KIHNIÖN VAPAASEURAKUNNAN HAUTAUSMAA KIHNIÖSSÄ (11.9.2013)


Kihniöstä tuli itsenäinen kunta sen erottua Parkanosta 1.1.1920. Kihniön kunnan Kihniön kylässä on Tampereen vapaakirkkoseurakunnan omistama, mutta Kihniön Vapaaseurakunnan ylläpitämä ja käyttämä yksityinen hautausmaa. Se sijaitsee noin kilometrin kaakkoon kunnan keskustasta, Kuruntien (tie 3350) varrella, evankelis-luterilaisen seurakunnan hautausmaan vieressä, sen länsipuolella. 

    Hautausmaa on likimain suorakaide kuusiaitaa kuvaavan sinisen palloviivan länsipuolella. Hautausmaan itäsivun kuusiaita on kaadettu. ©Maanmittauslaitos, lupa nro 1832/MML/13, Kiinteistörajat ©Maanmittauslaitos lupanro 1832/MML/13. 

Perustamislupa-anomus 

Tampereen Vapaakirkkoseurakunta anoi (30.5.1960/1.6.1960 AD (1226/247) 1960 OPM, SVA) lupaa käyttää Jokiranta-nimistä tilaa hautausmaana. Parkanossa 30.5.1960 päivätyn anomuksen laati asiamies Lauri Tuomi ja allekirjoitti Tampereen Vapaakirkkoseurakunnasta Erkki Aallos. Tilan pinta-ala oli 0,041 hehtaaria ja sitä haluttiin käyttää "seurakunnan jäsenten hautausmaana". 

Avoin asianajovaltakirja 

Erkki Aalloksen allekirjoittama avoin asianajovaltakirja oli annettu Tampereella 25.4.1960. 

Hautausmaahanke lähtee liikkeelle 

Hanke lähti alunperin liikkeelle, kun Tampereen Vapaaseurakunnan kokouksessa 3.4.1939, jossa puheenjohtajana toimi K. Vaismaa ja sihteerinä A. Haapalinna, päätettiin (4 §) ostaa Ojalan pariskunnalta maa-alue 2.000 markalla. Samalla oli valtuutettu maanviljelijä Johan Hupila Kihniön pitäjän Nerkoonkylästä päättämään kauppa ja allekirjoittamaan kauppakirja. 

    Tie hautausmaan portille. Vasemmalla evankelis-luterilaisen hautausmaan kuusiaita. 

Kauppakirja 

Arkadius Ojala ja tämän vaimo Linnea Ojala olivat hankkineet koko Ojala-tilan omistukseensa Kihniössä 1.10.1940 allekirjoitetulla kauppakirjalla näin: 

Olavi Ojala omasta puolestaan, Urho Ojala omasta puolestaan sekä Olavi Ojala Reino Ojalan ja tämän vaimon Laimi Ojalan valtuuttamana myivät kukin taho 1/6:n tilanosan eli yhteensä 3/6 eli kaikki osuudet Ojala-tilasta (osaluku 0,0046) rno 12:18 isälleen Arkadius Ojalalle ja tämän vaimolle Linnea Ojalalle 500 markan kauppahinnasta/osuus eli yhteensä 1.500 markalla ja seuraavin ehdoin: 

(1) Kauppasumma kuitattiin heti maksetuksi; 
(2) Tilanosuuksien vastaanotto tapahtui heti; 
(3) Irtaimistoa ei myyty. 

Reino Ojalan ja Laimi Ojalan antama valtakirja Olavi Ojalalle oli päivätty 30.9.1940 Kihniössä. Olavi Ojalan vaimo Anni Ojala oli puolestaan Kihniössä 30.9.1940 antanut suostumuksensa siihen, että Olavi Ojala saa myydä perimänsä tilanosan. 

Myyjien puolelta kauppakirjan allekirjoittivat Olavi Ojala ja Urho Ojala. Kaupan todisti julkinen kaupanvahvistaja A. Mäntylä 1.10.1940, ja kaupanvahvistajan todistajana läsnä oli F. Haapamäki. 

Pian tämän jälkeen, 12.10.1940, tehtiin toinen kauppa, jossa Arkadius Ojala ja Linnea Ojala myivät Ojala-tilasta Tampereen Vapaaseurakunnalle hautausmaata varten 440 neliömetrin suuruisen alueen. Alue rajoittui Kihniön evankelis-luterilaisen seurakunnan hautausmaahan ja oli merkitty paaluin maastoon. Kauppahinta oli 2.000 markkaa, joka kuitattiin maksetuksi heti. Muut kaupan ehdot olivat: 

(1) Ostajalla oli oikeus käyttää maantieltä hautausmaalle johtavaa kahden metrin levyistä tietä; 
(2) Alueen erottamiskustannukset maksoi ostaja; 
(3) Irtainta ei myyty eikä sellaisesta ollut tehty sopimusta. 

Kauppakirjan allekirjoitti ostajan puolelta talollinen Johan Hupila Kihniöstä Tampereen Vapaaseurakunnan valtuuttamana. Kaupan todisti julkinen kaupanvahvistaja A. Mäntylä Kihniössä 12.10.1940. 

    Hautausmaan portti. Haudat ovat kahdessa rivissä oikealla. Portin takana vasemmalla kastelukannut. Vasemmalla evankelis-luterilaisen seurakunnan hautausmaa. Kuusiaita hautausmaiden väliltä on kaadettu.

Lohkominen 

Lohkomiskirjan (toimitus 66099) oli tehnyt ylimääräinen maanmittausinsinööri Paavo Anttila 1951. Toimitus oli merkitty maarekisteriin Turun ja Porin läänin maanmittauskonttorissa 29.5.1953. 

Arkadius Ojala ja tämän ensimmäinen vaimo Vendla Marjaana Ojala olivat saaneet Ojala-tilaan rno 12:18 lainhuudon 3.5.1932. Vendla Ojala oli pian tämän jälkeen, 19.6.1932, kuollut. Hänen osuutensa olivat perineet pariskunnan lapset Reino Anselmi Ojala, Olavi Johannes Ojala ja Urho Fredrik Ojala. Tämän jälkeen Reino Ojala ja hänen vaimonsa Laimi Johanna Ojala, Olavi Ojala ja Unto Ojala myivät 1.10.1940 kaikki osuutensa Arkadius Ojalalle ja tämän toiselle vaimolle Linnea Justiina Ojalalle. Näin aviopari tuli omistamaan koko tilan. 

Ojala-tilasta lohkottiin Jokiranta-tila (rno 12:40) Tampereen Vapaaseurakunnalle, joka oli ostanut alueen 12.10.1940. Tila käsitti yhden palstan ja sen osa maakirjatalosta oli 0,0003. Alue (0,041 ha) oli kokonaan peltoa. Lohkomisrajat oli käynyt ja pyykittänyt 13.10.1951 Paavo Anttila. 

Vehkapurun kruununtorpan (nro 12) jakotoimitus, josta Ojala-tila (rno 12:18; osa talosta 0,0046) syntyi, oli päättynyt 31.1.1927. Ojalan jakotoimitus, josta Jokiranta (rno 12:40; jm 12:18a; osa talosta 0,0003) syntyi, oli päättynyt 29.5.1953. Jokirannalla ei ollut osaa yhteisiin maa- ja vesialueisiin. 

Lääninlääkärin lausunto 

Turun ja Porin läänin lääninlääkäri Aimo Helminen oli tarkastanut alueen 7.12.1953 ja antoi Turussa 11.12.1953 päivätyn lausuntonsa. Hän totesi alueen rekisterinumeron olevan 12:40, jakomerkin 12:18a ja pinta-alan 0,041 hehtaaria. Maaperä oli pehmeää hiesua, joka sopi hautausmaaksi. Alueen lounaisnurkkaus oli matalaa, ja pohjavesi nousi yli hautaussyvyyden. Lääkäri määräsi nurkkauksen kohotettavaksi samalle tasolle kuin muu osa palstasta. Muutoin palstaa voitiin heti käyttää hautausmaana. 

    Roska-astia ja harava portin ulkopuolella.

Lainhuutoa haetaan 

Tampereen Vapaaseurakunnan kokouksessa 8.9.1957 oli läsnä 103 jäsentä. Kokous hyväksyi tehdyn kaupan yksimielisesti (3 §) ja valtuutti K. W. Rimmin edustamaan seurakuntaa tilan lainhuudatuksessa (4 §). 

Lainhuutoa haettiin Parkanon lakimääräisillä talvikäräjillä, jotka pidettiin Parkanon kunnan Parkanon kylän Päivölä-nimisessä kunnantalossa 4.2.1959. Asianajaja Lauri Tuomi pyysi Tampereen Vapaaseurakunnalle lainhuutoa Jokiranta-tilaan ja esitti seurakunnan esimies K. W. Rimmin 15.2.1954 antaman avoimen asianajovaltakirjan, jonka olivat todistaneet Emma Waismaa ja Helmi Saarian. Lisäksi Tuomi antoi edellä mainitut kaksi kauppakirjaa varustettuina 160 markan ja 200 markan leimamerkeillä. Kumpaankin sisältyi 100 prosentin leimaveron korotus, koskei lainhuutoa ollut haettu säädetyssä ajassa (Kihlakunnan lainhuudatusasiain pöytäkirja, 43 §). 

Sukuselvityksistä kävi ilmi, että Reino Anselmi Ojala (s. 4.12.1911 Parkanossa), Olavi Johannes Ojala (s. 1.12.1913 Parkanossa) ja Urho Fredrik Ojala (s. 13.6.1919 Kihniössä) olivat tilan Tampereen Vapaaseurakunnalle myyneen Arkadius Ojalan (s. 12.1.1888 Parkanossa) lapsia tämän ensimmäisestä, 23.7.1911 solmitusta avioliitosta, Vendla Marjaana Juhontyttären kanssa. Linnea Justiina Ojala (o.s. Rauhala, s. 10.4.1901 Parkanossa) oli Arkadius Ojalan toinen vaimo. Heidän avioliittonsa oli solmittu 26.12.1933. Lapsista Reino Ojala oli siirtynyt Jyväskylän maalaiskunnan siviilirekisteriin 20.11.1956. 

Arkadius Anselminpoika Ojalan asiamies, poliisikonstaapeli Feliks Rikhard Jokipii oli hakenut lainhuutoa Arkadius Ojalalle ja tämän vaimolle Vendla Marjaana Juhontyttärelle näiden omistamaan Ojala-nimisen perintötorpan osuuteen Ikaalisten tuomiokunnan Parkanon käräjäkunnan lakimääräisillä talvikäräjillä Päivölässä 3.5.1932 (Kihlakunnanoikeuden lainhuudatusasiain pöytäkirja, 343 §). Ojalat olivat saaneet omistusoikeuden 0,0046 osalukuiseen perintötorpan osuuteen rno 12:18 ostamalla sen 1.7.1924 päivätyllä kauppakirjalla tilallisilta Julius Juliuksenpoika Vehkapurulta ja tämän vaimolta Selma Vehkapurulta sekä Julius Akseli Heinilältä ja tämän vaimolta Laimi Elina Juliuksentyttäreltä ynnä tilallisenleskeltä Elina Juhontytär Vehkapurulta 130 markalla. Arkadius Ojalalle ja tämän vaimolle myönnettiin lainhuuto. 

Tampereen Vapaaseurakunta sai lainhuudon Jokiranta-tilaan 4.2.1959. Kihlakunnanoikeuden puolesta asian vahvisti B. U. Wallin. 

Tampereen Vapaaseurakunta 

Tampereen Vapaaseurakunta ilmoitettiin rekisteröitäväksi 1.6.1923 ja merkittiin rekisteriin 16.4.1924. Sen hallitukseen kuuluivat 28.5.1954 oikeaksi todistetun otteen mukaan: 

(1) Esimies Kalle Villiam Rimmi, pastori; 
(2) Aarno Mikael Haapalinna, maanviljelijä; 
(3) Martta Terävä, rouva, valokuvaaja; 
(4) Wilh. Klemola, kauppias; 
(5) Onni Emil Pönninen, toimittaja, pastori. 

Myöhemmin seurakunta ilmoitti nimenmuutoksesta 9.4.1960, joka merkittiin rekisteriin 12.4.1960. Uusi nimi oli Tampereen vapaakirkkoseurakunta. Myöhemmin se sai rekisterinumeron 900194. 

Maaherran lausunto 

Turun ja Porin lääninhallitus antoi OPM:lle lausuntonsa 2.6.1960 Turussa. Asian johdosta ei ollut huomauttamista. Lausunnon allekirjoittivat maaherra Esko Kulovaara ja lääninneuvos Yrjö Aliharmi. 

    Kahden hautarivin lisäksi hautausmaan oikeassa takanurkassa on vielä yksi hauta, kuvassa taimpana oleva hauta. 

Päätös 

Myönteinen päätös annettiin 8.6.1960. Sen allekirjoittivat opetusministeri Heikki Hosia ja hallitusneuvos Arvo Salminen (Päätöskonseptit 1960). 

Hautausmaa ja sen varustukset 

Hautausmaa on likimain suorakaiteenmuotoinen ja sen itäsivu yhtyy evankelis-luterilaisen seurakunnan hautausmaahan. Seurakunnan hautausmaan pysäköintialueelta johtaa pieni tie kuusiaidan länsipuolitse hautausmaan portille. Pysäköintialueen vieressä on evankelis-luterilaisen seurakunnan huoltorakennus, jossa on ulkokäymälät. 

Kartassa hautausmaiden rajalla oleva kuusiaita jatkuu vapaaseurakunnan hautausmaan eteläsivuun saakka, mutta aita on tältä osin kaadettu pois. Kolmella muulla sivulla tuuhea kuusiaita, jonka korkeus on noin kaksi metriä, ympäröi hautausmaata. 

Hautausmaan musta rautaportti on pohjoissivulla. Portinpylväät (13x13xn. 105 cm) ovat puuta. Portin molemmat portinpuolet ovat kooltaan noin 135x100 cm (lxk). 

Portin ulkopuolella, sen oikealla puolella, on harmaa, muovinen roska-astia, jossa on vihreä kansi. Myös harava oli portin ulkopuolella, roska-astian vieressä. Hautausmaalla on kaksi muovista kastelukannua. 

Hautausmaa on kauttaaltaan nurmipintainen. 

Hautausmaalta avautuu avoin näkymä evankelis-luterilaisen seurakunnan hautausmaalle. Lähellä hautausmaiden rajaa on evankelis-luterilaisen hautausmaan puolella suuriä petäjiä. Ainakin kolme näistä oli niin suuria, etteivät käteni ylettyneet rungon ympäri. Vapaaseurakunnan hautausmaalla ei sen sijaan ole puita eikä pensaita. 

    Hautausmaan uusi hauta, johon hautaus tapahtui 7.9.2013.

Haudat 

Kirjoittaja kävi hautausmaalla 9.9.2013. Haudat on sijoitettu kahteen riviin hautausmaan pituussuunnassa. Näiden lisäksi portilta katsoen äärimmäisessä oikeassa takakulmassa on yksi hauta. 

Läntisimmässä kulmahaudan hautakivessä on kaksi vainajan nimeä. Läntisemmässä, pitkässä hautakivirivissä on 17 hautakiveä ja näissä 26 vainajan nimet. Itäisemmässä rivissä on 15 hautakiveä ja näissä 29 vainajan nimet. Tämän rivin alussa, lähinnä porttia, on vielä aivan uusi hauta, johon oli haudattu Laura-niminen vainaja 7.9.2013. Tällä haudalla ei vielä ole hautamuistomerkkiä. Näin hautausmaalla oli yhteensä 33 hautakiveä ja näissä yhteensä 57 vainajan nimet. Kun uusinkin haudattu vainaja lasketaan mukaan, haudattuja vainajia on yhteensä 58. Kaikki hautamuistomerkit ovat tavanomaisia hautakiviä. Muistomerkittöminä hautoja en havainnut. Tavallisimpia sukunimiä hautakivissä olivat Rantala ja Viinamäki. 

Haudoilla ei ole hautakumpuja tai reunakiviä paitsi uusimmalla haudalla oli vielä kukkien peittämä hautakumpu. 

Hautausmaan hoito ja nykytila 

Kihniön Vapaaseurakunnan pastori Esa Shemeikka kertoo, että hautausmaalle on haudattu etupäässä Kihniön ja Parkanon Vapaaseurakuntien jäseniä, mutta myös joitakin näiden sukulaisia. Sukulaiset ovat voineet kuulua esimerkiksi evankelis-luterilaiseen tai helluntaiseurakuntaa. Vastaavasti vapaaseurakuntalaisia on haudattu evankelis-luterilaisen seurakunnan hautausmaahan, lähinnä sukuhautoihin. 

Yhteistyö evankelis-luterilaisten ja helluntailaisten kanssa toimii nykyisin hyvin. Hautaansiunauksia tapahtuu evankelis-luterilaisen seurakunnan siunauskappelissa. Vapaaseurakunnan hautausmaan asiakkaat voivat käyttää evankelis-luterilaisen seurakunnan hautausmaan pysäköintialuetta, ulkokäymälöitä ja myös kasteluvesi kukille saadaan tämän seurakunnan hautausmaan puolella olevasta vesipisteestä. 

Joitakin hautapaikkavarauksia on tehty, mutta yleensä hautapaikat luovutetaan kuolemantapauksen satuttua. Hautapaikka valitaan yhdessä vainajan omaisten kanssa. Pieni hautapaikkamaksu on olemassa kaikille, mutta oman seurakunnan jäsenille se on alhaisempi kuin muille. Haudan hallintaoikeus on luovutettu toistaiseksi. Paraikaa on ratkaistavana kysymys, peritäänkö samasta haudasta uusi hautapaikkamaksu, kun hautaa käytetään uudestaan, mutta asia on kesken. 

Hautausmaan kustannukset koostuvat lähinnä nurmen ja pensasaidan hoidosta ja leikkuusta. Vapaaseurakunnassa on henkilö, jonka vastuulla hautausmaan yleishoito on, mutta hautoja hoitavat vainajien omaiset. Jos omaisia ei ole, seurakunta voi hoitaa hautaa. 

Hautausmaalla ei ole enää paljon vapaita hautapaikkoja ja lisämaan ostoneuvottelut on käynnistetty. Tarkoituksena on ostaa lisämaata Kihniön evankelis-luterilaiselta seurakunnalta, Vapaaseurakunnan hautausmaan portista pohjoiseen päin, kuusiaidan länsipuolelta. 

Hautauksia ei ole kaikkina vuosina, joskus taas useampia samana vuonna. Kaikki hautaukset ovat tähän saakka olleet arkkuhautauksia. 

Hautausmaa ei saa minkäänlaisia julkisia avustuksia.

Kimmo Sundström


Lyhenteitä


AD Anomusdiaari
jm jakomerkki
OPM  Opetusministeriö
SVA (Suomen) Valtionarkisto, vuodesta 1995 Kansallisarkisto

Lähteitä

Arkistolähteet

Anomusdiaari 1960, OPM, SVA
Päätöskonseptit 1960, OPM, SVA

Haastattelut

Esa Shemeikka, 11.9.2013

Tiedonannot

Helena Oksanen

Artikkeli pohjautuu tekijän selvitykseen Vaihtoehtoiset hautausmaat Suomessa (2007).

Lue myös

Ateistien hautausmaa Lepomäki Siikaisissa (31.1.2007)
Marttakummun hautausmaa Kittilässä (5.9.2012)
Väinölän hautausmaa Siikajoella (25.9.2012)
Piehingin hautausmaa Raahessa (26.9.2012)
Rahjan hautausmaa Kalajoella (27.9.2012)
Kauhajoen Rauhanmaa (3.10.2012)
Poronkankaan hautausmaa Jurvassa (4.10.2012)
Kurikan Vapaaseurakunnan ja Kurikan Helluntaiseurakunnan hautausmaa Kurikassa (5.10.2012)
Laihian vapaahautausmaa (15.10.2012)
Isonkyrön vapaahautausmaa (16.10.2012)
Ristinummen hautausmaa Marttilassa (29.10.2012)
Varmon hautausmaa Kesälahdella (27.11.2012)
Vallan nummen hautausmaa Humppilassa (30.11.2012)
Karinaisten Rauhamaa (2.12.2012)
Merikarvian Rauhanmaa (4.12.2012)
Merikarvian Lepomaa (5.12.2012)
Jämsän helluntaiseurakunnan hautausmaa Jämsässä (18.12.2012)
Kuusankosken Lepola (27.12.2012)
Forssan Rauhanmaa (11.5.2013)
Karkkilan Lepola (17.5.2013)
Kotkan Vapaa-ajattelijain hautausmaa (24.5.2013)
Kullervon aluehautausmaa Vaasassa (4.6.2013)
Santalan hautausmaa Hangossa (7.6.2013)
Käpylän hautausmaa Suonenjoella (11.6.2013)
Joensuun Rauhanmaa (20.6.2013)
Kajaanin Tuonenviita (27.6.2013)
Vapaitten kristittyjen hautausmaa Lapualla (4.7.2013)
Seinäjoen vapaaseurakunnan ja Seinäjoen Helluntaiseurakunnan hautausmaa Seinäjoella (10.7.2013)
Lavian ja Suodenniemen Helluntailähetyksen hautausmaa Laviassa (24.7.2013)
Lauttakankaan hautausmaa Jämijärvellä (1.8.2013)
Villalan metodistihautausmaa Lappeenrannassa (9.8.2013)
Keltnummen hautausmaa Eurassa (5.9.2013)
Karttulan Vapaaseurakunnan hautausmaa Kuopiossa (27.9.2013)
Ilmajoen Helluntaiseurakunnan hautausmaa Ilmajoella (7.10.2013)
Honkajoen Rauhanmaa (25.10.2013)
Vapaa-ajattelijain hautausmaa Jyväskylässä (3.11.2013)
Karttulan Vapaaseurakunnan hautausmaa Tervossa (19.11.2013)
Katolinen hautausmaa Turussa (31.5.2014)
Kauhavan Lepomaa (3.6.2014)
Teuvan Rauhanmaa (13.6.2014)
Polvijärven vapaahautausmaa (20.6.2014)
Helluntaiseurakunnan hautausmaa Pyhäjärvellä (13.7.2014)
Juutalainen hautausmaa Haminassa (28.7.2014)
Peltokankaan hautausmaa Paltamossa (8.8.2014)
Kotivaaran hautausmaa Kolarissa (15.8.2014)
Luopioisten Lepomaa (18.9.2014)
Juuan Lepola (7.10.2014)
Ristikankaan hautausmaa Kemissä (12.12.2014)
Halikon sairaalan hautausmaa Salossa (6.5.2015)
Forsbyn hautausmaa Pedersöressä (7.7.2015)
Pedersören Ebenhaeser (12.7.2015)
Kuorsalon hautausmaa Haminassa (20.7.2015)
Närpiön Solbacken (31.7.2015)
Oxkangarin hautausmaa Vöyrissä (14.8.2015)
Vassorin hautausmaa Mustasaaressa (22.8.2015)
Moikipään hautausmaa Korsnäsissä (27.8.2015)
Yttermarkin hautausmaa Närpiössä (3.9.2015)
Uudenkaarlepyyn Aftonfrid (6.9.2015)
Maalahden Aftonro (18.9.2015)
Uudenkaarlepyyn Vilan (21.9.2015)
Sundomin hautausmaa Vaasassa (1.10.2015)
Närpiön Aftonvila (3.10.2015)
Korsnäsin kirkonkylän hautausmaa (15.11.2015)
Suomen Islam-seurakunnan Helsingin Tataarihautausmaa (16.5.2016)
Helsingin juutalaisen seurakunnan Vanha juutalainen hautausmaa (17.5.2016)
Helsingin juutalaisen seurakunnan Uusi juutalainen hautausmaa (30.5.2016)
Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen Seurakunnan hautausmaa Helsingissä (5.6.2016)
Taivallahden sotilashautausmaa Helsingissä (8.6.2016)
Gravgårdsföreningen Fridin hautausmaa Vöyrissä (14.6.2016)
Kaunissaaren hautausmaa Pyhtäällä (28.6.2016)
Köklot Gravplatsföreningin hautausmaahanke Koivulahdessa (6.7.2016)
Högsåran hautausmaa Kemiönsaaressa (6.7.2016)
Kalle Sipilän hautausmaahanke Pohjois-Pirkkalassa (29.7.2016)
Siltasalmen hautausmaa Saarijärvellä (22.8.2016)
Pitkäniemen sairaalan hautausmaa Nokialla (31.8.2016)
Asarias Makkosen hautausmaahanke Tottijärvellä (11.9.2016)
Heinolan Vapaa-ajattelijain hautausmaahanke Heinolassa (25.9.2016)
Hyrylän varuskunnan uusi ortodoksinen sotilashautausmaa Tuusulassa (6.10.2016)
Åbergin hautausmaa Helsingissä (4.12.2016)

Pääsivu Tiedotteet Palvelut Lehdet Uutisia ja artikkeleita
Kirkosta eroaminen Mitä uutta?