SANTALAN HAUTAUSMAA HANGOSSA (7.6.2013)


Bromarvi (Bromarv, vanha kirjoitusmuoto Bromarf) on 1881 perustettu entinen kunta, joka liitettiin 1977 pääosiltaan Tenholaan ja eteläkulmalta (Täktom, Bengstår ja Santala (Sandö)) Hankoon. Tenholan liityttyä 1993 Tammisaareen ja Tammisaaren liityttyä 2009 Raaseporiin pääosa entisistä Bromarvin kunnan alueista kuuluu nykyisin Raaseporin kaupunkiin. 

Entisessä Bromarvissa on Suomen Vapaakirkon omistuksessa oleva yksityinen Santalan hautausmaa, jota kirkko itse myös ylläpitää. Hautausmaa on Hanko-Hyvinkää-radan pohjoispuolella, radan ja Hankoniementien (valtatie 25) välissä, Hjalmar Braxénin tien länsipuolella, noin 250 metrin päässä radan ja Hjalmar Braxénin tien risteyksestä. 

    Hautausmaa on likimain suorakulmio. ©Maanmittauslaitos, lupa nro 1047/MML/13, Kiinteistörajat ©Maanmittauslaitos lupanro 1047/MML/13.

Perustamislupa-anomus 

Suomen Vapaakirkon hallitus anoi (2.2.1924/2.2.1924 AD (164/41) 1924 OPM, SVA) lupaa perustaa hautausmaa Sandön pysäkin läheisyyteen Bromarvin kunnassa. Anomuksen jätti kirjanpitäjä K. G. W. Nilsson valtakirjan ja neljän liitteen kera. Anomuksen oli Helsingissä allekirjoittanut hallituksen esimies S. S. Salmensaari. Hän oli myös allekirjoittanut 2.2.1924 Helsingissä päivätyn avoimen asianajovaltakirjan. 

Suomen Vapaakirkko saa lahjan 

Byggnadsandelslaget Bethel u.t:n kokous pidettiin Helsingissä 25.4.1923 ja läsnä olivat K. Waismaa, M. Saarinen, O. Kaipainen, P. Laakkonen, H. Saraoja ja puheenjohtaja S. S. Salmensaari. Kokous päätti (10 §) luovuttaa maksutta Suomen Vapaakirkolle Sandön kartanosta, rautatien pohjoispuolelta, vaihteen kohdalta, kolmen hehtaarin suuruisen alueen hautausmaaksi. 

    Hautausmaan portti. Aidan malli näkyy portin vasemmalla puolella. 

Kiinnekirja 

Byggnadsandelslaget Bethel u.t. oli ostanut 12.11.1910 allekirjoitetulla kauppakirjalla ja 262.340 markalla tilanomistajavainaja, kestikievarinpitäjä Erik Konstantin Sjöblomin (19.5.1830 Bromarv, Sandö-12.6.1908 Bromarv) ja tämän vaimon Eva Josefina Sjöblomin (13.1.1826 Karjalohja-19.2.1908 Bromarv, Santala, Östergård) perillisiltä Östergård ja Vestergård-nimisen verotalon Sandön kylässä, Bromarvin pitäjässä. Tila oli lainhuudatettu kolmasti, ensin talvikäräjillä 10.3.1910, sitten syyskäräjillä 31.10.1910 ja kolmannen kerran 16.3.1911. Näin kihlakunnanoikeus julisti (§ 115) 18.3.1911 maansaannon lujaksi ja pysyväksi, josta todistukseksi oli annettu käräjäpaikalla, Tammisaaressa, kihlakunnanoikeuden puolesta Wilh. Westmannin allekirjoittama kiinnekirja. 

    Kaksi käytävää ja hautoja. Oikealla näkyvän käytävän viereisille haudoille on tunnusomaista vankat ja melko korkeat reunakivet. 

Piirilääkärin lausunto 

Tammisaaren piirin piirilääkäri E. Bergroth lausui 15.10.1923, että alue oli etäällä asuinpaikoista. Hautausmaan perustamisesta ei ollut vaaraa terveydenhoidon kannalta. 

Kuntien lausunnot 

Lääninkansliasta U. L. Matilainen pyysi 6.2.1924 asiassa lausuntoa Raaseporin kihlakunnan kruununvoudilta, jonka puolestaan tuli pyytää lausunto alemmalta taholta. Kuntatasolta ei kuitenkaan saatu lausuntoa, ja asiakirjat takaisin lähettänyt J. W. Wikström kertoi, ettei niitä ollut ymmärretty, koska ne olivat suomenkielisiä. Kruununvouti antoi Tenholassa 28.7.1924 lausuntonsa maaherralle kertoen tämän ja lausui samalla omasta puolestaan puoltavansa luvan antamista anojalle. 

Maaherra lähetti sitten 7.8.1924 OPM:lle lausunnon, jossa puolsi anomusta. 

Kartta 

Kartan alueesta laati 1924 vanhempi maanmittausinsinööri Volmar Svaetichin. Alue oli tasaista kangasta. Hautausmaaksi aiottu alue oli suorakulmio, jonka sivujen pituudet olivat 200 ja 150 metriä. 

Päätös 

Myönteinen päätös annettiin 20.8.1924. Anoja oikeutettiin perustamaan hautausmaa ehdolla, että anoja pitää sen kunnossa. Päätöksen allekirjoittivat apulaisopetusministeri Antti Kukkonen ja vanhempi hallitussihteeri Antti Inkinen (Päätöskonseptit 1924). 

Hautausmaan nykytila 

Hautausmaan nimi on Santalan hautausmaa ja se sijaitsee Santalan kylässä. Suomen Vapaakirkon omistaman Sandö-tilan (78-404-1-353) pinta-ala on 886,7607 hehtaaria. Tilalla olevaa hautausmaata ei ole erotettu omaksi tilakseen. Suomen Vapaakirkko sai lainhuudon tilaan 29.4.1932. Selvennyslainhuuto annettiin 24.3.2003. 

    Toiset haudat on reunustettu pienillä kivillä.

Hautausmaa-alue on likimain suorakulmio. Kartalta mitattuna sen sivujen mitat ovat noin 84,3x93,7 metriä ja pinta-ala noin 7 700 neliömetriä. Alue on kuivaa mäntykangasta, jossa aluskasvillisuutta on vähän, lähinnä varpukasveja kuten kanervaa ja puolukkaa. Sammalet ja jäkälä peittävät maan pinnan. Hautausmaan pohjoispuolella, 200-300 metrin päässä, näkyy ja kuuluu Hankoniementien (valtatie 25) liikenne. Eteläpuolella on hautausmaalle näkyvä, Hankoon menevä junarata vain muutaman kymmenen metrin päässä. Lähellä on Santalan seisake, jossa juna pysähtyy tarvittaessa. 

Hankoniementieltä etelään johtaa Hjalmar Braxénin tie, jolta poikkeaa oikealle pieni tie hautausmaan koilliskulmassa olevalle portille. Teiden risteyksessä on viitta hautausmaalle. 

Varustukset 

Hautausmaalla on aita, portti, kaivo ja roska-astia. Aidantolpat ovat neljän metrin välein sijaitsevia pyöreitä metallitolppia, joiden korkeus maan pinnasta on noin 90 cm. Tolppien välissä on ristikkäin kaksi lautaa, aidan väri on vihreä. Kaakkoiskulmassa on noin neljän metrin levyinen kulkuaukko. Itäsivulla tolppia on 25, eteläsivulla 18, länsisivulla 24 ja pohjoissivulla 20, yhteensä 87 tolppaa. Portti on puurimasta, kaksiosainen ja vihertävä. Portinpuolien koko on noin 180 cm eli portin leveys noin 360 cm. 

Kaivo on maan pohjoissivulla, likimain maan keskikohdalla. Siitä saa kasteluvettä istutuksille. Roska-astia on myös maan pohjoissivulla. 

Haudatut vainajat 

Portilta johtaa kaivolle käytävä. Tästä vasemmalle etelään on kaksi käytävää, joiden varrella haudat ovat. Läntisessä hautarivissä on ainakin 9 hautaa ja 11 hautakiveä. Haudoista 8 on reunakivellisiä ja 1 reunustettu pienillä kivillä. Itäisessä hautarivissä on ainakin 5 hautaa ja 5 hautakiveä. Tämän hautarivin hautoja eivät ympäröi vankat reunakivet paitsi pohjoisinta hautaa, josta rivi alkaa. 

Kaikki hautamuistomerkit ovat hautakiviä. 16 hautakivessä on yhteensä 21 vainajan nimet. Mahdollisesti kaikilla haudoilla ei ole hautamuistomerkkiä. Näiden lisäksi on yksi, erillään oleva, Santalan kartanon erään työntekijän lapsen hauta. Hänet haudattiin erilleen säätyerosyistä. Näin haudattuja vainajia on yhteensä vähintään 22. 

Useissa hautakivissä ei ole symboleja. Tavallisin symboli on risti, mutta näin kivissä myös purjeveneen ja linnun. 

    Pelargoniat kukkivat Matilda Sjöblomin haudalla. 

Hautakivissä olevien tekstien perusteella viimeisimmät haudatut vainajat kuolivat 13.12.2003, 25.7.2008 ja 30.1.2010 eli 2000-luvulla on haudattu ainakin kolme vainajaa. Kartanon entisistä omistajista maalle on haudattu ainakin Matilda Sjöblom (21.11.1850-29.12.1939). Hän oli Sjöblomien kahdesta tyttärestä vanhempi ja kuoli naimatonna. Hänen nuorempi sisarensa meni naimisiin Suomen Vapaakirkon pastorin kanssa. Tapasin yllättäen myös Väinö Aarti Hyvösen (8.2.1937-25.7.2008) haudan. Keskustelin vielä 2000-luvulla joskus Hyvösen kanssa hautausmaa-asioista. Hän tutki Suomen Vapaakirkon varsinaista perustamista (1923) edeltänyttä vapaakirkollisen liikkeen historiaa. 

    Hyvösten haudalla on kolme samanlaista, harmaata hautakiveä. Väinö Hyvösen hautakivi vasemmalla. 

Hautausmaan hoito 

Hautausmaan yleishoito on yksinkertaista. Hoidon kustantaa Suomen Vapaakirkko. Santalan kartanon työntekijät vastaavat käytännön hoidosta. Haudoille on istutettu kukkasia, käytäviltä haravoidaan pois lähinnä kuivuneita männynneulasia. 

Kartanon pehtori Risto Ihatsu kertoo olevansa toisen polven pehtori. Hänen isänsä tuli pehtoriksi 1948. Haudatut vainajat ovat Santalan kartanon entisiä omistajia, työntekijöitä tai lähiseudun asukkaita. Tavallisesti vainajilla on joku yhteys Santalan kartanoon tai Suomen Vapaakirkkoon, mutta käytännössä kuka hyvänsä voi varata ja lunastaa hautapaikan hautausmaalta. Aiemmin hautapaikat luovutettiin maksutta, mutta muutama vuosi sitten niistä alettiin periä 200 euron hinta. Hautapaikan lunastus, haudan kaivuu, havutus ja peitto maksavat kaikki yhteensä noin 800 euroa. Haudat kaivaa ja peittää koneurakoitsija traktorikaivurilla. Omaiset hankkivat haudalle hautakiven ja hautaa ympäröivän kiveyksen. Asiakkaat ottavat yhteyttä Ihatsuun ja sitten asiat etenevät. 

Ihatsu mainitsee hautausmaan alaksi 1,49 hehtaaria, mutta aidattu hautausmaa-alue on tätäkin pienempi. Vain vähäinen osa maan koilliskulmasta on käytetty, hautapaikkoja riittää kauas tulevaisuuteen. 

Muutamia vuosia sitten maahanmuuttajakurdit (usein muslimeja) kyselivät hautapaikkojen saatavuutta hautausmaalta. Ihatsu kertoo, ettei hautapaikkojen luovuttamiselle näille ollut estettä eikä silläkään, että vainajat olisi voitu haudata pää kohti Mekkaa. Kyselijät kuitenkin luopuivat jostakin syystä hankkeesta. 

Kaikki hautaukset ovat tiettävästi olleet arkkuhautauksia. 

Sodan aikana venäläiset veivät hautausmaalta joitakin hautakiviä. 

Hautausmaan ylläpito on Ihatsun mukaan "goodwilliä". Tällä tarkoitetaan pitkäaikaista, myönteistä mainetta ja arvostusta Suomen Vapaakirkolle. Tiettävästi hautausmaasta ei ole olemassa mitään historiikkia, julkaisua tms.

Kimmo Sundström


Lyhenteitä

AD
Anomusdiaari
OPM
Opetusministeriö
SVA (Suomen) Valtionarkisto, vuodesta 1995 Kansallisarkisto
u.t. utan tillskotssplikt (ilman lisämaksuvelvollisuutta)

Lähteitä

Arkistolähteet

Anomusdiaari 1924, OPM, SVA
Päätöskonseptit 1924, OPM, SVA

Verkkolähteet

http://www.varola.fi/heerman/

Tiedonanto

Risto Ihatsu, Santalan kartanon pehtori, 4.6.2013

Artikkeli pohjautuu tekijän selvitykseen 
Vaihtoehtoiset hautausmaat Suomessa (2007).

Lue myös

Ateistien hautausmaa Lepomäki Siikaisissa (31.1.2007)
Marttakummun hautausmaa Kittilässä (5.9.2012)
Väinölän hautausmaa Siikajoella (25.9.2012)
Piehingin hautausmaa Raahessa (26.9.2012)
Rahjan hautausmaa Kalajoella (27.9.2012)
Kauhajoen Rauhanmaa (3.10.2012)
Poronkankaan hautausmaa Jurvassa (4.10.2012)
Kurikan Vapaaseurakunnan ja Kurikan Helluntaiseurakunnan hautausmaa Kurikassa (5.10.2012)
Laihian vapaahautausmaa (15.10.2012)
Isonkyrön vapaahautausmaa (16.10.2012)
Ristinummen hautausmaa Marttilassa (29.10.2012)
Varmon hautausmaa Kesälahdella (27.11.2012)
Vallan nummen hautausmaa Humppilassa (30.11.2012)
Karinaisten Rauhamaa (2.12.2012)
Merikarvian Rauhanmaa (4.12.2012)
Merikarvian Lepomaa (5.12.2012)
Jämsän helluntaiseurakunnan hautausmaa Jämsässä (18.12.2012)
Kuusankosken Lepola (27.12.2012)
Forssan Rauhanmaa (11.5.2013)
Karkkilan Lepola (17.5.2013)
Kotkan Vapaa-ajattelijain hautausmaa (24.5.2013)
Kullervon aluehautausmaa Vaasassa (4.6.2013)
Käpylän hautausmaa Suonenjoella (11.6.2013)
Joensuun Rauhanmaa (20.6.2013)
Kajaanin Tuonenviita (27.6.2013)
Vapaitten kristittyjen hautausmaa Lapualla (4.7.2013)
Seinäjoen vapaaseurakunnan ja Seinäjoen Helluntaiseurakunnan hautausmaa Seinäjoella (10.7.2013)
Lavian ja Suodenniemen Helluntailähetyksen hautausmaa Laviassa (24.7.2013)
Lauttakankaan hautausmaa Jämijärvellä (1.8.2013)
Villalan metodistihautausmaa Lappeenrannassa (9.8.2013)
Keltnummen hautausmaa Eurassa (5.9.2013)
Kihniön Vapaaseurakunnan hautausmaa Kihniössä (11.9.2013)
Karttulan Vapaaseurakunnan hautausmaa Kuopiossa (27.9.2013)
Ilmajoen Helluntaiseurakunnan hautausmaa Ilmajoella (7.10.2013)
Honkajoen Rauhanmaa (25.10.2013)
Vapaa-ajattelijain hautausmaa Jyväskylässä (3.11.2013)
Karttulan Vapaaseurakunnan hautausmaa Tervossa (19.11.2013)
Islamilainen hautausmaa Jyväskylässä (12.12.2013)
Katolinen hautausmaa Turussa (31.5.2014)
Kauhavan Lepomaa (3.6.2014)
Teuvan Rauhanmaa (13.6.2014)
Polvijärven vapaahautausmaa (20.6.2014)
Helluntaiseurakunnan hautausmaa Pyhäjärvellä (13.7.2014)
Juutalainen hautausmaa Haminassa (28.7.2014)
Peltokankaan hautausmaa Paltamossa (8.8.2014)
Kotivaaran hautausmaa Kolarissa (15.8.2014)
Luopioisten Lepomaa (18.9.2014)
Juuan Lepola (7.10.2014)
Ristikankaan hautausmaa Kemissä (12.12.2014)
Halikon sairaalan hautausmaa Salossa (6.5.2015)
Forsbyn hautausmaa Pedersöressä (7.7.2015)
Pedersören Ebenhaeser (12.7.2015)
Kuorsalon hautausmaa Haminassa (20.7.2015)
Närpiön Solbacken (31.7.2015)
Oxkangarin hautausmaa Vöyrissä (14.8.2015)
Vassorin hautausmaa Mustasaaressa (22.8.2015)
Moikipään hautausmaa Korsnäsissä (27.8.2015)
Yttermarkin hautausmaa Närpiössä (3.9.2015)
Uudenkaarlepyyn Aftonfrid (6.9.2015)
Maalahden Aftonro (18.9.2015)
Uudenkaarlepyyn Vilan (21.9.2015)
Sundomin hautausmaa Vaasassa (1.10.2015)
Närpiön Aftonvila (3.10.2015)
Korsnäsin kirkonkylän hautausmaa (15.11.2015)
Suomen Islam-seurakunnan Helsingin Tataarihautausmaa (16.5.2016)
Helsingin juutalaisen seurakunnan Vanha juutalainen hautausmaa (17.5.2016)
Helsingin juutalaisen seurakunnan Uusi juutalainen hautausmaa (30.5.2016)
Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen Seurakunnan hautausmaa Helsingissä (5.6.2016)
Taivallahden sotilashautausmaa Helsingissä (8.6.2016)
Gravgårdsföreningen Fridin hautausmaa Vöyrissä (14.6.2016)
Kaunissaaren hautausmaa Pyhtäällä (28.6.2016)
Köklot Gravplatsföreningin hautausmaahanke Koivulahdessa (6.7.2016)
Högsåran hautausmaa Kemiönsaaressa (6.7.2016)
Kalle Sipilän hautausmaahanke Pohjois-Pirkkalassa (29.7.2016)
Siltasalmen hautausmaa Saarijärvellä (22.8.2016)
Pitkäniemen sairaalan hautausmaa Nokialla (31.8.2016)
Asarias Makkosen hautausmaahanke Tottijärvellä (11.9.2016)
Heinolan Vapaa-ajattelijain hautausmaahanke Heinolassa (25.9.2016)
Hyrylän varuskunnan uusi ortodoksinen sotilashautausmaa Tuusulassa (6.10.2016)
Åbergin hautausmaa Helsingissä (4.12.2016)

Pääsivu Tiedotteet Palvelut Lehdet Uutisia ja artikkeleita
Kirkosta eroaminen Mitä uutta?