KARKKILAN LEPOLA (17.5.2013)

Päivitetty 14.8.2016

Karkkilan kaupungin Nyhkälän kylässä on Karkkilan Vapaa-ajattelijat r.y:n (KAVA) omistama yksityinen hautausmaa Lepola. Se sijaitsee Vihti-Pori-valtatien (valtatie 2) pohjoispuolella, välittömästi Karkkilan evankelis-luterilaisen seurakunnan uuden hautausmaan pohjoispuolella, noin kahden kilometrin päässä kaupungin keskustasta. 

    Lepola on kuusikulmio. Vilpola on merkitty kartaan mustana neliönä, huoltorakennukset valkoisina suorakaiteina. Hautausmaan laajennus on vanhan hautausalueen pohjois- ja länsipuolella. ©Maanmittauslaitos, lupa nro 406/MML/12, Kiinteistörajat ©Maanmittauslaitos lupanro 406/MML/12. 

Perustamislupa-anomus 

Omistajayhdistys perustettiin 1.12.1946 nimellä Karkkilan Siviilirekisteriyhdistys r.y. (48823). Läsnä oli 25 henkilöä. Yhdistys rekisteröitiin 2.3.1948. 

Eräiden lähteiden mukaan yhdistys olisi perustettu jo 14.2.1945, jolloin puheenjohtajaksi olisi valittu Pauli Kuusilinna (Sulo Niemisen kirje Vilho Kaislalle (SSKL) 7.3.1945, 1 F E, KA). Niemisen lähettämän kirjeen mukaan sihteeriksi valittiin Veikko Tuominen ja rahastonhoitajaksi Sulo Nieminen. 

29.9.1949 yhdistyksen uudeksi nimeksi rekisteröitiin Karkkilan Vapaa-ajattelijat r.y. (53097). 

Hautausmaan perustamislupa-anomuksen allekirjoittivat 10.2.1950 yhdistyksen puheenjohtaja Eino Rauhala ja sihteeri Kustaa Nordman. Rauhala jätti 27.2.1950 anomuksen OPM:lle valtakirjan ja kolmen liitteen kera (AD (404/95) 1950 OPM, SVA). 

    Eino Ilmari Rauhalan (12.8.1894-21.1.1978) hauta. Hänet merkittiin yhdistysrekisterissä Karkkilan Vapaa-ajattelijain puheenjohtajaksi 4.9.1950. 

Avoimen asianajovaltakirjan olivat allekirjoittaneet 10.2.1950 Rauhala ja Nordman ja sen todistivat Johan Valtonen ja Valfrid Nyman. 

Kauppakirja 

Karkkilan kauppalanvaltuusto oli 29.6.1949 päättänyt (58 §) myydä yhdistykselle hautausmaata varten Anttila I -nimisestä tilasta (224-405-3-40) puolen hehtaarin alueen 25.000 markalla. Kiinteistötietojärjestelmän mukaan pinta-ala on 4 909 neliömetriä. Kauppakirja tehtiin 19.8.1949. Kaupantekotilaisuudessa maksettiin 5.000 markkaa ja loput, 20.000 markkaa, tuli maksaa vuoden kuluessa tästä. Yhdistys otti lainaa kauppahinnan maksamiseksi. 

Muutoin kaupan ehtoina oli, että maa-alueen omistus ja hallinta siirtyy ostajalle heti, maksamattomalle kauppahinnalle on maksettava korkoa viisi prosenttia ja ostajan tuli vastata erottamis- ja lainhuudatuskuluista. Irtainta ei kaupassa myyty. 

Myyjän puolesta kauppakirjan allekirjoitti kauppalanjohtaja Eelis Henrik Oksanen, ostajan puolesta sorvaaja Rauhala ja valunpuhdistaja Nordman. Kaupan todisti Vihdin ym. kihlakunnan oikeudenmääräämä kaupunvahvistaja J. V. Numminen. Todistajana läsnä oli Senja Kuikka. 

Kunnossapitositoumus 

KAVA:n johtokunnan kokouksessa Karkkilan työväentalolla 10.1.1950, jossa läsnä olivat Onni Dunder, Emil Luoto, Valto Salo, Eino Rauhala ja Kustaa Nordman, päätettiin (3 §) yksimielisesti pitää hautausmaa kunnossa. 

Nimismies ja Uudenmaan lääninhallitus puoltavat anomusta 

OPM pyysi 2.3.1950 lausuntoa anomuksesta Uudenmaan lääninhallitukselta, joka lähetti 6.3.1950 Pyhäjärven U. l. piirin nimismiehelle pyynnön vaatia myös jäljennös kauppakirjasta, jota ei anomusasiakirjoissa ollut. Nimismies Olli Asteljoki vastasi 16.3.1950 puoltaen anomusta. Hän esitti, että yhdistys velvoitettaisiiin istutuksilla tai aidalla eristämään alue siten, että se erottuu selvästi seurakunnan hautausmaasta ja ympäröivästä maastosta. 

Lääninhallituksen puolesta lääninsihteeri Erik Kangas ja lääninneuvos Kurt Friksberg palauttivat asiakirjat OPM:lle. Lääninhallitus puolsi anomusta. 

Päätös 

Myönteinen päätös annettiin 31.3.1950. Sen allekirjoittivat opetusministeri Lennart Heljas ja nuorempi hallitussihteeri K. G. Rein (Päätöskonseptit 1950). 

    Hautausmaan portti. 

Käyttöönotto 

Hautausmaa otettiin käyttöön 5.11.1950. Ensimmäinen vainaja, Anna Heta Mäenpää (2.12.1878-3.2.1951), haudattiin helmikuun puolivälissä 1951. Mäenpään hauta on äärimmäisenä hautausmaan lounaiskulmassa. 

    Mäenpään hauta ja pieni hautakivi, jossa on metallilaatta.

Lohkomistoimituksessa tila sai nimen Lepola (224-405-3-50) ja se rekisteröitiin 2.9.1953. Lainhuudon yhdistys sai tilaan 22.4.1954. 

Lisämaan osto 

3.9.2001 tehdyllä kaupalla yhdistys osti Karkkilan kaupungilta lisämaata 8 125 neliömetriä. Lisäalue rajoittuu välittömästi puheena olevaan tilaan sen pohjois- ja länsipuolella. Lepolan pinta-ala kasvoi 1,3034 hehtaariin. Kauppahinta oli 36.562 markkaa ja muutos rekisteröitiin 1.4.2003. Konekielinen selvennyslainhuuto annettiin 17.4.2003. Lepolan uudeksi kiinteistörekisteritunnukseksi tuli 224-405-3-83. 

Kiinteistön tietoihin on 2004 merkitty vallintarajoitus, koska kiinteistö on hautausmaakäytössä. Tämä tarkoittaa mm., ettei kiinteistöä saa pantata velan vakuudeksi eikä luovuttaa muulle kuin sellaiselle taholle, jolla on oikeus ylläpitää hautausmaata. 

Varustukset 

Hautausmaa on parhaiten varusteltuja vapaa-ajattelijahautausmaita maassamme. Siellä on hirsirunkoinen, puolitoistakerroksinen seremoniarakennus Vilpola, jossa on kylmä- ja varastotilat vainajien säilytystä varten. Vilpolan perustus rakennettiin lohkotuista kivistä vuonna 1979 ja muu rakennus 1980. KAVA:n Jäsenlehti 2012:n kannessa on ryhmäkuva Vilpolan rakennustyömaan talkooväestä 1980. Kuvassa on 13 henkilöä, joista vain kaksi naista, Elsa Ojell ja Ulla Kindstedt. Ojellille luovutettiin Vapaa-ajattelijain liiton (VAL) hopeinen ansiomerkki 7.6.1975 ja kultaisen ansiomerkin hän sai 1989. Kindstedtille myönnettiin VAL:n hopeinen ansiomerkki 24.5.1981 ja kultainen ansiomerkki 22.3.1997. Ryhmäkuvassa olevia miehiä tämän kirjoittaja ei tunnista. 

    Vilpola valmistui 1980.

Vilpolan viimeistely valmistui 1981, mutta vihkiäiset pidettiin vasta sunnuntaina 3.7.1983. Vihkiäisissä puhui KAVA:n puheenjohtaja Timo I. Vasama (VAJ 1987:6, kansikuva). Vilpola rakennettiin järeistä, sahatuista hirsistä, joiden pinnat käsiteltiin piilukirveellä. Rakennuksen rautaosat, mm. katolla olevan suuren liekkimaljan, oven suuret ja koristeelliset saranat sekä oven yläkamanaan upotetun valmistumisvuoden 1980, takoi yhdistykselle lahjaksi Kauko Öhman. Vilpola sijaitsee hautausmaan itälaidalla, lähellä pääporttia. Sen ulkoseinässä on ilmoitustaulu. Siinä on hautausmaan säännöstö, ohjeita roskien lajitteluun, toimihenkilöiden yhteystietoja sekä palaute- ja postilaatikko. 

    Vilpolassa voidaan järjestää hautajaisia pienelle saattojoukolle. Kuvassa vapaa-ajattelijoiden tuhkauurna.

Vilpolan lisäksi Lepolassa oli työkaluvaja, joka laajennettiin 2000-luvun alussa kaksilappeiseksi konesuojarakennukseksi. Kesällä 2003 rakennusta laajennettiin vielä pituussuunnassa lisäämällä eteläpäätyyn taukotupa. Konesuojarakennuksen mitat ovat nyt noin 9x6 metriä. 

    Huoltorakennukset, oikealla konesuoja, jonka päässä taukotupa, vasemmalla avovarasto.

Toisessa, myöhemmin valmistuneessa huoltorakennuksessa (n. 9x3,5 m) on avovarasto, jätekatos ja kompostoiva käymälä. Huoltorakennukset sijaitsevat Lepolan lounaisosassa. 

Valaisinpylväitä Lepolassa on neljä. Maasähkökaapeli on jo vedetty Lepolan laajennusalueellekin. 

Vesipumppu pumppaa vettä kastelualtaaseen omasta kaivosta. 

    Kaivo ja kastelukannut. 

Hautausmaan rautaportti on vihreä. Kaksiosaisen portin vasen osa on irrotettu ja siirretty pois, koska varsinkin talvisin portti on ahdas isommille ajoneuvoille. Betoniset portinpylväät ovat vankkoja ja nelikulmaisia. Niiden etusivussa on 20x22 cm:n (lxk) kokoinen metallireliefi, jossa on liekkimalja, lehväseppele ja vuosiluku 1950. 

Lepolan itäsivulla on vihreä, muovipinnoitettu metalliverkkoaita, jonka tolpat ovat metallia. Aidan korkeus on noin 80 cm. Hankitun lisäalueen pohjois- ja länsisivuista tuli hautausmaan uudet rajat näillä sivuilla. Rajalle istutettiin yli 800 kuusentainta, joista kasvaa kuusiaita. Hautausmaan eteläsivu rajoittuu Karkkilan evankelis-luterilaisen seurakunnan uuden hautausmaan pohjoissivuun. Hautausmaat erottaa toisistaan seurakunnan kuusiaita. 

    Eteläsivun takana on seurakunnan hautausmaa. 

Lisämaan hankintaa varten KAVA sai Vapaa-ajattelijain liitolta 3.000 euron avustuksen (VAJ 2002:5, 13). 

Kun hautaustoimilaki asetti evankelis-luterilaisille seurakunnille velvoitteen perustaa tunnustukseton hauta-alue, seurakunnassa mietittiin aluksi, voisiko Lepolaa käyttää tunnustuksettomana hauta-alueena. Seurakunta tuli kuitenkin siihen tulokseen, ettei Lepola ole tunnustukseton hauta-alue. Sen jälkeen seurakunta perustikin Lepolan eteläsivuun liittyvän, pienen, oman tunnustuksettoman hauta-alueen. Sinne ei ole toistaiseksi haudattu ketään. Tunnustuksettomat hauta-alueet ovat koko Suomessa hyvin vähällä käytöllä. 

Ilkivallan välttämiseksi Lepolassa on nauhoittava kameravalvonta ja liiketunnistimia. Kauan sitten ilkivaltaa tapahtui, kun hautausmaan ulkovalaistus rikottiin. 

Muistolehto 

Lepolan länsilaidalla on muistolehtoalue. Talvella lumi siirretään pois ja vainajan tuhka ripotellaan maan pinnalle. Lumettomana aikana vainajan tuhka kätketään maan pinnan alle. 

Alueen, samoin siellä olevan graniittilyhdyn, suunnitteli kuvanveistäjä Marie-Christine Möller (kuva VAJ 2002:5, 12; ks. Janne Vainion juttua Karkkilan vapaa-ajattelijahautausmaata uudistetaan, VAJ 2002:5, 12-13). Graniittilyhtyyn voi jättää kukkasia ja kynttilöitä. Viime talvena siihen jätettiin 32 kynttilää. 

Muistolehtoon on haudattu tähän mennessä noin 15 vainajan tuhka. Ensimmäinen vainaja, jonka tuhka haudattiin sinne, oli Leena Taina. Hän oli vaikuttanut Helsingin Vapaa-ajattelijoissa ja kuoli Englannissa. 

Muistolehdon viereen tulee neljä puupylvästä, joihin voidaan kiinnittää vainajakohtaisia, arviolta 7x12 cm:n suuruisia metallilaattoja. Pylväiden perustat tehtiin 2012. Perustat ovat pyöreitä betonivaluja, joiden halkaisija on 38 cm. Kussakin perustassa on kolme kierretankoa, joiden halkaisija on 2 cm ja tangot kohoavat valusta noin 34 cm:n korkeudelle. Pylväät kiinnitetään myöhemmin näihin tankoihin. Tästä suunnitelmasta Janne Vainio kirjoitti jo edellä mainitussa kirjoituksessaan. Nyt suunnitelma toteutuu. 

Hautoja kaivettaessa ylös nostettavat pienemmät kivet asetellaan muistolehtoon johtavan polun viereen. Isommat kivet kootaan alueen vieressä olevaan asetelmaan, johon istutetaan kivikkokasveja. 

Ohjesääntö 

31.1.1954 hyväksytyn hautausmaan vanhan ohjesäännön mukaan hautaustilaisuuksissa ei saanut pitää kirkollisia eikä uskonnollisia puheita eikä laulaa uskonnollisia lauluja. Uskonnollinen henkilö ei saanut myöskään pitää hautauspuheita. Puheenjohtaja Rauhalan kerrotaan olleen henkilö, joka piti tarkasti uskonnon ja papit loitolla Lepolasta. 

Nykyisin hautausmaalle voidaan haudata muitakin kuin vapaa-ajattelijavainajia. Kristilliset symbolit sallitaan hautakivissä. Muutoin hautakivissä on paljon maallisia symboleita, liekkimaljoja ja luontoaiheita. 

Joillakin yksityisillä hautausmailla käytetään väliaikaisia hautamuistomerkkejä, jotka poistetaan, kun haudalle tulee pysyvä muistomerkki. Lepolassa väliaikainen muistomerkki on musta, kolmihaarainen rautatikku. Siinä on valkoinen kortti, josta ilmenee vainajan nimi ja syntymä- sekä kuolinaika. 

Hautausmaan hoito 

Vuonna 1987 hautausmaalle oli haudattu noin 280 vainajaa. Noin puolet hautausmaasta oli vielä käyttämättä. Hautausmaata oli kehitetty poistamalla pieniä käytäviä käytöstä ja poistamalla hautojen reunakiviä. Reunakiviä käytettiin sittemmin mm. pääkäytävältä Vilpolaan johtavan väylän pohjaksi. 

Vuonna 2003 hautausmaanhoitajina toimivat Oiva Sundell ja Risto Rytkönen. Syksyllä 2010 hautausmaanhoitajana oli Erkki Hohenthal, jonka mukaan haudattujen vainajien lukumäärä oli noin 680 (Karkkilan Tienoo 15.10.2010). 

Kävin Lepolassa viimeksi 14.5.2013. Hautamuistomerkkejä oli 436, joista hautakiviä 429, yksi puinen muistomerkki ja kuusi metallista. Muutama hauta on vailla muistomerkkiä. Hautamuistomerkeissä oli yhteensä 677 vainajan nimet. Hohenthalin mukaan haudattuja vainajia on noin 690. Lukuun sisältyy noin 15 tuhkattua vainajaa, joiden tuhka on haudattu muistolehtoon ilman henkilökohtaista muistomerkkiä.

Hohenthal kertoo 14.8.2016, että haudattuja vainajia on yhteensä 757. 

Laajennusosaan sopii arviolta noin 400 arkkuhautaa ja noin 700 uurnahautaa. Sinne ei ole vielä haudattu vainajia, koska jonkin verran uusiakin hautoja on vielä perustettavissa hautausmaan vanhaan osaan. 

    Erkki Hohenthal ja Martti Härkönen avaavat uutta hautaa. Hiekka varastoidaan vihreälle lavalle, joka peitetään vihreällä peitteellä. Hautauksen jälkeen hauta peitetään samalla hiekalla. Nurmen palat asetellaan takaisin.

Hautauksia on vuosittain noin 20, joista neljäsosa arkkuhautauksia. Vuonna 2010 hautauksia oli 18, joista kuusi arkkuhautausta talvella (KAVA:n Jäsenlehti 2011, s. 10). Vuonna 2011 hautauksia oli kaikkiaan 17. Yhdistyksen omien jäsenten hautauksia oli 11, joista viisi arkkuhautausta, viisi uurnahautausta ja yksi sirotteluhautaus (KAVA:n Jäsenlehti 2012, s. 10). 

    Avattu hauta peitetään väliaikaisesti seppelkannella.

Ennen haudat kaivettiin lapiolla ja myös syvähautoja kaivettiin. Syvähautaan arkut haudataan kahteen tasoon. Haudan pohja oli tällä hautausmaalla 240 cm:n syvyydessä. Nykyisin haudataan vain yhteen tasoon. Haudan syvyys on 150 cm ja leveys noin 100 cm. Hohenthal kaivaa haudat Bobcat 220 pienkaivinkoneella. Kaivin tuotiin Suomeen Saksasta, ja Hohenthal osti sen Suomesta, ensin itselleen. Myöhemmin kaivin siirtyi osamaksulla KAVA:lle kuuden vuoden aikana. KAVA sai kaivinkoneen ostoon tukea VAL:lta. Hohenthal arvioi kaivaneensa itse noin 50 hautaa. 

Konekantaan kuuluu kaivinkoneen jälkeen hankittu puutarhatraktori Stiga SD 12,5/96 sekä vielä tuoreempi hankinta, mönkijä Honda, joka hoitaa kuljetuksia hautausmaalla. 


Pääosin hautausmaata hoidetaan talkoilla. Vuosittain pidetään keväisin, ennen äitienpäivää, isommat talkoot, samoin syystalkoot syksyllä. Näihin osallistuu 15-30 talkoolaista. Vakituista talkooväkeä on puolisen tusinaa henkeä. Viimeksi käydessäni hautausmaalla oli haudankaivuun lisäksi menossa suuren, kaadetun koivun pilkkominen polttopuiksi. Talkoolaiset saavat pitää polttopuut. 

Aiemmin KAVA on saanut myös työttömiä hoitamaan hautausmaata. Kuntouttavassa työtoiminnassa oleva työvoima on maksutonta KAVA:lle. Pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen saatiin tukea noin 800 euroa/kk. Minimipalkkaa maksaen KAVA:n osuudeksi kaikista työvoimakustannuksista tuli saman verran lisää. Tällaisen työvoiman laatu vaihtelee paljon, melko kelvottomista hyvin taitaviin ja ahkeriin työntekijöihin. 

Palveluiden hinnat 

KAVA myy hautapaikkoja kenelle hyvänsä. Uskonnottomien lisäksi Lepolaan on haudattu luterilaisia, helluntailaisia ja jehovantodistajia, muttei toistaiseksi muslimeja. Hautapaikan voi varata etukäteen. 

Palveluhinnat (2012) olivat: 

PalveluYhdistyksen jäsenet (euroa)Muut (euroa)
Arkkuhautapaikka0,00       420,00  
Arkkuhaudan kaivuu ja peitto100,00       295,00  
Uurnahautapaikka0,00       120,00  
Uurnahaudan kaivuu ja peitto0,00       50,00  
Tuhkan sirottelu ja muistolaatta0,00       85,00  
Hautapaikan uusinta (15 vuotta)12,00       12,00  
Hautapaikan varaus (15 vuotta)20,00       20,00  
Sukuhautapaikan varaus (25 vuotta)20,00       20,00  
Hautamuistomerkin oikaisu15,00       15,00  
Kylmiön käyttö0,00       42,00  
Hautauspuhuja35,00       35,00  
Haudan kasteluhoito (5 vuotta)170,00       170,00  
Haudan täysihoito (5 vuotta; kukat, kastelu ja kynttilä jouluksi)300,00       300,00  
Tuhkauurnan vuokra0,00       10,00  
Sulatusmaton käyttö (talvisin, kun maa jäässä)0,00       50,00  

Hautausmaanhoitajia 

Entisistä hautausmaanhoitajista mainittakoon Toivo Arvid Laine (13.4.1921-26.6.2012), joka hoiti Lepolaa yli 20 vuotta. Hän toimi myös KAVA:n puheenjohtajana Rauhalan jälkeen. Laineelle luovutettiin VAL:n hopeinen ansiomerkki 7.6.1975. Kultainen ansiomerkki myönnettiin 24.5.1981. Hänet on haudattu Lepolaan. 

Oiva Alarik Sundell (26.5.1926-3.5.2010) (kuva VAJ 2003:4, 30) toimi hautausmaanhoitajana Laineen jälkeen. Hänelle myönnettiin VAL:n hopeinen ansiomerkki 22.3.1997 ja kultainen ansiomerkki 7.9.2002 (VAJ 2002:5, 13). Hänetkin on haudattu Lepolaan.

Kimmo Sundström


Lyhenteitä

AD
Anomusdiaari
KAKansan Arkisto
OPM
Opetusministeriö
SSKL    Suomen Siviilirekisteriyhdistysten Keskusliitto ry
SVA (Suomen) Valtionarkisto, vuodesta 1995 Kansallisarkisto
VAJ Vapaa Ajattelija -lehti
VALVapaa-ajattelijain liitto ry

Lähteitä

Arkistolähteet

Anomusdiaari 1950, OPM, SVA
Päätöskonseptit 1950, OPM, SVA

Artikkelit, lehtijutut ym.

Jäsenlehti 2011, Karkkilan Vapaa-ajattelijat ry.
Jäsenlehti 2012, Karkkilan Vapaa-ajattelijat ry.
Karkkilan Tienoo 15.10.2010.
Sundström, Kimmo  Vapaa-ajattelijain hautausmaat. - VAJ 1987:6, 125-132.
Sundström, Kimmo  Konesuoja Karkkilan Lepolaan. - VAJ 2000:6, 27.
Sundström, Kimmo  Karkkilassa rakennetaan. - VAJ 2003:4, 30.
Sundström, Kimmo  Kultaiset ansiomerkit Sundellille ja Tannerille. - VAJ 2002:5, 13.

Vainio, Janne  Karkkilan vapaa-ajattelijahautausmaata uudistetaan. - VAJ 2002:5, 12-13.

Haastattelut ja tiedonannot

Erkki Hohenthal, 14.5.2013 ja 15.5.2013 ja 14.8.2016

Artikkeli pohjautuu tekijän selvitykseen Vaihtoehtoiset hautausmaat Suomessa (2007).

Lue myös

Ateistien hautausmaa Lepomäki Siikaisissa (31.1.2007)
Marttakummun hautausmaa Kittilässä (5.9.2012)
Väinölän hautausmaa Siikajoella (25.9.2012)
Piehingin hautausmaa Raahessa (26.9.2012)
Rahjan hautausmaa Kalajoella (27.9.2012)
Kauhajoen Rauhanmaa (3.10.2012)
Poronkankaan hautausmaa Jurvassa (4.10.2012)
Kurikan Vapaaseurakunnan ja Kurikan Helluntaiseurakunnan hautausmaa Kurikassa (5.10.2012)
Laihian vapaahautausmaa (15.10.2012)
Isonkyrön vapaahautausmaa (16.10.2012)
Ristinummen hautausmaa Marttilassa (29.10.2012)
Varmon hautausmaa Kesälahdella (27.11.2012)
Vallan nummen hautausmaa Humppilassa (30.11.2012)
Karinaisten Rauhamaa (2.12.2012)
Merikarvian Rauhanmaa (4.12.2012)
Merikarvian Lepomaa (5.12.2012)
Jämsän helluntaiseurakunnan hautausmaa Jämsässä (18.12.2012)
Kuusankosken Lepola (27.12.2012)
Forssan Rauhanmaa (11.5.2013)
Kotkan Vapaa-ajattelijain hautausmaa (24.5.2013)
Kullervon aluehautausmaa Vaasassa (4.6.2013)
Santalan hautausmaa Hangossa (7.6.2013)
Käpylän hautausmaa Suonenjoella (11.6.2013)
Joensuun Rauhanmaa (20.6.2013)
Kajaanin Tuonenviita (27.6.2013)
Vapaitten kristittyjen hautausmaa Lapualla (4.7.2013)
Seinäjoen vapaaseurakunnan ja Seinäjoen Helluntaiseurakunnan hautausmaa Seinäjoella (10.7.2013)
Lavian ja Suodenniemen Helluntailähetyksen hautausmaa Laviassa (24.7.2013)
Lauttakankaan hautausmaa Jämijärvellä (1.8.2013)
Villalan metodistihautausmaa Lappeenrannassa (9.8.2013)
Keltnummen hautausmaa Eurassa (5.9.2013)
Kihniön Vapaaseurakunnan hautausmaa Kihniössä (11.9.2013)
Karttulan Vapaaseurakunnan hautausmaa Kuopiossa (27.9.2013)
Ilmajoen Helluntaiseurakunnan hautausmaa Ilmajoella (7.10.2013)
Honkajoen Rauhanmaa (25.10.2013)
Vapaa-ajattelijain hautausmaa Jyväskylässä (3.11.2013)
Karttulan Vapaaseurakunnan hautausmaa Tervossa (19.11.2013)
Islamilainen hautausmaa Jyväskylässä (12.12.2013)
Katolinen hautausmaa Turussa (31.5.2014)
Kauhavan Lepomaa (3.6.2014)
Teuvan Rauhanmaa (13.6.2014)
Polvijärven vapaahautausmaa (20.6.2014)
Helluntaiseurakunnan hautausmaa Pyhäjärvellä (13.7.2014)
Juutalainen hautausmaa Haminassa (28.7.2014)
Peltokankaan hautausmaa Paltamossa (8.8.2014)
Kotivaaran hautausmaa Kolarissa (15.8.2014)
Luopioisten Lepomaa (18.9.2014)
Juuan Lepola (7.10.2014)
Ristikankaan hautausmaa Kemissä (12.12.2014)
Halikon sairaalan hautausmaa Salossa (6.5.2015)
Forsbyn hautausmaa Pedersöressä (7.7.2015)
Pedersören Ebenhaeser (12.7.2015)
Kuorsalon hautausmaa Haminassa (20.7.2015)
Närpiön Solbacken (31.7.2015)
Oxkangarin hautausmaa Vöyrissä (14.8.2015)
Vassorin hautausmaa Mustasaaressa (22.8.2015)
Moikipään hautausmaa Korsnäsissä (27.8.2015)
Yttermarkin hautausmaa Närpiössä (3.9.2015)
Uudenkaarlepyyn Aftonfrid (6.9.2015)
Maalahden Aftonro (18.9.2015)
Uudenkaarlepyyn Vilan (21.9.2015)
Sundomin hautausmaa Vaasassa (1.10.2015)
Närpiön Aftonvila (3.10.2015)
Korsnäsin kirkonkylän hautausmaa (15.11.2015)
Suomen Islam-seurakunnan Helsingin Tataarihautausmaa (16.5.2016)
Helsingin juutalaisen seurakunnan Vanha juutalainen hautausmaa (17.5.2016)
Helsingin juutalaisen seurakunnan Uusi juutalainen hautausmaa (30.5.2016)
Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen Seurakunnan hautausmaa Helsingissä (5.6.2016)
Taivallahden sotilashautausmaa Helsingissä (8.6.2016)
Gravgårdsföreningen Fridin hautausmaa Vöyrissä (14.6.2016)
Kaunissaaren hautausmaa Pyhtäällä (28.6.2016)
Köklot Gravplatsföreningin hautausmaahanke Koivulahdessa (6.7.2016)
Högsåran hautausmaa Kemiönsaaressa (6.7.2016)
Kalle Sipilän hautausmaahanke Pohjois-Pirkkalassa (29.7.2016)
Siltasalmen hautausmaa Saarijärvellä (22.8.2016)
Pitkäniemen sairaalan hautausmaa Nokialla (31.8.2016)
Asarias Makkosen hautausmaahanke Tottijärvellä (11.9.2016)
Heinolan Vapaa-ajattelijain hautausmaahanke Heinolassa (25.9.2016)
Hyrylän varuskunnan uusi ortodoksinen sotilashautausmaa Tuusulassa (6.10.2016)
Åbergin hautausmaa Helsingissä (4.12.2016)

Pääsivu Tiedotteet Palvelut Lehdet Uutisia ja artikkeleita
Kirkosta eroaminen Mitä uutta?