Kuten uutisemme kertoi, yhdistyksemme antoi 26.11.2012 lausunnon mietinnöstä "Todistelu yleisissä tuomioistuimissa", jonka on tarkoitus johtaa hallituksen esitykseen eduskunnalle loppuvuonna 2013. 

Kannatimme esitystä pappien vaitiolovelvollisuuden laajentamisesta koskemaan kaikkien muidenkin uskonnonvapauslaissa tarkoitettujen uskonnollisten yhdyskuntien pappeja kuin valtionkirkkojen, mutta esitimme pykälän sanamuotoa sekulaarimmaksi. Olisi ollut syytä ehdottaa koko etuoikeuden poistoa, mutta nyt tekemällämme ehdotuksella olisi tätä suurempi mahdollisuus toteutua. 

Kannatimme myös esitystä todistajien ja asiantuntijoiden (kristillisestä) valasta luopumisesta ja kaikkien siirtymisestä antamaan (sekulaari) vakuutus, jonka kaavaa ehdotimme kielellisesti korjattavaksi. Olisimme voineet ehdottaa myös vakuutuksestakin luopumista. 

Lausuntojen määräaika 1.2.2013 osoittautui liian tiukaksi, ja vielä 19.3.2013 annettiin yksi lausunto. Oma lausuntomme ehti ensimmäiseksi. 

Nyt on syytä katsoa, mitä muissa lausunnoissa sanottiin niistä kahdesta seikasta, joista lausuimme. 

Eduskunnan oikeusasiamies toteaa, että papin vaitiolovelvollisuutta ehdotetaan perustellusti muutettavaksi siten, että vaitiolovelvollisuus laajenee koskemaan myös muita kuin niin sanottujen valtiokirkkojen pappeja. Todistamiskiellon on tarkoitettu ulottuvan rekisteröityihin uskonnollisiin yhdyskuntiin, joita on lähes 60 (niitä oli 84 kpl 12.11.2012). Tätä rajausta on pidettävä perusteltuna. 

Oikeusasiamies toteaa, että keskeinen asiallinen muutosehdotus olisi todistajan- ja asiantuntijan valoista luopuminen ja pelkästään vakuutuksen käyttöön siirtyminen; hän kannattaa ehdotuksia. 

Poliisihallitus kertoo, että rippisalaisuuteen vedotaan rikosprosessissa ja esitutkinnassa äärimmäisen harvoin, ja katsoo, että tästä huolimatta ehdotettu rippisalaisuuden ja sielunhoidon säätelyn laajentaminen on perusteltua. 

(Poliisihallitus ei sanonut valasta mitään, vaikka poliisin eettinen vala, joka otettiin käyttöön vuoden 2001 alussa, on sekulaari.) 

Helsingin käräjäoikeus huomauttaa. että pappien vaitiolovelvollisuutta koskevan pykälän perusteluista ei ilmene, miksi papin todistamiskielto olisi tiukempi kuin asianajajan tai lääkärin, joiden osalta todistamiskielto voidaan murtaa, jos syyttäjä ajaa syytettä rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi vuotta vankeutta. 

Helsingin käräjäoikeus pitää kannatettavana ehdotusta kuulla henkilöä neutraalin vakuutuksen nojalla ja yhtyy mietinnössä tältä osin esitettyihin perusteluihin; se myös esittää harkittavaksi valasta luopumista konkurssilaissa. 

Pirkanmaan käräjäoikeus pitää asianmukaisena sitä, että ehdotuksen mukaisesti todistaja ei enää vannoisi valaa, vaan sen sijasta hän antaisi vakuutuksen; lainsäädäntö tulisi kaikilta osin säätää vastaamaan tätä kannatettavaa kehitystä ja kaikkialta, missä puhutaan valasta, tulisi säännökset ajanmukaistaa. 

Kielellisen korjauksen tarve tulee esille lausunnon ehdotuksessa lukea todistajalle sana kunnianne, mutta lausunto ei ilmeisestikään tiedosta tätä asiaa ehdottaessaan kuitenkin asiantuntijalle luettavaksi tämän sanan sijasta sanan kunnian: 

Nykykäytännön kannalta on koettu ongelmalliseksi ja usein kiusalliseksi toistattaa todistajalla pitkä litania sanoja, jotka täytyy ryhmittää muutaman sanan ryhmiksi. Tämä vuoropuhelu muodostaa valan tai vakuutuksen kaavan. Lopputuloksena on, ettei todistaja varmaankaan muista, mitä sanoja hän on peräkkäin luetellut. Hän kyllä ymmärtää antaneensa valan tai vakuutuuksen. 

Käräjäoikeuden mielestä parempi ja ymmärrettävämpi tapa olisi, että tuomari puhuisi kaavan mukaiset sanat ja todistaja vain vastaisi myöntävästi esimerkiksi seuraavasti: 

Puheenjohtajan on ennen todistajan kuulustelua esitettävä hänelle seuraava vakuutuksen kaava: Todistaja N. N. lupaatteko ja vakuutatteko kunnianne ja omantuntonne kautta kertovanne kaiken totuuden siitä, mitä tiedätte tässä asiassa. 

Todistajan on vastattava myöntävästi.

Yksinkertaistettu malli palvelisi varmasti kaikkia osapuolia, eikä se heikentäisi vakuutuksen arvoa, kun todistajalle on joka tapauksessa etukäteen kerrottu vakuutuksen merkitys, kuten nykyisinkin pitäisi. 

Vastaava kevennys voitaisiin sisällyttää myös asiantuntijan vakuutukseen: 

Puheenjohtajan on ennen asiantuntijan kuulustelua esitettävä hänelle seuraava vakuutus: Asiantuntija N. N. lupaatteko ja vakuutatteko kunnian ja omantuntonne kautta täyttävänne tehtävän parhaan ymmärryksenne mukaan. 

Asiantuntijan on vastattava myöntävästi. 

Lausunto kritisoi sitä, että kolmessa muussa lakiehdotuksessa puhutaan edelleenkin myös valasta. 

Pohjois-Karjalan käräjäoikeus kysyy, onko pappien vaitiolovelvollisuutta koskevassa pykälässä tehty vaitiolo-laajennus tarpeen ja onko ylipäänsä tarpeen säilyttää papin tai muun sielunhoitajan vaitiolovelvollisuus tai monessa tilanteessa jopa vaitiolo-oikeus. 

Määrittely muu vastaavassa asemassa oleva henkilö aiheuttaa ongelmia siitä, milloin tämä asema täyttyy. Ei myöskään ole perusteltua, että papin tai vastaavan muun henkilön vaitiolovelvollisuutta ei voida murtaa samoin perustein kuin esimerkiksi asianajajan tai lääkärin vaitiolovelvollisuus. Epäselväksi myös jää se, voiko pappi itseään puolustaakseen luopua tästä velvollisuudesta. 

Pohjois-Karjalan käräjäoikeus pitää hyvänä valasta luopumista, mutta esittää harkittavaksi myös vakuutuksesta luopumista. Tämän kaiken korvaa hyvin puheenjohtajan ilmoitus totuudessa pysymisen velvollisuudesta ja sen rikkomisen seuraamuksista. Valalla tai vakuutuksella ei enää nykyaikana ole sellaista totuudessa pysymistä tukevaa henkistä vaikutusta, mikä sillä on aikaisemmin ollut. 

Pohjois-Savon käräjäoikeus pitää vakuuttavana perusteluita todistajanvalan vannomisesta luopumiselle ja kannattaa tätä ehdotusta. Se perustelee seikkaperäisesti samaa tärkeätä kielellistä korjausta kuin lausuntomme: 

Voimassa olevan lain mukaisessa todistajanvakuutuksen kaavassa, joka ehdotuksen mukaan säilyisi ennallaan, sanassa "kunnia" ei ole possessiivisuffiksia. Lienee selvää, että todistaja mieltää antavansa vakuutuksen oman kunniansa kautta "yleisen kunnian" --- mitä se onkaan --- sijasta. Käräjäoikeus ehdottaakin, että todistajanvakuutuksen kaavaa muutettaisiin tässä yhteydessä seuraavasti (muutos lihavoituna): Minä N. N. lupaan ja vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta, että minä todistan ja kerron kaiken totuuden tässä asiassa siitä mitään salaamatta tai siihen mitään lisäämättä taikka sitä muuttamatta. 

Vastaavaa omistusliitettä käytetään nykyisin ainakin virkavakuutuksen, tuomarinvalaa vastaavan vakuutuksen, sotilasvakuutuksen, tilintarkastajien vakuutusten, auktorisoidun kielenkääntäjän vakuutuksen ja poronhoitolaissa tarkoitettujen vakuutusten kaavoissa. Myös laillistetun lääkärin ja hammaslääkärin on vahvistettava antamansa todistukset ja lausunnot sanoilla "minkä kunniani ja omantuntoni kautta vakuutan". 

Samaa sanamuotoa olisi syytä käyttää myös asiantuntijalta otettavan vakuutuksen kaavassa. 

Helsingin hallinto-oikeus kannattaa tuomioistuimessa annettavasta uskonnollisesta valasta luopumista: 

Käytännön kokemukset hallinto-oikeudessa järjestetyistä suullisista käsittelyistä ovat osoittaneet, että valinta valan ja vakuutuksen välillä saattaa olla ensi kertaa tuomioistuimeen saapuneella kansalaisella hankalaa. Lisäksi hallinto-oikeudessa järjestetään suullisia käsittelyjä ulkomaalaisasioissa, jolloin todistajina saattaa olla muihin kuin kristillisiin uskontokuntiin kuuluvia. Todistajat ovat kokeneet ongelmallisena tällöin sen, voivatko he vannoa valan valakaavassa mainitun Jumalan kautta vai pitääkö heidän vannoa vakuutus. Uudistuksen myötä nämä ongelmat poistuisivat. 

Suomen Lääkäriliiton näkemyksen mukaan "teknisluonteiset" muutosesitykset, että jatkossa kaikki todistajat (ja asiantuntijat) antavat vakuutuksen kunnian ja omantunnon kautta ja erityisestä valasta luovutaan, ovat kannatettavia ja yhtenäistävät periaatteita.  

Jouni Luukkainen