KULLERVON ALUEHAUTAUSMAA VAASASSA (4.6.2013)


Vaasan kaupungissa on yksityinen Kullervon aluehautausmaa, jota ylläpitää Vaasan Vapaa-ajattelijat ry (VVA, 56419). Yhdistys on perustettu 16.5.1949 ja rekisteröity 30.10.1950. Hautausmaa sai nimensä yhdistyksen ensimmäisen puheenjohtajan ja hautausmaan ensimmäisen vainajan, Kullervo Kalervo Taijalan (5.3.1906-24.7.1956), mukaan. 

Hautausmaa sijaitsee Ristinummella, kaupungin itälaidalla, Lumivaarantien ja Kappelinmäentien risteyksen eteläpuolella, noin viiden kilometrin päässä kaupungin keskustasta. 

    Hautausmaa on nelikulmio. Ruumiskellari näkyy täyttämättömänä neliönä. Muslimien haudat ovat maan lounaiskulmassa. ©Maanmittauslaitos, lupa nro 445/MML/12, Kiinteistörajat ©Maanmittauslaitos lupanro 445/MML/12.

Hautausmaa vuokra-alueella 

Hautausmaa sijaitsee Vaasan kaupungilta 1951 vuokratulla alueella. Tila, jolla hautausmaa sijaitsee, on Vaasan kaupunki (905-416-1-68), jonka pinta-ala on 1 689,2199 hehtaaria, eikä hautausmaata ole erotettu omaksi tilakseen. 

Kiinteistötietojärjestelmässä on useita sivuja tähän tilaan kohdistuvia vuokrasopimuksia, mutta Vaasan Vapaa-ajattelijat ry:tä ei mainita näiden joukossa. 

Vuokrasopimus tehtiin 4.4.1951. Kaupunki vuokrasi 2 000 neliömetrin alueen seuraavin ehdoin: 

(1) Vuokra-aika oli 1.6.1951-31.12.1999; 
(2) Vuosivuokra oli 1 markka/neliömetri vastaten yleisen elinkustannusindeksin arvoa 1000. Vuotuinen vuokra määrättiin 1.1. indeksin arvon perusteella (1938-39=100); 
(3) Vuokraajan tuli aidata alue ja vastata sen kuntoonpanosta ja siisteydestä; 
(4) Alueella oli käytettävä ns. syvähautausta siten, että päällekkäin oli haudattava "vähintään 2 vainajaa"; 
(5) Alue vuokrattiin vain hautausmaakäyttöön; 
(6) Jollei aluetta ryhdyttäisi viiden vuoden kuluessa käyttämään hautausmaana, kaupungilla olisi oikeus purkaa sopimus; 
(7) "Sitten kun alueelle on haudattu vähintään 10 vainajaa, vuokraaja on oikeutettu lunastamaan omakseen hautausmaa-alueen 100 mk/neliömetri hintaa vastaa, mikä vastaa yleisen elinkustannusindeksin arvoa 1000. Lopullinen hinta määrätään kaupantekohetkellä vallinneen indeksin arvon perusteella. Omistusoikeus siirtyy kuitenkin vasta kaupunginvaltuuston hyväksyttyä kaupan."; 
(8) Vuokraoikeutta ei saanut siirtää ilman kaupunginhallituksen suostumusta. 

Hautausmaan portti maan itäsivulla (yllä) ja Vapaa-ajattelijain liiton merkki portinpylväässä (alla oik.).


Sopimuksen allekirjoittivat kaupunginhallituksen puolesta B. W. Schild ja yhdistyksen puolesta Kullervo Taijala sekä Tauno Ahola. Todistajina toimivat Beatrice Kamb ja Irja Leskinen. 

Perustamislupa-anomus 

Avoin asianajovaltakirja on päivätty Vaasassa 19.8.1953 ja on puheenjohtaja Lars Roineen sekä sihteeri Tauno Paassolan allekirjoittama. 

Perustamislupa-anomuksen laati 21.8.1953 asianajaja Toivo Kekkinen Vaasassa. Anomuksen jätti OMP:lle 25.8.1953 Terttu Korhonen (AD (1122/218) 1953 OPM, SVA). 

Yhdistyksen jäsenmääräksi kerrottiin tuolloin 350 ja määrä oli kasvussa. 

    Komea kuusiaita reunustaa hautausmaata joka sivulta. Suurin osa hautausmaasta on vielä käyttämättä.

Kartta 

Alue oli hiekkajankkoista metsämaata sijaiten Vaasan kaupungin lahjoitusmaalla, vastapäätä kreikkalais-katolisen seurakunnan hautausmaata. Kartan laati 22.4.1953 kaupungingeodeetti J. Weckström. 

Asiakirjoissa on myös hautausmaan käytäväsuunnitelma. 

Lääninlääkärin lausunto 

Lääninlääkäri O. A. Hokkanen oli yhdistyksen 15.5.1953 päivätyn kirjeen johdosta tarkastanut alueen 22.5.1953. Laatimassaan pöytäkirjassa 22.5.1953 hän totesi alueen kasvavan mänty- ja koivusekametsää. Maaperä oli hiekkamultaa, jonka seassa oli paikka paikoin vähän savea. Naapureita ei ollut lähellä eikä pohjavesi haitannut hautojen tekoa. Alueen aitaamistyö oli käynnissä. 

Hokkanen hyväksyi lausunnossaan 27.5.1953 alueen hautausmaaksi. Ennen hautauksia oli kuitenkin hankittava "omistusoikeus alueeseen", piirustus hautojen ja käytävien sijoittamisesta, alue oli tasoitettava ja valmistettava hautausmaaksi, aitaaminen oli saatettava loppuun, veden saanti hautaistutuksille turvattava ja hankittava OPM:n lupa alueen käytöstä hautausmaana. Alueella oli joitakin kuoppia, joista oli joskus aiemmin otettu maata. 

    Hautausmaan luoteiskulma, jossa suurin osa haudoista ja hautakivistä on.

Lääninhallitus puoltaa anomusta 

Maallisista viranomaisista komisario Martin Törnwall ilmoitti 22.9.1953 herra poliisimestarille, ettei asian suhteen ollut muistuttamista. Tieto lähetettiin lääninhallitukseen. Se lausuikin 24.9.1953 OMP:lle puoltavansa hakemusta. Lausunnon allekirjoittivat maaherra K. G. R. Ahlbäck ja lääninneuvos Eino Orkamo. 

Kirkolliset viranomaiset puoltavat hakemusta 

Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli pyysi 22.10.1953 lausuntoa Vaasan suomalaisen seurakunnan kirkkoherranvirastolta. Selvitystä piti antaa siitä "onko asiakirjoissa mainittu hautausmaan tarve välttämätön siinä mielessä, etteivät evankelisluterilaiseen kirkkoon kuulumattomat ole saaneet hautasijaa seurakunnan hautausmaalla...". 

Vaasan evankelis-luterilaisten seurakuntien kirkkohallintokunta oli kokouksessaan 5.11.1953 (6 §) katsonut, että seurakunnat voivat tyydyttää hautasijatarpeet, muttei sillä ollut muuta muistuttamista asiassa. Sen jälkeen kirkkoherra Aarne V. Halla lähetti lausuntonsa 13.11.1953 Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulille: "Pitäisin etuna Vaasan Vapaa-ajattelijat r.y:n hankkeen toteutumista niin pian kuin mahdollista." 

Tämän jälkeen arkkipiispa Ilmari Salomies tuomiokapitulin puolesta lausuikin 16.12.1953 OMP:lle puoltavansa hakemusta. 

Päätös 

Myönteinen päätös annettiin 23.12.1953 (Päätöskonseptit 1953). 

Käyttöönotto 

Maa otettiin käyttöön kesällä 1956, kun Kullervo Taijala (5.3.1906-24.7.1956) haudattiin sinne ensimmäisenä vainajana. Hänen hautansa on äärimmäisenä maan luoteiskulmassa. 

Varustukset 

Hautausmaan varustuksiin kuuluu aita, portti, ruumiskellari sekä pöytä ja kaksi penkkiä. Aikaisemmin hautausmaalla oli ulkokäymälä, mutta se purettiin huonokuntoisena vuosisadan vaihteessa. Kaivoa tai vesijohtoa ei ole. Hautausmaalla on sen koilliskulman ja portin väliin sijoittuva, uurnahaudoille varattu hautarivi. Muistolehtoa, jonne vainajan tuhka voitaisiin haudata ilman uurnaa, ei ole. 

Vanha ruumiskellari (n. 6x6 m) oli viimeksi käytössä 1982. Nykyisin vainajia säilytetään kylmiöissä, ruumiskellarit kävivät tarpeettomiksi. Nyt kellarissa on työkaluja. Ruumiskellari on tarkoitus purkaa pois hautausmaata rumentamasta. VVA aikoo hakea purkamiskuluihin avustusta Vapaa-ajattelijain liitolta, Koivistojen rahastosta. 

Vuonna 1987 maalle oli haudattu yhteensä 42 vainajaa ja 3/4 hautausmaasta oli vielä käyttämättä. Yhdistys toivoi, ettei hautamuistomerkeissä käytettäisi kristillisiä symboleita. Hautausmaata hoidettiin talkoovoimin. 

Ilkivaltaa tapahtui vuonna 1967, kun joitakin hautakiviä kaadettiin kumoon. Aiemmin hautausmaalle tuli vähän aikaa kaupungin vesi, mutta vesihana oli ilkivaltaisesta avattu ja kahden viikon veden juoksutuksesta koitui yhdistykselle suuri vesilasku. Vesijohdosta jouduttiin luopumaan. 

Nykytila 

Hautausmaalla kasvaa noin 9 mäntyä, 1 kuusi, noin 14 koivua, 2 muuta lehtipuuta sekä portin molemmin puolin nähtävästi yksi lehtikuusi. Nämä kuuset istutti yhdistyksen sihteeri Evert Oravainen, jonka tahto oli kuoltuaan päästä samalle hautausmaalle kuusten kanssa. Omaiset eivät kuitenkaan noudattaneet tätä tahtoa. 

Lisäksi maalla kasvaa syreenipensaita, saniaisia, vuorenkilpiä ja kieloja. 

Vuokrasuhde näyttää jatkuneen, vaikkei vuokrasopimusta ole uusittu. Vuonna 2007 vuosivuokra oli 34,52 euroa. Yhdistys on maksanut vuokran. 

Vierailin viimeksi hautausmaalla 1.6.2013, jolloin siellä oli yhteensä 52 hautamuistomerkkiä. Näistä 50 oli hautakiviä ja 2 puisia hautamuistomerkkejä, joista toinen oli pieni, valkoinen risti. Ainakin kolme hautaa oli vailla muistomerkkiä. 

Toisaalta maalla oli kivenhakkaaja Aleksanteri Harjunpään (Ilmajoki 6.4.1878-Vaasa 16.2.1940) ja Vieno Paulina Paldánin (o.s. Mäkelin) (25.3.1886-17.9.1933) hautakivet, vaikkei näitä vainajia ole haudattu tälle hautausmaalle. Hautakivet on pelastettu hautausmaalle, koska ne muutoin olisi hävitetty seurakunnan hautausmaalta hautojen hallinta-ajan umpeuduttua. 

Aleksanteri Harjunpää oli Vaasan kuuluisin kivenhakkaaja. Paulina Paldán oli työväenpoliitikko ja sanomalehtimies Yrjö Mäkelinin sisko. Hän on myös Pentti Suksen vaimon äidinäiti. Paldánin hautakivi tuotiin hautausmaalle 2006. Siihen kuului lisäksi komeat kaaret ja kivestä hakatut kukkaruukut, mutta nämä oli ehditty jo viedä ennen kuin muistomerkin loppuosa pelastettiin. 

Yleensä hautakivissä on paljon liekkimaljoja. Muita symboleita ovat puu, aurinko, taittuneet tähkäpäät ja lentävä lokki. Kristillisiä symboleita ei juuri ole, poikkeuksena edellä mainittu puinen risti. Muitakaan uskonnollisia symboleita en havainnut. 

    Juho Jalmar Fihlström (7.8.1901-22.9.1985), Vaasan viimeinen punakaartilainen. 

Hautamuistomerkeissä oli 78 vainajan nimet, kun ei huomioida niitä, jotka on haudattu muualle. Kun ainakin kolme hautaa oli vailla muistomerkkiä, haudattuja vainajia on noin 80. 

Hautausmaata ovat vuosikymmeniä hoitaneet Vaasan Vapaa-ajattelijat ry:n puheenjohtaja Pentti Suksi sekä muut talkoolaiset. Suksi toimii myös uskonnottomana hautauspuhujana. Hautausmaalla on sekä syvähautoja että hautoja, joihin on haudattu vainaja tai vainajia vain yhteen tasoon. Hautausmaan itäpuolen alasta noin 2/3 on vielä käyttämättä. 

Hautauksia on 3-4 vuodessa, normaalisti kaikki uurnahautauksia. Vaasassa on seurakunnan 1973 valmistunut krematorio, jonka uusi uuni valmistui 2010. Hautausmaalla on myös muslimivainajia, jotka haudataan aina arkussa. Islam ei hyväksy polttohautausta. 

Arkkuhaudat kaivaa koneurakoitsija, mutta uurnahaudat Suksi kaivaa itse "niin kauan kuin jaksaa". Tavallisen, matalan arkkuhaudan syvyys on 180 cm. Vapaa-ajattelijain puolella on sekä syviä että matalia hautoja. 

Muslimien hautoja 

Vaasan alueen seurakunnilla ei ole hautausmaillaan mitään erityisalueita muslimeja varten. Kaikki muslimit eivät halunneet tulla haudatuksi "vääräuskoisten" joukkoon. Ruumiiden kuljetus haudattaviksi vainajien kotimaihin maksoi kaupungille 2.500 euroa per vainaja. Tällöin kaupunki kysyi, voisiko näitä haudata vapaa-ajattelijain hautausmaahan. 

Yhdistys suostui tähän. Ensimmäinen maalle haudattu muslimi oli afganistanislaisperäinen Shahbobo Hosseini (21.4.1940-3.4.2003). Yhteensä muslimivainajia on haudattu kymmenkunta. Hautaukset aloitettiin maan lounaiskulmasta kohti koilliskulmaa. Muslimit haudataan kasvot kohti Mekkaa. He eivät hyväksy syvähautausta (vrt. vuokrasopimuksen ehto (4) edellä), joten heidät haudataan mataliin hautoihin. 

    Muslimien hautoja ja hautakiviä hautausmaan lounaiskulmassa.

Tähän mennessä maalla on seitsemän muslimivainajan hautakivi. Kaksi hautaa oli vielä vailla hautakiveä ja yksi hauta oli juuri avattu tulevaa hautausta varten. Vainajista ainakin neljä on afganistanilaisia, ainakin kaksi irakilaista, ainakin yksi bosnialainen ja ainakin yksi marokkolainen. 

Hautaoikeus luovutetaan tällä hautausmaalla 50 vuodeksi. Nykykäytännön jatkuessa koko hautausmaan läntinen puoli tulee muslimivainajien täyttämäksi 50 vuodessa. Onkohan tästä tulossa Suomen ensimmäinen monikulttuurinen hautausmaa? 

Kaupunki maksaa VVA:lle 400 euron korvauksen per muslimivainaja. Korvauksen suuruus määräytyi seurakunnan hintatason mukaisesti. Mitään julkisia avustuksia VVA ei saa, ei myöskään hautausmaansa ylläpitämiseen. 

Hautaustoimen (hautasija, hautaaminen ja hautausmaan ylläpito yhteensä) kustannus hautasijaa kohti oli evankelis-luterilaisten seurakuntien hautausmailla keskimäärin 2.630 euroa vuonna 2011. Tästä asiakas maksoi keskimäärin 13,5 prosenttia (355,05 euroa). Loput (2.274,95 euroa) katettiin kaikkien veronmaksajien maksamilla yhteisöverovaroilla. Tähän verrattuna kaupungin VVA:lle maksama korvaus on vähäinen. VVA on ainoa vapaa-ajatteliyhdistys, joka on tässä laajuudessa hyväksynyt muslimivainajat omalle hautausmaalleen. Miksi muslimit eivät perusta omaa hautausmaataan Vaasaan? 

Aluehautausmaa 

Pentti Suksi haluaa, että hautausmaata kutsutaan Kullervon aluehautausmaaksi. Näin siksi, että VVA:lla ja Pohjanmaan evankelis-luterilaisilla seurakunnilla on 1990-luvulla tehty kirjallinen sopimus, jonka mukaan ne, jotka eivät halua tulla haudatuiksi seurakuntien hautausmaihin, voidaan haudata Kullervon aluehautausmaahan. Sopimus tehtiin seurakuntien aloitteesta.

Kimmo Sundström


Lyhenteitä

AD
Anomusdiaari
OPM
Opetusministeriö
SVA (Suomen) Valtionarkisto, vuodesta 1995 Kansallisarkisto
VAJ Vapaa Ajattelija -lehti
VVA Vaasan Vapaa-ajattelijat ry

Lähteitä

Arkistolähteet

Anomusdiaari 1953, OPM, SVA
Päätöskonseptit 1953, OPM, SVA

Artikkelit ja lehtijutut

Sundström, Kimmo  Vapaa-ajattelijain hautausmaat. - VAJ 1987:6, 125-132.
Sundström, Kimmo  Kullervon hautausmaa Vaasassa voi hyvin. - VAJ 2002:4, 14-15.
Vaasalainen kaupunkiblogi Vaasalaisia.info Uskonnottomilla on oma hautausmaa

Haastattelu ja tiedonannot

Pentti Suksi, 24.11.2012, 1.6.2013 ja 4.6.2013

Artikkeli pohjautuu tekijän selvitykseen Vaihtoehtoiset hautausmaat Suomessa (2007).

Lue myös

Ateistien hautausmaa Lepomäki Siikaisissa (31.1.2007)
Marttakummun hautausmaa Kittilässä (5.9.2012)
Väinölän hautausmaa Siikajoella (25.9.2012)
Piehingin hautausmaa Raahessa (26.9.2012)
Rahjan hautausmaa Kalajoella (27.9.2012)
Kauhajoen Rauhanmaa (3.10.2012)
Poronkankaan hautausmaa Jurvassa (4.10.2012)
Kurikan Vapaaseurakunnan ja Kurikan Helluntaiseurakunnan hautausmaa Kurikassa (5.10.2012)
Laihian vapaahautausmaa (15.10.2012)
Isonkyrön vapaahautausmaa (16.10.2012)
Ristinummen hautausmaa Marttilassa (29.10.2012)
Varmon hautausmaa Kesälahdella (27.11.2012)
Vallan nummen hautausmaa Humppilassa (30.11.2012)
Karinaisten Rauhamaa (2.12.2012)
Merikarvian Rauhanmaa (4.12.2012)
Merikarvian Lepomaa (5.12.2012)
Jämsän helluntaiseurakunnan hautausmaa Jämsässä (18.12.2012)
Kuusankosken Lepola (27.12.2012)
Forssan Rauhanmaa (11.5.2013)
Karkkilan Lepola (17.5.2013)
Kotkan Vapaa-ajattelijain hautausmaa (24.5.2013)
Santalan hautausmaa Hangossa (7.6.2013)
Käpylän hautausmaa Suonenjoella (11.6.2013)
Joensuun Rauhanmaa (20.6.2013)
Kajaanin Tuonenviita (27.6.2013)
Vapaitten kristittyjen hautausmaa Lapualla (4.7.2013)
Seinäjoen vapaaseurakunnan ja Seinäjoen Helluntaiseurakunnan hautausmaa Seinäjoella (10.7.2013)
Lavian ja Suodenniemen Helluntailähetyksen hautausmaa Laviassa (24.7.2013)
Lauttakankaan hautausmaa Jämijärvellä (1.8.2013)
Villalan metodistihautausmaa Lappeenrannassa (9.8.2013)
Keltnummen hautausmaa Eurassa (5.9.2013)
Kihniön Vapaaseurakunnan hautausmaa Kihniössä (11.9.2013)
Karttulan Vapaaseurakunnan hautausmaa Kuopiossa (27.9.2013)
Ilmajoen Helluntaiseurakunnan hautausmaa Ilmajoella (7.10.2013)
Honkajoen Rauhanmaa (25.10.2013)
Vapaa-ajattelijain hautausmaa Jyväskylässä (3.11.2013)
Karttulan Vapaaseurakunnan hautausmaa Tervossa (19.11.2013)
Islamilainen hautausmaa Jyväskylässä (12.12.2013)
Katolinen hautausmaa Turussa (31.5.2014)
Kauhavan Lepomaa (3.6.2014)
Teuvan Rauhanmaa (13.6.2014)
Polvijärven vapaahautausmaa (20.6.2014)
Helluntaiseurakunnan hautausmaa Pyhäjärvellä (13.7.2014)
Juutalainen hautausmaa Haminassa (28.7.2014)
Peltokankaan hautausmaa Paltamossa (8.8.2014)
Kotivaaran hautausmaa Kolarissa (15.8.2014)
Luopioisten Lepomaa (18.9.2014)
Juuan Lepola (7.10.2014)
Ristikankaan hautausmaa Kemissä (12.12.2014)
Halikon sairaalan hautausmaa Salossa (6.5.2015)
Forsbyn hautausmaa Pedersöressä (7.7.2015)
Pedersören Ebenhaeser (12.7.2015)
Kuorsalon hautausmaa Haminassa (20.7.2015)
Närpiön Solbacken (31.7.2015)
Oxkangarin hautausmaa Vöyrissä (14.8.2015)
Vassorin hautausmaa Mustasaaressa (22.8.2015)
Moikipään hautausmaa Korsnäsissä (27.8.2015)
Yttermarkin hautausmaa Närpiössä (3.9.2015)
Uudenkaarlepyyn Aftonfrid (6.9.2015)
Maalahden Aftonro (18.9.2015)
Uudenkaarlepyyn Vilan (21.9.2015)
Sundomin hautausmaa Vaasassa (1.10.2015)
Närpiön Aftonvila (3.10.2015)
Korsnäsin kirkonkylän hautausmaa (15.11.2015)
Suomen Islam-seurakunnan Helsingin Tataarihautausmaa (16.5.2016)
Helsingin juutalaisen seurakunnan Vanha juutalainen hautausmaa (17.5.2016)
Helsingin juutalaisen seurakunnan Uusi juutalainen hautausmaa (30.5.2016)
Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen Seurakunnan hautausmaa Helsingissä (5.6.2016)
Taivallahden sotilashautausmaa Helsingissä (8.6.2016)
Gravgårdsföreningen Fridin hautausmaa Vöyrissä (14.6.2016)
Kaunissaaren hautausmaa Pyhtäällä (28.6.2016)
Köklot Gravplatsföreningin hautausmaahanke Koivulahdessa (6.7.2016)
Högsåran hautausmaa Kemiönsaaressa (6.7.2016)
Kalle Sipilän hautausmaahanke Pohjois-Pirkkalassa (29.7.2016)
Siltasalmen hautausmaa Saarijärvellä (22.8.2016)
Pitkäniemen sairaalan hautausmaa Nokialla (31.8.2016)
Asarias Makkosen hautausmaahanke Tottijärvellä (11.9.2016)
Heinolan Vapaa-ajattelijain hautausmaahanke Heinolassa (25.9.2016)
Hyrylän varuskunnan uusi ortodoksinen sotilashautausmaa Tuusulassa (6.10.2016)
Åbergin hautausmaa Helsingissä (4.12.2016)

Pääsivu Tiedotteet Palvelut Lehdet Uutisia ja artikkeleita
Kirkosta eroaminen Mitä uutta?