SEINÄJOEN VAPAASEURAKUNNAN JA SEINÄJOEN HELLUNTAISEURAKUNNAN HAUTAUSMAA SEINÄJOELLA (10.7.2013)


Seinäjoen maalaiskunta liitettiin 1959 Seinäjoen kauppalaan, ja kaupunkioikeudet Seinäjoki sai 1960. 

Seinäjoen Soukanjoen kylässä on yksityinen Seinäjoen vapaaseurakunnan omistama hautausmaa, jota se ylläpitää yhdessä Seinäjoen Helluntaiseurakunnan kanssa. Hautausmaa sijaitsee noin kahdeksan kilometrin päässä Seinäjoelta Jalasjärventietä (valtatie 19, Hamarintie), tien länsipuolella, Kyrkösjärven tekojärven ja valtatien välissä. 

    Hautausmaan osoite on Hamarintie 393. Hautausmaan lounaissivulla olevaa kahta huoltorakennusta ei ole merkitty karttaan. ©Maanmittauslaitos, lupa nro 1391/MML/13, Kiinteistörajat ©Maanmittauslaitos lupanro 1391/MML/13. 

Seinäjoen vapaaseurakunta 

Vapaakirkollista toimintaa oli ollut Seinäjoella vuosisadan alusta lukien, mutta hakemus Seinäjoen vapaaseurakunnan rekisteröimiseksi tehtiin 16.4.1924. Seurakunta merkittiin uskonnollisten yhdyskuntain rekisteriin 28.4.1924. 12.1.1953 päivätyn rekisteriotteen mukaan sen hallitukseen kuuluivat: 

Yrjö Ilmari Kangas, saarnaaja, esimies; 
Sulo Johannes Ketola, kirvesmies, varaesimies; 
Tuomas Heikki Niskanen, vakuutusasiamies; 
Leo Pellervo Ojanperä, veturinlämmittäjä ja 
Maria Kärkkäinen, ompelija. 

Perustamislupa-anomus 

Seinäjoen vapaaseurakunta anoi (22.1.1954/22.1.1954 AD (175/34) 1954 OPM, SVA) lupaa perustaa hautausmaa. Anomuksen allekirjoitti Helsingissä lähetyssihteeri Toivo Asikainen. Hautausmaa aiottiin perustaa lahjaksi saadulle, vielä erottamattomalle alueelle Keski-Joupin tilalla (rno 1:103). 

Lahjakirja 

Seurakunta oli saanut hautausmaaksi aiotun maa-alueen lahjaksi Seinäjoella 23.8.1952 päivätyllä lahjakirjalla. Lahjoittajat, Leo P. Ojanperä ja (Lahja) Kyllikki Ojanperä, luovuttivat omistamastaan Keski-Jouppi-tilasta (rno 1:103) 0,5 hehtaarin suuruisen alueen tarkoitusta varten. Alue rajoittui muilta sivuiltaan Keski-Jouppi-tilaan, mutta koillisessa, alueen oikeaa pitkää sivua vastassa oli Alli Puskan omistama Röyskönmäki-tila (rno 1:146). Lahjoituksen ehdot olivat: 

(1) Vapaaseurakunta saa alueen heti haltuunsa ja huolehtii siitä, että se erotetaan seurakunnan kustannuksella ja huudatetaan sen nimiin; 
(2) Lahjoittajat luovuttavat lisäksi viiden metrin tiemaan metsämaastaan tilansa ja Alli Puskan tilan rajalta hautausmaan käyttöä varten; 
(3) Lahjoitus ei sisällä irtainta; 
(4) Hautausmaan käyttöön lahjoitetaan myös vedenottopaikka tilan eteläpuolella. 

Samanlainen myönnytys annettiin "jätteiden kaatopaikaksi". Seinäjoen vapaaseurakunnan puolesta lahjoituksen otti vastaan esimies Efraim Aaltonen. Kaupan todisti 23.8.1952 julkinen kaupanvahvistaja V. A. Soivio. Todistajana läsnä oli Lenni Rajamäki. 


Sitoumus 

Hautausmaan jatkuvan kunnossapidon vakuudeksi olivat Leo P. Ojanperä ja Kangas antaneet Seinäjoella 14.1.1954 allekirjoitetun sitoumuksen omavelkaiseen takaukseen. Sen todistivat T. H. Niskanen ja Oili Niskanen. 

Naapurin suostumus 

Tulevan hautausmaan naapuri, Alli Puska, oli 3.10.1953 antanut suostumuksensa siihen, että hänen Röyskönmäki-tilansa metsämaan rajalta, Keski-Jouppi-tilan metsämaasta erotetaan alue hautausmaaksi. 

Lääninlääkärin lausunto 

Alueen oli 22.8.1952 tarkastanut Vaasan lääninlääkäri O. A. Hokkanen. Läsnä olivat olleet esimies, vakuutustarkastaja Efraim Aaltonen, varaesimies, kauppias Erkki Annala ja veturinkuljettaja Leo Ojanperä. (Seinäjoen historia II 1930-1970, s. 255 mainitsee samoin Leo Ojanperän veturinkuljettajaksi. Hän oli Seinäjoen maalaiskunnan kunnanvaltuutettu vuodesta 1961.) 

Alue oli Soukanjoella, noin kahdeksan kilometriä Seinäjoen asemalta, Soukanjoen maantien varrella, tien eteläpuolella, noin sata metriä tiestä, Keski-Joupin tilusten pohjoisreunassa, Puskan tilaa vastassa ja alueen pinta-ala oli noin 50 aaria. Maaperä oli kuivaa hiekkamultaa, joka kasvoi kuusimetsää, siellä täällä mäntyä seassa. Pohjavesi ei ilmeisesti tullut haittaamaan hautojen kaivamista. Ihmisasuntoja ei ollut lähellä. Lääkäri hyväksyi alueen hautausmaaksi seuraavin ehdoin: 

(1) Seinäjoen vapaaseurakunta hankkii omistusoikeuden alueeseen; 
(2) Alueesta hankitaan kartta, josta käy ilmi hautojen ja käytävien sijoittelu alueelle ja jossa suojavyöhyke naapurin rajan läheisyydessä jätetään vapaaksi haudoista; 
(3) Alue aidataan; 
(4) Varataan ja rakennetaan tie alueelle; 
(5) Kaivetaan piiriojat; 
(6) Alue tasoitetaan ja laitetaan hautausmaaksi; 
(7) Kaivetaan kaivo vedensaantia varten hautaistutuksille; 
(8) Noudatetaan lakeja ja asetuksia koskien rakentamista ja kunnossapitoa. 

    Pysäköintialue aidan takana.

Kartta 

Hautausmaa oli suorakaide, kooltaan 100x50 metriä. Sen kaakkoispään keskellä oli varattu noin 7x10 metrin suuruinen alue kappelille tms. rakennukselle. 

Hautakorttelit oli sijoitettu luode-kaakkosuunnassa. Oikealta lukien oli kolme pitkää käytävää, joiden jälkeen oli leveämpi keskikäytävä. Tämän vasemmalla puolella oli taas kolme kapeampaa pitkää käytävää. Keskelle hautausmaata oli suunniteltu pyöreä aukio, josta lähti poikkikäytävä oikealle ja vasemmalle. 

Soukanjoen kunnantieltä haarautui noin sadan metrin mittainen tie hautausmaalle. 

    Yleiskuva kaakosta luoteeseen.

Nimismies ja maaherra puoltavat anomusta 

OPM oli 25.1.1954 pyytänyt asiassa lausuntoa Vaasan lääninhallitukselta, joka pyysi 27.1.1954 lausuntoa Seinäjoen piirin nimismieheltä. 

Nimismies V. A. Soivio yhtyi lausunnossaan 29.1.1954 lääninlääkärin lausuntoon. Vaasan lääninhallitus lausui 1.2.1954 puoltavansa anomusta. Lausunnon allekirjoittivat maaherra K. G. R. Ahlbäck ja lääninneuvos Eino Orkamo. 

Päätös 

Myönteinen päätös annettiin 6.2.1954. 

    Keskikäytävän vasemmalla puolella on vasta yksi hauta käytävien kulmauksessa.

Hautausmaa 

Tila lohkottiin 27.1.1954 Keski-Jouppi-tilasta (744-401-1-103) ja sai nimen Hautausmaa. Sen pinta-ala on 5 000 neliömetriä ja kiinteistörekisteritunnus (743-401-1-251). Tilaan ei ole lainhuutoa eikä kiinteistötietojärjestelmä tunne sen omistajaa. Tilaan ei ole kiinnityksiä eikä sillä ole osuutta yhteisiin maa- ja vesialueisiin. 

Varustukset 

Vierailin hautausmaalla 1.7.2013. Maa-alue on luoteis-kaakkosuuntainen suorakaide, jonka kaakkoispään edessä on pysäköintialue. Valtatie 19 näkyy hautausmaalle ja siltä on liittymä hautausmaan pysäköintialueelle. Kyrkösjärven tekojärvi on maan länsipuolella, muttei näy hautausmaalle. 

Taukotupa (yllä) ja huoltorakennus.

Liittymässä on hautausmaan opaste. Hautausmaata ympäröi valkoinen lauta-aita puutolpin. Aidan korkeus maan pinnasta on noin 95 cm ja aidantolppien noin 100 cm. Kaakkoissivulla on useampia portteja, joiden suunnasta kuvailen hautausmaata tässä kirjoituksessa. Oikealla on ensin pieni (leveys 102 cm) kulkuportti, jonka vieressä on isompi metalliportti (leveys noin 300 cm). Tämän portin betonipylväiden (28x28 cm) päät on pellitetty. Tästä vasemmalle on toinen portti (leveys noin 310 cm), jonka pylväät ovat metallia (10x10 cm). Äärimmäisenä vasemmalla on vielä portti (leveys noin 340 cm), jonka pylväät (halkaisija 9 cm, korkeus maan pinnasta 160 cm) ovat pyöreitä metallipylväitä. Kaikki portit ovat valkoisia. 

Hautausmaan lounaissivulla on kaksi rakennusta. Keltaisen, peltiprofiilipintaisen taukotuvan (592x309 cm) päädyissä on ikkunat. Toinen rakennus (1300x305 cm) on pitkä, ikkunaton, ruskea, puurunkoinen, laudoitettu, harjakattoinen, huopa- (alla) ja peltikatteinen (päällä) huoltorakennus, jonka pohjoispäässä on kaksi käymälää, toinen miehille ja toinen naisille. 

Valtatieltä lukien hautausmaan ensimmäisen ja toisen, pituussuuntaisen käytävän välissä on metallirunkoinen penkki (pituus 170 cm). Tässä välissä on myös musta, muovinen roska-astia. Toisen ja kolmannen käytävän välissä on neljä valaisinpylvästä (korkeus noin 6 m). Myös kaivo ja vesipumppu ovat näiden käytävien välissä. Niiden luona on teline puutarhatyökaluille. Maan vasemmassa etukulmassa on sepelikasa ja vasemmassa takakulmassa multakasa. 

Penkki. Roska-astia.

Kaivo ja työkaluteline (yllä) sekä sähkötolppa.

Hautausmaalle tulee sähkö. Sähkötolpassa on pistorasiat sekä valo- että voimavirralle. 

Kasvillisuus 

Suurin osa hautausmaasta on nurmea, vasta arviolta 1/3 maa-alasta on käytetty. Oikean sivun aidan vieressä kasvaa muutamia isohkoja koivuja ja mäntyjä. Oikealta lukien ensimmäisen ja toisen käytävän välissä on iso mänty, kuusi isoa koivua ja lähellä takasivua iso kuusi. Myös toisen ja kolmannen käytävän välissä on iso koivu. 

Hautausmaan vasemmalla puoliskolla on 3-4 isompaa pihlajaa. Muutoin alue on nurmea. 

Haudat 

Hautausmaan pituussuunnassa on kolme pitkää käytävää, joiden varrella haudat ovat. Näiden lounaispuolella on vain yksi hauta. Poikittaisia koillis-lounaissuuntaisia käytäviä on vain muutamia 

Pitkien käytävien suuntaisia hautakivirivejä on kuusi. Oikealta vasemmalle rivissä 1 on 32 hautakiveä, jonka lisäksi takasivun oikeassa kulmassa on 3 kiveä. Rivin 1 kivissä on yhteensä 55 vainajan nimeä ja takasivun kivissä yhteensä 4 nimeä. Rivissä 2 on 25 kiveä ja näissä 38 nimeä, rivissä 3 27 kiveä ja näissä 33 nimeä, rivissä 4 20 kiveä ja näissä 24 nimeä, rivissä 5 10 kiveä ja näissä 11 nimeä sekä rivissä 6 vain 1 kivi ja siinä 1 nimi. Näin hautakiviä on yhteensä 32+3+25+27+20+10+1=118 ja niissä on yhteensä 55+4+38+33+24+11+1=166 nimeä. Kaikki hautamuistomerkit ovat hautakiviä. Vailla muistomerkkiä olevia hautoja en havainnut. 

Hautakivet ovat tavanomaisia ja melkein kaikissa on risti. Hautakumpuja ei haudoilla ole. Reunakiviä on joillakin haudoilla. Reunakivetty alue on pieni, hautakiven edessä, ja siihen on yleensä istutettu kukkia. Myöskään hiekkapeitteisiä hautoja en havainnut. 

Hautausmaan käytävät on päällystetty hienohkolla sepelillä. 

Minulle aiemmin tietoja vapaakirkollisten ja helluntailaisten yhteisöjen hautausmaista antaneen Olavi Ojanperän (15.12.1928-26.11.2002) hauta on tällä hautausmaalla, rivin 2 pohjoispäässä. Hän oli aktiivinen monissa yksityisissä hautausmaahankkeissa. 

    Hautausmaa-alueen lahjoittajien hauta on äärimmäisenä hautausmaan oikeassa etukulmassa.

Yleisvaikutelma on yksinkertainen ja siisti, mutta ehkä myös yksitoikkoinen. 

Hautausmaan historiaa ja nykytila 

Jouko Pohjanjoki (s. 1924) kertoo hautausmaan perustamisen syynä olleen, että evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuulumattomat saivat erittäin huonoja hautapaikkoja evankelis-luterilaisten seurakuntien hautausmaiden koilliskulmista. Nämä hautapaikat saattoivat olla esimerkiksi alavilla ja kosteilla alueilla. Vapaaseurakunnan hautausmaalta hautapaikan sai myös paljon halvemmalla kuin evankelis-luterilaisen seurakunnan hautausmaalta. Pohjanjoki oli mukana hautausmaatoiminnassa oikeastaan hautausmaan perustamisesta lukien toimien useita vuosia hautausmaatoimikunnan puheenjohtajana. Hän kertoo vaikuttaneensa oleellisesti siihen, että Helluntaiseurakunta saatiin vuonna 1965 mukaan hautausmaatoimintaan. 

Hautausmaa ei ole vapaahautausmaa vaan sinne haudataan pelkästään vapaa- ja helluntaiseurakuntiin kuuluneita henkilöitä sekä erityistapauksissa näiden lähisukulaisia. Talkoohenki oli vuonna 2004 heikentynyt hieman vanhemmista ajoista, mutta kymmenkunta talkoolaista osallistuu keväin syksyin hautausmaan siivoustalkoisiin. 

Kurikkalainen Veikko Laari (s. 1928) kertoo, että asuessaan Seinäjoella hän toimi neljä vuotta hautausmaatoimikunnan puheenjohtajana. Pohjanjoki toimi hautausmaa-asioissa jo ennen häntä. Laari oli rakentamassa talkoilla isompaa huoltorakennusta arviolta vuosina 1981-1982 Martti Joupin ja erään kolmannen miehen kanssa. Rakennusta on myöhemmin pidennetty. Hautausmaan maaperästä Laari tietää kertoa, että siinä on aika lailla irtokiviä. Nämä vietiin kaivinkoneella hautausmaan äärimmäiseen vasempaan takanurkkaan. Tällainen kasa ylimääräistä maata ja irtokiviä on Laarin kertomassa paikassa. 

Aluksi hautapaikat luovutettiin seurakuntien jäsenille maksutta. Vuonna 2004 hinta oli 255 euroa. Vuonna 1971 haudattuja vainajia oli 13, vuonna 1979 79 ja vuonna 2004 126. Helluntaiseurakuntaan kuuluneita vainajia haudataan enemmin, koska vuonna 2004 kerrottiin kumpaankin seurakuntaan kuuluneiden vainajien määräksi 63. 

Hautausmaata alettiin kehittää voimakkaammin 1990-luvulla. Pysäköintialuetta laajennettiin, hautausmaalle tuli sähkö ja taukotupa. Vuodesta 1990 lukien on omaisten kanssa myös tehty haudanhoitosopimuksia. 

    Ojanperien hauta. Olavi Ojanperä vaikutti monissa yksityisissä hautausmaahankkeissa.

Urho Korpaeus on ollut mukana hautausmaatoiminnassa vuodesta 2001. Hautausmaan hoidosta vastaa toimikunta, jonka puheenjohtaja on perinteisesti ollut vapaaseurakunnasta. Korpaeus oli toimikunnan puheenjohtaja jo vuonna 2004, jolloin siihen kuului neljä henkilöä molemmista seurakunnista. Hän jatkaa edelleen puheenjohtajana. Korpaeus kertoo, että joskus hautapaikka on mahdollista varata ennen kuolemantapaustakin. Mitään omia, eri alueita seurakunnilla ei hautausmaalla ole kuten Vapaitten kristittyjen hautausmaalla Lapualla. Hautaoikeus luovutetaan toistaiseksi. Hautapaikkojen luovuttamisesta suuremmassa määrin muillekin kuin vapaa- ja helluntaiseurakuntien jäsenille on tullut kyselyitä, viimeksi kesäkuun 2013 loppupuolella, mutta hautausmaan omistaja ei ole ollut niistä kiinnostunut. 

Hautausmaatoimikunta huolehtii maan yleishoidosta talkoilla. Samat jäsenet jatkavat tavallisesti useita vuosia toimikunnassa, vaikka toimikunnan vahvistaminen tapahtuu vuosittain. Myös koululaisia on ollut kesäisin nurmea leikkaamassa. Talvisin aurataan lumet pysäköintialueelta ja pääkäytäviltä. Juoksevat kulut puolitetaan seurakuntien kesken. 

Hautaukset ovat pääasiassa arkkuhautauksia, mutta joitakin uurniakin on haudattu. Hautauksia on Korpaeuksen mukaan 2-8 vuodessa. Hautausmaan ylläpitoon ei saada kunnallisia tai muita julkisia avustuksia. 

Heikki Hankkio on hautausmaatoimikunnan jäsen Helluntaiseurakunnan puolelta. Hän kertoo, että alkuaikoina kaivettiin syvähautojakin, mutta nykyisin vainajia haudataan vain yhteen tasoon. Uurnahaudan syvyys on 80 cm. Sama urakoitsija, joka haudat kaivaa, hoitaa myös lumityöt. Tavallisimmin vainajat siunataan hautaan kirkoissa, mutta myös hautausmaalla tapahtuu hautaansiunauksia. 

Vuosien 2012-2013 kunnostustoimia hautausmaalla ovat mm. keskikäytävän parannus ja uusi portti (isoista porteista keskimmäinen). Kevät- ja syyssiivoustalkoista ilmoitetaan seurakunnissa ja sanomalehdissä ja niihin osallistuu muutakin väkeä kuin hautausmaatoimikunnan jäseniä. 

Keväällä 2013 siivoustalkoot pidettiin 23.5.2013. Siivoustalkoita koskeneissa molempien seurakuntien ilmoituksissa hautausmaata on kutsuttu Soukanjoen hautausmaaksi. 

Viime aikoina on mietitty sitä, että biojätteille ja haudoista nouseville irtokiville tuotaisiin hautausmaalle siirtolava ja biojätteet ja irtokivet kuljetettaisiin saman tien pois hautausmaalta. 

Hautausasioista on olemassa 30.7.2012 päivätty tiedote. Siinä kerrotaan, että hautakivi tai muistolaatta on hankittava haudalle vuoden kuluessa hautauksesta. Jos haudalle tulee reunakivet, niiden on oltava saman levyisiä kuin hautakivi. 

Hautapaikan hinta on kaikille sama, nyt 350 euroa. Hinta sisältää haudan kaivuun, peittämisen sekä hautakummun peruskunnostuksen hautauksen jälkeen. Uurnahaudan hinta on 100 euroa. Vuosittain arvioidaan ovatko maksut riittäviä. Hautausmaan yleishoito, kunnostustyöt ja sähkö maksavat, mutta vesi saadaan maksutta omasta kaivosta. Hautausmaan maksut ja tilit hoitaa Seinäjoen vapaaseurakunta. Haudanhoitosopimuksia voi tehdä Vuokko Hautalan kanssa. Hän on myös Seinäjoen Helluntaiseurakunnan toimistonhoitaja. Tätä koskeva tiedote yhteystietoineen on myös hautausmaalla.

Kimmo Sundström


Lyhenteitä


AD Anomusdiaari
HYK Helsingin yliopiston kirjasto, 1.8.2006 lukien Kansalliskirjasto
mf. mikrofilmi
OPM  Opetusministeriö
SVA (Suomen) Valtionarkisto, vuodesta 1995 Kansallisarkisto

Lähteitä

Arkistolähteet

Anomusdiaari 1954, OPM, SVA
Päätöskonseptit 1954, OPM, SVA

Kirjallisuus ja artikkeli

Juntumaa, P. T.  Vapailla seurakunnilla on monia hautausmaita Suomessa. Auringonnousun portilla. - Suomen Viikkolehti nro 3/72004, 8.9.2004, mf. 71966, 2//7.7.2004-21.12.2005/52, HYK.
Kyttä, Annikki - Takalo, Tenho (1977)  Seinäjoen historia II 1930-1970, Seinäjoki.

Haastattelut

Heikki Hankkio, Seinäjoen Helluntaiseurakunnan vanhimmiston jäsen, 8.7.2013
Urho Korpaeus, Seinäjoen vapaaseurakunnan hautausmaatoimikunnan puheenjohtaja, 5.7.2013

Tiedonannot

Veikko Laari, 20.9.2006 ja 4.7.2013
Jarmo Ojanperä, 3.12.2012
Jouko Pohjanjoki, 2006

Artikkeli pohjautuu tekijän selvitykseen Vaihtoehtoiset hautausmaat Suomessa (2007).

Lue myös

Ateistien hautausmaa Lepomäki Siikaisissa (31.1.2007)
Marttakummun hautausmaa Kittilässä (5.9.2012)
Väinölän hautausmaa Siikajoella (25.9.2012)
Piehingin hautausmaa Raahessa (26.9.2012)
Rahjan hautausmaa Kalajoella (27.9.2012)
Kauhajoen Rauhanmaa (3.10.2012)
Poronkankaan hautausmaa Jurvassa (4.10.2012)
Kurikan Vapaaseurakunnan ja Kurikan Helluntaiseurakunnan hautausmaa Kurikassa (5.10.2012)
Laihian vapaahautausmaa (15.10.2012)
Isonkyrön vapaahautausmaa (16.10.2012)
Ristinummen hautausmaa Marttilassa (29.10.2012)
Varmon hautausmaa Kesälahdella (27.11.2012)
Vallan nummen hautausmaa Humppilassa (30.11.2012)
Karinaisten Rauhamaa (2.12.2012)
Merikarvian Rauhanmaa (4.12.2012)
Merikarvian Lepomaa (5.12.2012)
Jämsän helluntaiseurakunnan hautausmaa Jämsässä (18.12.2012)
Kuusankosken Lepola (27.12.2012)
Forssan Rauhanmaa (11.5.2013)
Karkkilan Lepola (17.5.2013)
Kotkan Vapaa-ajattelijain hautausmaa (24.5.2013)
Kullervon aluehautausmaa Vaasassa (4.6.2013)
Santalan hautausmaa Hangossa (7.6.2013)
Käpylän hautausmaa Suonenjoella (11.6.2013)
Joensuun Rauhanmaa (20.6.2013)
Kajaanin Tuonenviita (27.6.2013)
Vapaitten kristittyjen hautausmaa Lapualla (4.7.2013)
Lavian ja Suodenniemen Helluntailähetyksen hautausmaa Laviassa (24.7.2013)
Villalan metodistihautausmaa Lappeenrannassa (9.8.2013)
Keltnummen hautausmaa Eurassa (5.9.2013)
Kihniön Vapaaseurakunnan hautausmaa Kihniössä (11.9.2013)
Karttulan Vapaaseurakunnan hautausmaa Kuopiossa (27.9.2013)
Ilmajoen Helluntaiseurakunnan hautausmaa Ilmajoella (7.10.2013)
Honkajoen Rauhanmaa (25.10.2013)
Vapaa-ajattelijain hautausmaa Jyväskylässä (3.11.2013)
Karttulan Vapaaseurakunnan hautausmaa Tervossa (19.11.2013)
Islamilainen hautausmaa Jyväskylässä (12.12.2013)
Katolinen hautausmaa Turussa (31.5.2014)
Kauhavan Lepomaa (3.6.2014)
Teuvan Rauhanmaa (13.6.2014)
Polvijärven vapaahautausmaa (20.6.2014)
Helluntaiseurakunnan hautausmaa Pyhäjärvellä (13.7.2014)
Juutalainen hautausmaa Haminassa (28.7.2014)
Peltokankaan hautausmaa Paltamossa (8.8.2014)
Kotivaaran hautausmaa Kolarissa (15.8.2014)
Luopioisten Lepomaa (18.9.2014)
Juuan Lepola (7.10.2014)
Ristikankaan hautausmaa Kemissä (12.12.2014)
Halikon sairaalan hautausmaa Salossa (6.5.2015)
Forsbyn hautausmaa Pedersöressä (7.7.2015)
Pedersören Ebenhaeser (12.7.2015)
Kuorsalon hautausmaa Haminassa (20.7.2015)
Närpiön Solbacken (31.7.2015)
Oxkangarin hautausmaa Vöyrissä (14.8.2015)
Vassorin hautausmaa Mustasaaressa (22.8.2015)
Moikipään hautausmaa Korsnäsissä (27.8.2015)
Yttermarkin hautausmaa Närpiössä (3.9.2015)
Uudenkaarlepyyn Aftonfrid (6.9.2015)
Maalahden Aftonro (18.9.2015)
Uudenkaarlepyyn Vilan (21.9.2015)
Sundomin hautausmaa Vaasassa (1.10.2015)
Närpiön Aftonvila (3.10.2015)
Korsnäsin kirkonkylän hautausmaa (15.11.2015)
Suomen Islam-seurakunnan Helsingin Tataarihautausmaa (16.5.2016)
Helsingin juutalaisen seurakunnan Vanha juutalainen hautausmaa (17.5.2016)
Helsingin juutalaisen seurakunnan Uusi juutalainen hautausmaa (30.5.2016)
Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen Seurakunnan hautausmaa Helsingissä (5.6.2016)
Taivallahden sotilashautausmaa Helsingissä (8.6.2016)
Gravgårdsföreningen Fridin hautausmaa Vöyrissä (14.6.2016)
Kaunissaaren hautausmaa Pyhtäällä (28.6.2016)
Köklot Gravplatsföreningin hautausmaahanke Koivulahdessa (6.7.2016)
Högsåran hautausmaa Kemiönsaaressa (6.7.2016)
Kalle Sipilän hautausmaahanke Pohjois-Pirkkalassa (29.7.2016)
Siltasalmen hautausmaa Saarijärvellä (22.8.2016)
Pitkäniemen sairaalan hautausmaa Nokialla (31.8.2016)
Asarias Makkosen hautausmaahanke Tottijärvellä (11.9.2016)
Heinolan Vapaa-ajattelijain hautausmaahanke Heinolassa (25.9.2016)
Hyrylän varuskunnan uusi ortodoksinen sotilashautausmaa Tuusulassa (6.10.2016)
Åbergin hautausmaa Helsingissä (4.12.2016)

Pääsivu Tiedotteet Palvelut Lehdet Uutisia ja artikkeleita
Kirkosta eroaminen Mitä uutta?