupunki ei ole vaatinut määräalan ostajaa erotuttamaan aluetta.

    Pysäköintialue hautausmaan pohjoispuolella. Hautausmaan aita ja työkaluvaja näkyvät oikealla.

Perustaminen

Hautausmaa perustettiin talkoilla, joihin osallistuivat yhdistyksen jäsenet arkkiateisti Mikko Vasara, Mauri Kiuru, Paula Kauppila, Jukka Kauppila, Marko Koivuniemi ja Ilkka Niilekselä. Yhdistys rahoitti perustamisen omin varoin ja Kauppiloilta saamillaan lainavaroilla. Kuluja kertyi alueen raivauksesta, irtokivien siirrosta, kivituhkan ostosta, aita- ja porttiaineista ja tervasta. Yhdistys sai myöhemmin avustusta hankkeeseen Vapaa-ajattelijain liitolta ja maksoi velkansa. Perustamistyö tehtiin kesäisin 2004 ja 2005 ja valmistui syksyllä 2005.

Alueella on kahdeksan isoa irtokiveä ja kaksi pienempää irtokiveä. Isommat kivet on ajateltu hautausmaan pohjapiirroksessa vainajien yhteisiksi muistomerkeiksi. Tämän artikkelin lähteissä on mainittu linkki Marko Koivuniemen kirjoitukseen. Kirjoitukseen liittyy kuva pohjapiirroksesta, josta ilmenee mm. maalle suunnitellut käytävät ja viisi tuhkan sirottelualuetta. Hautausmaan suunnitteli Jarmo Väisänen Viherteema Oy:stä.

    Valkoinen puuportti, portinpylväät sekä etusivun ja vasemman sivun aitaa. Aidan sisäpuolella peltinen roska-astia.

Maalla on kuusi isoa mäntyä ja lisäksi haapa, kuusi ja kataja. Aluskasvillisuus on saniaisia, mustikkaa ja sammalia.

Hautausmaan naapurina on yksityinen islamilainen arkkuhautausmaa.

Varustukset

Varustuksiin kuuluu valkoinen puuportti, tervattu lauta-aita, puurunkoinen työkaluvaja ja roska-astia. Kaivoa, vesijohtoa, sähköä tai valaistusta ei ole.

Kaksiosaisen puuportin molemmat portinpuolet ovat kooltaan 118x80 cm. Oikean portinpylvään korkeus maasta on 177 cm, vasemman 184 cm.

Aidan korkeus on noin metri. Hautausmaan etusivulla on 8 aidantolppaa, portilta katsoen vasemmalla sivulla 19 tolppaa, takasivulla 8 tolppaa ja oikealla sivulla 19 tolppaa. Kulmatolpat on tässä laskettu kahdesti. Aidantolppien korkeus maasta on noin 107 cm, kulmatolppien kuitenkin noin 120 cm.

Hautausmaan ulkopuolella, oikean sivun takana, on pysäköintialue, jota vierailijat voivat käyttää.

Leca-harkkojen päälle pystytetyn työkaluvan mitat ovat 201x127 cm. Vaja on huopakatteinen ja siinä on yksi ovi. Siellä on käsityökaluja ja kottikärryt. Vajan rakensivat Tapio Siekkinen, Anita Törn ja Mauri Kiuru.

Peltinen, vihreä roska-astia sijaitsee portin vieressä, hautausmaan sisäpuolella.

    Lukittu työkaluvaja hautausmaan oikeassa etukulmassa.

Ohjesääntö

Hautausmaan ohjesäännöstö valmistui alkuvuodesta 2009. Sen mukaan maa on tarkoitettu ensisijaisesti "uskontokuntiin kuulumattomille vainajille", mutta sinne voidaan haudata keitä vainajia hyvänsä. Hautapaikkaa "ei saa siunata eikä pyhittää".

Uurnahautapaikkojen koko on 50x50 cm ja useammasta uurnahautapaikasta voidaan muodostaa perhehautoja. Uurnahautapaikalle saa asettaa sopivan muistokiven. Lisäksi on olemassa sirottelualueet.

Alueen kivipaasiin voi kiinnittää muistokilven. Sellaisen voi kiinnittää myös muualle haudatun vainajan muistoksi. Muistokivissä ja -kilvissä ei käytetä uskonnollisia tunnuksia. Tuhkauurnien tulee olla maatuvia.

Hautapaikka on mahdollista varata etukäteen. Ainakin kaksi tällaista varausta on tehtykin. Varaussopimus on voimassa 15 vuotta, sukuhautavaraus 25 vuotta.

1.4.2009 alkaen uurnahautapaikan hinta oli 20 euroa ja hallinta-aika 25 vuotta. Muistolehto- ja sirottelualuepaikan hinta oli 5 euroa. Uurnahaudan kaivuu ja pinnan siistiminen maksoi 45 euroa. Sirottelualueen ja muistokivien käyttö maksoi 10 euroa. Hautausmaavastaavana toimi Anita Törn.

Haudan hoitosopimus on mahdollista tehdä omistajayhdistyksen kanssa. Hautapaikan siisteys ja hautamuistomerkin kunto on hautapaikan haltijan vastuulla.

Uurna- ja suku-uurnahautapaikalle hautapaikan haltija saa sijoittaa kestävästä materiaalista tehdyn muistomerkin (kesto vähintään 25 vuotta). Muistomerkkien ohjeelliset enimmäiskoot ovat: (1) uurnapaikka, leveys 50 cm, korkeus 50 cm; (2) sukuhauta, leveys 100 cm, korkeus 50 cm; (3) sirottelualueen muistolaatta, korkeus 7 cm, leveys 12 cm. Hautapaikoille ei saa sijoittaa reunakiviä.

    Yleiskuva hautausmaalta, jossa näkyy irtokiviä. Maa nousee hieman kohti vasenta takakulmaa. Hautausmaalla on kahdeksikonmuotoinen polku. Suuren hongan oikealla puolella on kaksi lyhtyä ja maan ensimmäiset uurnahaudat.

Neljä haudattua vainajaa

Ensimmäinen maalle haudattu vainaja on Haukivuorella asunut Eskö Törn. Hänen leskensä Anita Törn otti myös osaa hautausmaatalkoisiin ja vauhditti hautausmaan perustamista, koska miesvainajan tuhka oli saatava haudattua. Tuhka odotti hautaamista yli vuoden.

Vielä elokuussa 2006 maalle oli haudattu vain tämän yhden vainajan tuhka. Hautausmaa on uurna- ja sirotteluhautausmaa, arkkuja maalle ei saa haudata. Elokuussa 2013 maalle oli haudattu yhteensä neljä vainajaa. Kahden tuhka on haudattu uurnassa ja kahden ripoteltu alueelle. Viimeksi maalle oli ripoteltu Mikko Vasaran tuhka hänen itsensä valitsemaan paikkaan. Vasara kuoli keväällä 2012.

Hautausmaan nykytila

Hautausmaa on pitkälti luonnonmukainen eikä vaadi paljon hoitoa. Hoito tapahtuu talkoilla ja vainajien omaisten toimesta. Kirjoittaja vieraili hautausmaalla viimeksi 4.8.2013. Tapio Siekkinen haravoi ja siisti hautausmaan vaimonsa kanssa 3.11.2013.

Kimmo Sundström

JK. Kirjoittaja vieraili hautausmaalla uudelleen 8.8.2017. Kuormaajantien risteyksessä oleva viitta on uusittu. Tilalla on nyt kaksi viittaa. Ylemmässä lukee ”Muslimien hautausmaa” ja alemmassa ”Uskonnottomien hautausmaa Leporinne”. Hautausmaa sai nimensä tilan nimen mukaan. Tilan nimeksi tuli Leporinne, kun aikaisempi erottamaton määräala erotettiin omaksi tilakseen. Uudeksi rekisteritunnukseksi tuli 179–401–12–612. Leporinne on rekisteröity 6.3.2014.

    Uudet viitat hautausmaille.

Hautausmaan etusivun aitaan, portin vasemmalle puolelle, on tullut uusi, valkoinen kyltti (60,5x30,5 cm; lxk), jossa lukee mustin kirjaimin ”Uskonnottomien hautausmaa Leporinne”.

Keski-Suomen Vapaa-ajattelijat ry:n hautausmaavastaavana toimii nykyisin Päivi Kovanen.

JJK. Vierailin alueella taas 11.8.2020. Maan etuosaan, portista oikealle, on yhden suuren irtokiven harjalle pystytetty Risto Puumalaisen kivinen Suru-veistos (2019). 

Maan oikeassa etukulmassa olevan työkaluvajan vasempaan kylkeen on tehty laajennus, jossa on hautausmaan puolelle aukeava ovi. Sinne on sijoitettu vihreä, peltinen roska-astia, joka aikaisemmin oli portista tultaessa oikealla. 

Kolmas uudistus on maan vasempaan etukulmaan pystytetty, ruskeista laudoista tehty rakennelma, jonka sisällä on lehtikomposti.