JOENSUUN RAUHANMAA (20.6.2013)


Pyhäselkä on 1925 perustettu entinen kunta, joka liitettiin Joensuuhun 1.1.2009. Siellä on Herran Kansa ry:n (32800; ensirekisteröinti 30.8.1940) yksityinen hautausmaa. Se sijaitsee Hammaslahden keskustaajamasta noin 3,5 kilometriä Hammaslahdentietä (tie 4846) ja Haavanpääntietä pohjoiseen, josta käännytään vasemmalle Suhmurantielle (tie 15688). Hautausmaa on noin 200 metrin päässä risteyksestä, Pyhäselän evankelis-luterilaisen seurakunnan hautausmaan itäpuolella. Katunumero on 17. Mitään viittaa hautausmaalle ei ole. 

    Hautausmaa on nelikulmio. Kappelirakennus on merkitty karttaan, mutta hautausmaan merkkiä tai muistomerkin merkkiä ei kartassa ole. ©Maanmittauslaitos, lupa nro 1047/MML/13, Kiinteistörajat ©Maanmittauslaitos lupanro 1047/MML/13.

Herran Kansa 

Herran kansa -liikkeen perusti vuonna 1915 saarnaaja Pekka Mikkonen (6.12.1863-21.5.1936). Hän oli luterilaisesta perheestä ja toimi suomalaisten parissa saarnaajana ja sielunhoitajana Pietarissa. Mikkonen koki kuitenkin baptismin itselleen läheisemmäksi ja liittyi näihin. 

Vaadittuaan uskovaisten keskinäisen jalkojen pesun ottamista käyttöön ennen ehtoollista, Mikkonen erotettiin baptistiyhdyskunnasta. 

Liikkeen jäsenet eivät kuulu evankelis-luterilaiseen kirkkoon, eivät ota osaa politiikkaan eivätkä vietä kirkollisia juhlapäiviä. Lauantai on lepopäivä eli sapatti. Liikkeellä on seurakuntia Helsingissä, Pukkilassa, Riihimäellä ja Järvenpää-Mäntsälä-seurakunta. 

Herran Kansa ry perustettiin 15.7.1940. Perustajat olivat entinen kansakoulunopettaja ja Herran kansan johtaja Agnes Mikkonen (o.s. Studd) Pyhäselän kunnan Haavanpään kylästä, Herran kansan matkasaarnaaja Eino Juhonpoika Kovapohja (ent. Müller) samoin Haavanpään kylästä ja koneasioitsija Aimo Eevert Kontturi Pielisensuun kunnan Niinivaaran kylästä. 

Yhdistyksen hallituksen seitsemästä varsinaisesta jäsenestä ja kahdesta varajäsenestä kaikki olivat eronneet kirkosta ja kuuluivat silloiseen siviilirekisteriin. Vähintään neljä heistä oli ollut aiemmin baptistiseurakunnan jäseniä, josta kaikki erot olivat tapahtuneet 11.11.1935-29.1.1936 välisenä aikana (YREK). 

Hammaslahden baptistiseurakunta, jonka kotipaikka oli Kiihtelysvaara ennen Pyhäselän kunnan perustamista, oli perustettu 1915. Sen johtaja oli maanviljelijä Elias Mustonen (s. 1860) (Suomen valtiokalenteri vuodelle 1917, s. 696). Seurakunnan jäsenmäärä oli alkuaikoina yli 500, mutta seurakunta hiljeni vähitellen, kun suurin osa jäsenistä siirtyi helluntaiherätykseen. Seurakunta "lakkautettiin" 1935 (Suomen virallinen tilasto. VI Väestötilastoa 86. Väestömuutokset vuosina 1931-1935 teksti, s. 3. Helsinki 1938.). 

Pekka Mikkosen leski, Agnes Mikkonen, halusi oman hautausmaan ja hankki maa-alueen sitä varten. Hän myös lahjoitti varojaan hautausmaan ostamiseksi. 

    Pääsisäänkäynnin portit. Porttien molemmin puolin näkyy aitamalli. Portin ja tien välissä on pysäköintialue.

Perustamislupa-anomus 

Herran Kansa ry:n hautausmaan perustamislupa-anomuksen (5.12.1957/9.12.1957 AD (1642/305) 1957 OPM, SVA) jätti 9.12.1957 saarnaaja Eino Kovapohja. 5.12.1957 päivätyn anomuksen oli allekirjoittanut yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Agnes Mikkonen. 

Yhdistys halusi perustaa hautausmaan "jäseniensä viimeistä leposijaa varten". Näitä asui paikkakunnalla "huomattava määrä" ja he kuuluivat siviilirekisteriin. Hautasijoja voitiin myydä yhdistykseen kuulumattomillekin siviilirekisteriin kuuluville "kohtuullista korvausta vastaan". Yhdistys pyysi anomuksen käsittelyä mahdollisimman kiireellisenä. 

    Toinen rautaportti kappelin länsipäässä.

Kauppakirja 

Yhdistys oli ostanut Hammaslahdessa 4.1.1957 päivätyllä kauppakirjalla Juho Kinnuselta ja tämän vaimolta Sylvi Riitta Kinnuselta yhden hehtaarin määräalan näiden omistamasta Kinnula-tilasta (rno 71:10) Pyhäselän kunnan Hammaslahden kylässä 540.000 markan kauppahinnalla ja muuten seuraavin ehdoin: 

(1) Tilasta erotetaan suunnilleen suorakaiteen muotoinen alue siten, että vierekkäisiksi rajoiksi, joiden etäisyys toisistaan on 80 metriä, tulee Suhmuran kunnantie ja Pyhäselän seurakunnan hautausmaan raja. Toinen raja tulee seurakunnan hautausmaan rajaa vastaan siten, että hehtaarin pinta-ala täyttyy; 
(2) Kauppahinnasta maksetaan kaupantekotilaisuudessa 250.000 markkaa, 30.4.1957 mennessä 100.000 markkaa ja loput 190.000 markkaa 30.6.1957 mennessä; 
(3) Alueen omistus ja hallinta siirtyy ostajalle kaupantekopäivänä, ja ostaja erottaa ja aitaa alueen omalla kustannuksellaan; 
(4) Määräala myydään vapaana päätilan rasituksista; 
(5) Ostajalla on oikeus hakea päätilaan kiinnitys määräalan erottamisoikeuden pysyvyyden vakuudeksi; 
(6) Kaupassa ei myydä irtainta eikä sellaisesta ole tehty sopimusta. 

Ostajan puolelta kauppakirjan allekirjoitti yhdistyksen varapuheenjohtaja Kovapohja. Kaupan todisti kaupanvahvistaja, Kiihtelysvaaran nimismies T. Siirala. Kaupanvahvistajan todistajana oli kanslisti Pentti Martikainen. 

Kauppahinta tulikin kokonaan maksetuksi siten, että 21.3.1957 kuitattiin saaduksi 100.000 markkaa ja 27.6.1957 loppukauppahinta, 190.000 markkaa. 

Kiinnitys Kinnula-tilaan rno 71:10 Herran Kansa r.y:lle määräalan erottamisoikeuden pysyvyyden vakuudeksi vahvistettiin 15.5.1957 (Kiihtelysvaaran kiinnitysasiain pöytäkirja, 90 §). Tuomarina toimi Lauri Kukkonen. 

    Kaivo ja vesipumppu (yllä) ja vesipiste (alla). 

Apulaislääninlääkärin lausunto 

V.t. apulaislääninlääkäri P. Eränen tarkasti hautausmaaksi aiotun alueen, jonka mitat olivat 80x125 metriä. Joensuussa 25.2.1957 antamassaan lausunnossa hän kertoo alueen maaperän olevan kuivaa. Paikka oli "varsin sopiva hautausmaaksi". 

Hautausmaan ohjesääntö 

Yhdistys halusi, että hautausmaalla on ohjesääntö. Sellainen hyväksyttiin yhdistyksen hallituksen kokouksessa 3.3.1957. 

Hautausmaan toimikuntana toimi yhdistyksen hallitus (1 §). Hautapaikat luovutettiin yhdistyksen jäsenille ilmaiseksi, muilta siviilirekisteriin kuuluvilta perittiin maksu erikseen vahvistetun taksan mukaan. Maa-alueen koko oli 2,2 neliömetriä/vainaja (4 §). 

Ohjesäännön 6 §:n mukaan hautausta toimitettaessa "ei saa harjoittaa mitään taikoja tai noituutta, eikä kiroilla, koska ne ovat kiellettyjä Raamatussa, ja ovat kauhistus Herran edessä. Noituutta ei saa harjoittaa edes uskonnollisessa mielessä siten, että heittelee multaa vainajan arkulle käsillään tai sellaisella lapiolla, jota ei käytetä haudanpeittämistarkoituksessa. Eikä kiroilla saa edes niillä sanoilla, joita Jumala käytti kirotessaan ihmistä synnin tähden sanoen: "Maasta sinä olet, ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman". Sillä tätä kirousta ei Herra lausunut ihmistä haudatessaan, vaan karkoittaessaan hänet pois paratiisista." 

Hautojen hoidosta säädettiin 8 §:ssä. Haudanomistajien oli pidettävä haudat kunnossa. Hautamuistomerkkeihin "ei saa tehdä Jumalan, Jeesuksen tai Enkelien kuvia, koska Jumalan kuvan tekeminen on kielletty Raamatussa. Sen sijaan on oikeus kirjoittaa raamatunlauseita, jotka muistuttavat elämän katoavaisuudesta ja tulevan elämän toivosta." 

Haudat tuli kaivauttaa yhdistyksen valitsemalla haudankaivajalla (10 §). 

Ohjesäännön olivat allekirjoittaneet varapuheenjohtaja Kovapohja, sihteeri Otto Eskelinen, Paavo Eskelinen, Aarne Puustinen, Viljo Mäntynen, Eljas Seppänen ja V. J. Rantala. 

    Roska-astia.

Maa-alueen erottaminen 

Juho Kinnunen oli saanut omistamaansa Kinnula-tilaan (rno 71:6) lainhuudon 15.2.1938 (§ 66). Eräiden lohkomisten jälkeen hän omisti tilan 24.11.1945, jonka rekisterinumeroksi oli tullut 7:10. Tästä tilasta myytiin 4.1.1957 määräala Herran Kansa r.y:lle. 

Erottamistoimitus (nro 56458) annettiin Kuopion läänin maanmittauskonttorin määräyksellä 3.10.1957 maanmittausinsinööri Paavo Suorsan tehtäväksi. Tämä ilmoitti 5.12.1957, että lohkominen oli lopetettu 14.10.1957 eikä asiaa koskevia valitusilmoituksia ollut tullut, mutta toimitusta ei ollut vielä tarkastettu eikä merkitty maarekisteriin. 

Nimismies puoltaa anomusta 

Hammaslahdessa 19.12.1957 päivätyssä lausunnossaan Kiihtelysvaaran ja Pyhäselän piirin nimismies T. Siirala puolsi anomusta. 

Terveydenhoitolautakunta puoltaa anomusta 

Pyhäselän kunnan terveydenhoitolautakunta antoi 16.1.1958 lausuntonsa lääninhallitukselle. Siinä puollettiin anomusta ja sen allekirjoittivat puheenjohtaja Urho Sormunen sekä kunnansihteeri Helvi Timonen.

Piiri-insinöörin lausunto 

Tie- ja vesirakennushallinnon Karjalan piirin piiri-insinööri E. Rintala totesi 4.2.1958 antamassaan lausunnossa, että hautausmaaksi aiottu alue on Vehkapuron-Suhmuran-kunnantien Hammaslahden päässä, aivan tien vieressä. Hän ehdotti, että hautausmaan aiottua paikkaa hieman siirrettäisiin siten, että sen ja kunnantien väliselle alueelle varattaisiin tilaa autojen pysäköinnille ja hautaussaattueille. 

Lääninhallitus puoltaa anomusta 

Kuopion lääninhallitus antoi lausuntonsa 13.2.1958. Sen allekirjoittivat maaherra Lauri Riikonen ja v.t. nuorempi lääninsihteeri Eila Korhonen. Lausunnossa puollettiin anomusta ottaen huomioon piiri-insinöörin esittämät seikat. 

Päätös 

Myönteinen päätös annettiin 18.2.1958. Yhdistys oikeutettiin perustamaan hautausmaa ostamalleen yhden hehtaarin suuruiselle ja erotettavalle alueelle. Karttaan merkityn punaisen viivan ja kunnantien väliin jäävää aluetta ei saanut käyttää hautausmaana. Yhdistyksen oli laillistutettava saantonsa maa-alueeseen (Päätöskonseptit 18.2.1958). 

Lainhuuto 

Herran Kansa r.y. sai tilaan lainhuudon 10.10.1958. Tilalla ei ole rasitteita eikä oikeutta yhteisiin maa- ja vesialueisiin. 

Herran Kansa r.y. 

Hautausmaan omistajayhdistys, jonka kotipaikka oli Pyhäselän kunta, oli liittänyt anomukseensa 19.5.1957 päivätyt sääntönsä. 

Yhdistyksen tarkoituksena (2 §) oli "kasvattaa jäseniensä keskuudessa uskoa Raamattuun, rakkautta isänmaahan, kunnioitusta esivaltaa kohtaan sekä kaikkialla esiintymään sellaisella arvokkuudella ja puhtaudella, jota Raamattu opettaa, ja ylläpitää hoidon tarpeessa olevien henkilöiden hoitamista varten yhtä tai useampaa hoitolaitosta ja jäsenten viimeistä leposijaa varten hautausmaata." 

Jäsenillä ei ollut velvollisuutta suorittaa mitään maksuja yhdistykselle (7 §). Hautausmaata varten oli laadittava ohjesääntö, jonka yhdistyksen kokous vahvistaa (12 §). 

Varustukset 

Tilan ja hautausmaan nimi on Rauhanmaa (167-409-71-11) ja kokonaispinta-ala 0,9940 hehtaaria. Selvennyslainhuuto on annettu 6.1.2009. 

Varustuksiin kuuluu verkkoaita muilla sivuilla paitsi länsisivulla, jossa hautausmaa rajoittuu evankelis-luterilaisen seurakunnan hautausmaan vanhaan kivi- ja kuusiaitaan. Nämä ovat vanhempia kuin Rauhanmaa. Pääsisäänkäynnin luona on kaksiosainen, harmaa rautaportti (leveys n. 2x190 cm) ja tämän vieressä pienempi, harmaa rautaportti (leveys n. 110 cm). Kappelirakennuksen länsipään kohdalla on toinen, harmaa rautaportti. 

Hautausmaalle tulee sähkö. Keskellä hautausmaata on kaivo, josta pumppu pumppaa kasteluvettä vesipisteisiin. 

Kappelin ja Suhmurantien välissä on pysäköintialue. Pysäköintialueen reunalla, hautausmaan aidan ulkopuolella, on vihreä roska-astia. 

Länsisivulla on multakasa istutuksia varten sekä toinen kasa, jossa on lankkuja ym. tarveaineita. 

Kappeli 

Kappelirakennus on yksityisen hautausmaan rakennukseksi suuri, pohjamitoiltaan noin 20x9 metriä, jonka lisäksi rakennuksen itäpäässä on veranta. Rakennuksen katto jatkuu verannan päälle, ja sitä kannattelee neljä pilaria. Rakennuksen tässä päässä on pääsisäänkäynti. 

Kappeli valmistui 1988. Sen ulkovaippa on valkoista lohkotiiltä, katto aumakatto. Molemmilla pitkillä sivuilla on kahdeksan kapeaa kaari-ikkunaa. Pääovet ovat lasia. Rakennuksen länsipäässä on kolme ovea, joiden yläreuna on kaareva. Keskimmäinen ovi on levein. Vasemmanpuoleinen ovi johtaa kuivakäymälään, keskimmäisen ovi kylmiötilaan, jossa on tilat neljän vainajan säilytystä varten. Oikeanpuoleinen ovi johtaa huoltotilaan, jossa säilytetään hautausmaan tarpeistoa. Kappelin tienpuoleisessa ulkoseinässä on katunumero 17 (Suhmurantie 17). 

    Kappelin länsipääty, jossa on huoltotilat.

Kappelin suuren salin jakaa pituussuunnassa keskikäytävä, jonka molemmilla puolilla on penkkirivejä. Ovelta katsoen vasemmalla on 12 riviä, oikealla 13. Oikealla on seinän vieressä vielä yksi penkki. Penkit ovat noin 3,5 metrin pituisia, ehkä seitsemälle hengelle. Näin istumapaikkoja olisi noin 26x7=182 hengelle. 

Paavo Eskelinen kertoo, että tuoleja lisäämällä istumapaikkoja saadaan vielä hieman lisää. Hän kertoo, että Herran Kansan jäsenten yhteisyys on kiinteää ja hautajaisten saattojoukkoa voi olla 100-200 henkeäkin. Joskus kappeli käy jopa ahtaaksi. 

Takaa katsoen salin vasemmassa etukulmassa on puhujapönttö. Katossa on loistevalot. 

Muistomerkki 

Tutustuin hautausmaahan 15.6.2013. Kuvailen sitä tien suunnasta, pääportilta katsoen. 

    Rauhanmaan yleinen muistomerkki.

Portista tultaessa jonkin matkan päässä vasemmalla on jalustakiven päällä oleva punagraniittinen muistomerkki (n. 60x150 cm; lxk), jossa kerrotaan hautausmaan perustetun vuonna 1957. Muistomerkissä on nämä tekstit suuraakkosin: 

"TÄMÄ HAUTAUSMAA ON PERUSTETTU V. 1957 HERRAN KANSAN JÄSENTEN VIIMEISTÄ LEPOSIJAA VARTEN" (muistomerkin keskiosan yläpuolella) ja 

"JEESUS SANOI: MINÄ OLEN YLÖSNOUSEMUS JA ELÄMÄ; JOKA USKOO MINUUN: SE ELÄÄ VAIKKA OLISI KUOLLUT JOH:II:25" (muistomerkin keskiosan alapuolella). 

Hautausmaan hauta-alueet 

Maanmittauslaitoksen kartassa hautausmaata ei ole merkitty tavanomaisella latinalaisella ristillä. Muistomerkkiä kuvaava merkkikin puuttuu. Kappelirakennus on merkitty täytetyllä suorakaiteella. 

Pääosa hautausmaan alasta on nurmea, arviolta vajaa neljännes on käytetty kappelia ja hauta-alueita varten. Hautausmaalla on tavallaan kolme hauta-aluetta: 

(1) Takasivun aidan vieressä, maan lounaiskulmassa, on hauta-alue, jossa havaitsin 7 hautakiveä. Näistä kahdessa oli kaksi vainajan nimeä eli vainajien nimiä oli yhteensä 9. Alueen hautakivet olivat keskenään erilaisia ja tavanomaisia. 

    Rauhanmaan lounaiskulmassa oleva hauta-alue. 

(2) Takasivun aidan vieressä, likimain maan keskikohdalla, on toinen hauta-alue, joka koostuu kahdesta hautarivistä. Havaitsin ryhmässä 15 hautakiveä ja näissä 17 vainajan nimet. Nämäkin kivet olivat keskenään erilaisia, erikokoisia ja tavanomaisia. 

    Rauhanmaan takasivulla oleva hauta-alue, jossa kaksi hautariviä.

Alueiden (1) ja (2) hautakivissä oli myös symboleja kuten ristejä. Eskelinen mainitsee, että hautausmaata perustettaessa kirkosta eronneille ei-jäsenille perustettiin haudat alueille (1) ja (2). Hautaukset jatkuvat näilläkin alueilla, vaikka niitä on harvoin, ei edes joka vuosi. Ei-jäsenten omaiset voivat pystyttää haluamiaan hautakiviä näille alueille. He myös vastaavat hautojen hoidosta ja istutuksista. 

(3) Länsisivulla, kappelin takana, on Herran Kansan jäsenten hauta-alue, joka on tiivis ja omintakeinen. Se on sankarihautatyyppinen alue siten, ettei perhehautoja ole. Kullakin vainajalla on oma hautakivensä, jotka ovat kaikki samanlaisia ja -kokoisia. Nämä haudat sekä niiden kukkaistutukset hoidetaan Herran Kansan kustannuksella. Tätä ratkaisua perusteltiin myös tasa-arvolla. Liikkeen aikaisemmat johtajat, Agnes Mikkonen ja Eino Kovapohja, on myös haudattu tälle alueelle. Heillä on samanlaiset hautakivet kuin muillakin jäsenillä, vaikka niissä mainitaan heidät liikkeen johtajiksi. Tällä tavoin liike on halunnut kunnioittaa edesmenneitä johtajiaan. 

    Herran Kansan jäsenien hauta-alueen pitkät ja suorat hautarivit.

Aiemmin tällä alueella Herran Kansan jäsenen leski, joka itse ei ollut yhdistyksen jäsen, oli voinut varata itselleen hautapaikan. Näin muodostui ns. välihauta. Välihauta kaivettiin myöhemmin käsin, kun leski haudattiin. 

Alue koostuu yhdestätoista kappelin pitkän sivun suuntaisesta hautarivistä. Taimmaisesta rivistä kappeliin päin riveissä on hautakiviä näin: Rivit 1-2 yhteensä 76 kiveä, rivit 3-4 yhteensä 73 kiveä, rivit 5-6 yhteensä 74 kiveä, rivit 7-8 yhteensä 68 kiveä, rivit 9-10 yhteensä 67 kiveä, yhteensä 358 kiveä. Rivissä on siis enimmillään 38 kiveä, mutta useista riveistä puuttuu yksi tai vähän useampi kivi. Jos oletetaan, että jokaisessa rivissä on hautapaikka 38 vainajalle, riveissä 1-10 oli yhteensä 22 välihautaa (10x38-358=22). Näiden lisäksi oli uusin, yhdestoista hautarivi lähinnä kappelia. Tästä rivistä oli käytetty noin 3/4, arvioin kivien määräksi 28. Näin koko alueella olisi hautoja, vainajia ja hautakiviä yhteensä 386. 

Eskelisen mukaan ainakaan tällä alueella ei ole hautapaikkoja, joihin olisi haudattu vainaja, mutta hautakivi puuttuisi. Ns. välihautoihin on haudattu myös elävänä syntyneitä ja heti kuolleita lapsia tai kuolleina syntyneitä. Pienen lapsen haudassa on vähemmin kaivuutyötä. Nykyisin hautasijat luovutetaan järjestyksessä ja vain kuolemantapauksen sattuessa eikä ns. välihautoja enää synny. Syvähautoja hautausmaalla ei ole. 

Alueen kaikki hautakivet ovat punaista graniittia, suorakulmioita ja kooltaan 42x26 cm. Uusimpien kivien reunat on sahattu tasaisiksi ja kivien koko on 40x26 cm. Kivissä ei ole symboleja, ei edes vainajan syntymä- ja kuolinajan edellä. Syntymäajan edellä on lyhenne s. (tai S.) ja kuolinajan edellä lyhenne k. (tai K.). 

Varhaisin havaitsemani kuolinaika näissä hautakivissä oli Arja Helena Myllerillä (16.7.1957-16.7.1957). Toinenkin lapsivainaja oli haudattu jo 1957. Uusin hautakivi oli Lauri Aulis Suomalaisen (11.8.1936-30.4.2013) haudalla. 

Vuonna 2003 Eskelinen arvioi, että maalle oli haudattu noin 300 vainajaa. Nyt hän kertoo, että kaikki yhdistyksen jäsenten hautaukset ovat olleet arkkuhautauksia. Tämä tuntuu hänestä "ihmisläheisemmältä" polttohautaukseen verrattuna. Ei-jäsenten hauta-alueille on Eskelisen mukaan haudattu tosin 1-2 tuhkattujen vainajien tuhkauurnaa. 

Joensuun evankelis-luterilaisen seurakunnalla on vuonna 1989 valmistunut krematorio. 

Kaiken kaikkiaan Rauhanmaahan on siis haudattu arviolta vähintään 9+17+386=412 vainajaa. 

Kasvillisuus 

Nurmen lisäksi maalla kasvaa useita koivuja, pihlajia, vaahtera, mäntykin ja erilaisia pensaita. 

Hautausmaan nykytila 

Hautaukset jatkuvat Rauhanmaalla keskimäärin 8-10 vainajan vuosivauhtia. Ylläpito sujuu paljolti talkoovoimin. Keväisin ja tarvittaessa syksyisin pidetään hoitotalkoot. Kesäisin on koululaisia kesätyöntekijöinä, ja myös Herran Kansan hoivakodin, Iltarauhan, huoltomiehet auttavat maan hoidossa. 

    Uusin hauta.

Ei-jäsenen hautapaikan hinta on nyt 200 euroa. Kaikkien vainajien osalta haudan kaivuun ja peittämisen (80 euroa) kustantavat vainajan omaiset. Hautausmaan ylläpitämiseksi ei ole haettu eikä saatu julkisia avustuksia.

Kimmo Sundström


Lyhenteitä


AD Anomusdiaari
OPM  Opetusministeriö
SVA   (Suomen) Valtionarkisto, vuodesta 1995 Kansallisarkisto
YREK Yhdistysrekisteri

Lähteitä

Arkistolähteet

Anomusdiaari 1957, OPM, SVA
Päätöskonseptit 1958, OPM, SVA

Kirjallisuus

Suomen valtiokalenteri vuodelle 1917 (1916). Keisarillinen Suomen Aleksanterin-yliopisto.
Suomen virallinen tilasto. VI Väestötilastoa 86. Väestömuutokset vuosina 1931-1935, Helsinki 1938.

Haastattelu

Paavo Eskelinen, 2003 ja 17.6.2013

Tiedonanto

Jarmo Eskelinen, 20.6.2013

Artikkeli pohjautuu tekijän selvitykseen Vaihtoehtoiset hautausmaat Suomessa (2007).

Lue myös

Ateistien hautausmaa Lepomäki Siikaisissa (31.1.2007)
Marttakummun hautausmaa Kittilässä (5.9.2012)
Väinölän hautausmaa Siikajoella (25.9.2012)
Piehingin hautausmaa Raahessa (26.9.2012)
Rahjan hautausmaa Kalajoella (27.9.2012)
Kauhajoen Rauhanmaa (3.10.2012)
Poronkankaan hautausmaa Jurvassa (4.10.2012)
Kurikan Vapaaseurakunnan ja Kurikan Helluntaiseurakunnan hautausmaa Kurikassa (5.10.2012)
Laihian vapaahautausmaa (15.10.2012)
Isonkyrön vapaahautausmaa (16.10.2012)
Ristinummen hautausmaa Marttilassa (29.10.2012)
Varmon hautausmaa Kesälahdella (27.11.2012)
Vallan nummen hautausmaa Humppilassa (30.11.2012)
Karinaisten Rauhamaa (2.12.2012)
Merikarvian Rauhanmaa (4.12.2012)
Merikarvian Lepomaa (5.12.2012)
Jämsän helluntaiseurakunnan hautausmaa Jämsässä (18.12.2012)
Kuusankosken Lepola (27.12.2012)
Forssan Rauhanmaa (11.5.2013)
Karkkilan Lepola (17.5.2013)
Kotkan Vapaa-ajattelijain hautausmaa (24.5.2013)
Kullervon aluehautausmaa Vaasassa (4.6.2013)
Santalan hautausmaa Hangossa (7.6.2013)
Käpylän hautausmaa Suonenjoella (11.6.2013)
Kajaanin Tuonenviita (27.6.2013)
Vapaitten kristittyjen hautausmaa Lapualla (4.7.2013)
Seinäjoen vapaaseurakunnan ja Seinäjoen Helluntaiseurakunnan hautausmaa Seinäjoella (10.7.2013)
Lavian ja Suodenniemen Helluntailähetyksen hautausmaa Laviassa (24.7.2013)
Lauttakankaan hautausmaa Jämijärvellä (1.8.2013)
Villalan metodistihautausmaa Lappeenrannassa (9.8.2013)
Keltnummen hautausmaa Eurassa (5.9.2013)
Kihniön Vapaaseurakunnan hautausmaa Kihniössä (11.9.2013)
Karttulan Vapaaseurakunnan hautausmaa Kuopiossa (27.9.2013)
Ilmajoen Helluntaiseurakunnan hautausmaa Ilmajoella (7.10.2013)
Honkajoen Rauhanmaa (25.10.2013)
Vapaa-ajattelijain hautausmaa Jyväskylässä (3.11.2013)
Karttulan Vapaaseurakunnan hautausmaa Tervossa (19.11.2013)
Islamilainen hautausmaa Jyväskylässä (12.12.2013)
Katolinen hautausmaa Turussa (31.5.2014)
Kauhavan Lepomaa (3.6.2014)
Teuvan Rauhanmaa (13.6.2014)
Polvijärven vapaahautausmaa (20.6.2014)
Helluntaiseurakunnan hautausmaa Pyhäjärvellä (13.7.2014)
Juutalainen hautausmaa Haminassa (28.7.2014)
Peltokankaan hautausmaa Paltamossa (8.8.2014)
Kotivaaran hautausmaa Kolarissa (15.8.2014)
Luopioisten Lepomaa (18.9.2014)
Juuan Lepola (7.10.2014)
Ristikankaan hautausmaa Kemissä (12.12.2014)
Halikon sairaalan hautausmaa Salossa (6.5.2015)
Forsbyn hautausmaa Pedersöressä (7.7.2015)
Pedersören Ebenhaeser (12.7.2015)
Kuorsalon hautausmaa Haminassa (20.7.2015)
Närpiön Solbacken (31.7.2015)
Oxkangarin hautausmaa Vöyrissä (14.8.2015)
Vassorin hautausmaa Mustasaaressa (22.8.2015)
Moikipään hautausmaa Korsnäsissä (27.8.2015)
Yttermarkin hautausmaa Närpiössä (3.9.2015)
Uudenkaarlepyyn Aftonfrid (6.9.2015)
Maalahden Aftonro (18.9.2015)
Uudenkaarlepyyn Vilan (21.9.2015)
Sundomin hautausmaa Vaasassa (1.10.2015)
Närpiön Aftonvila (3.10.2015)
Korsnäsin kirkonkylän hautausmaa (15.11.2015)
Suomen Islam-seurakunnan Helsingin Tataarihautausmaa (16.5.2016)
Helsingin juutalaisen seurakunnan Vanha juutalainen hautausmaa (17.5.2016)
Helsingin juutalaisen seurakunnan Uusi juutalainen hautausmaa (30.5.2016)
Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen Seurakunnan hautausmaa Helsingissä (5.6.2016)
Taivallahden sotilashautausmaa Helsingissä (8.6.2016)
Gravgårdsföreningen Fridin hautausmaa Vöyrissä (14.6.2016)
Kaunissaaren hautausmaa Pyhtäällä (28.6.2016)
Köklot Gravplatsföreningin hautausmaahanke Koivulahdessa (6.7.2016)
Högsåran hautausmaa Kemiönsaaressa (6.7.2016)
Kalle Sipilän hautausmaahanke Pohjois-Pirkkalassa (29.7.2016)
Siltasalmen hautausmaa Saarijärvellä (22.8.2016)
Pitkäniemen sairaalan hautausmaa Nokialla (31.8.2016)
Asarias Makkosen hautausmaahanke Tottijärvellä (11.9.2016)
Heinolan Vapaa-ajattelijain hautausmaahanke Heinolassa (25.9.2016)
Hyrylän varuskunnan uusi ortodoksinen sotilashautausmaa Tuusulassa (6.10.2016)
Åbergin hautausmaa Helsingissä (4.12.2016)

Pääsivu Tiedotteet Palvelut Lehdet Uutisia ja artikkeleita
Kirkosta eroaminen Mitä uutta?