Forssan kaupungissa on Forssan Vapaa-ajattelijat r.y.:n (60315) omistama Rauhanmaa-niminen yksityinen hautausmaa. Myös tilan nimi on Rauhanmaa (61–413–1–271). Yhdistys on perustettu 10.2.1952 ja rekisteröity 12.5.1952. 

    Rauhanmaa on viisikulmio Kaikulan asuntoalueen pohjoispuolella. Maanmittauslaitoksen kartoissa hautausmaan merkkinä käytetään latinalaista ristiä. Huoltorakennus on eteläkärjessä. ©Maanmittauslaitos, lupa nro 406/MML/12, Kiinteistörajat ©Maanmittauslaitos lupanro 406/MML/12.

Perustamislupa-anomus 

Erikoista kyllä, opetusministeriön arkistossa ei ole hautausmaata koskevia hakemusasiakirjoja, vain 4.8.1962 annettu päätös (AD (1353/270) 1962 OPM, SVA). 

Kauppakirja 

Hautausmaaksi ostettu alue oli kuivaa männikkökangasta. Sen pinta-ala on noin 5 400 neliömetriä. Alue sijaitsee Talsoilan kylässä, Kaikulan asuntoalueen takana, 2–3 kilometrin päässä kaupungin keskustasta. 

Valtatie 10 Hämeenlinnaan. Rauhanmaalle vievä tie on nimetty Vapaa-ajattelijanpoluksi.

Alueen myivät Esteri Franhild Koski ja Uuno Koski ja se erotettiin Nummela-tilasta (61–413–1–183). Kauppakirja allekirjoitettiin 9.12.1961, kauppahinta oli 621.000 markkaa. Kauppa tuli voimaan ja hallintaoikeus siirtyi ostajalle, kun hautausmaan perustamislupa oli myönnetty. Ellei aluetta hyväksyttäisi hautausmaaksi, kaupan oli määrä purkautua. 

    Rauhanmaan portti, hautausmaanhoitaja Ossi Huusela kärrää roskia kompostiin.

Yhdistys rahoitti kaupan siten, että noin 60 yhdistyksen jäsentä osti hautapaikan itselleen. Hautapaikka maksoi 7.000 markkaa. Loppukauppahinnan yhdistys maksoi ottamallaan lainalla. 

Forssan Vapaa-ajattelijat oli anonut Forssan kauppalalta avustusta hautausmaan hankintakuluihin vetoamalla evankelis-luterilaiseen seurakuntaan kuulumattomien hautapaikkojen kalleuteen. Kauppalanvaltuustossa anomusta tuki vain SKDL (Peltovuori 1993, 428). 

    Haudat ovat kuudessa rivissä kolmen käytävän varrella.

Rauhanmaa on rekisteröity 29.5.1967. Lainhuuto Forssan Vapaa-ajattelijat r.y.:lle annettiin 21.3.1972. Tilalla on osuus yhteisiin lakanneisiin teihin ja kulkuoikeus Nummela-tilan alueella. 

Perustamislupa-anomus ja päätös 

Hautausmaan perustamislupa-anomus on päivätty 10.5.1962. Myönteinen päätös annettiin 4.8.1962. Sen allekirjoittivat opetusministeri Armi Hosia ja vanhempi hallitussihteeri Rxxx [epäselvää]. Päätös lähetettiin hakijayhdistyksen puheenjohtaja Oskari Anttilalle (Päätöskonseptit 1962). 

Käyttöönotto 

Hautausmaa otettiin käyttöön 16.6.1963, jolloin tilaisuudessa puhui kansanedustaja Kaino Mainio Haapanen. Ensimmäinen vainaja, Konstant Ekman (1878–1963), haudattiin maalle samana päivänä. 

1970-luvun alussa hautoja oli noin tusina ja ne olivat pappienkin mielestä "kohtalaisen hyvässä" hoidossa (Peltovuori 1993, 428). 

Varustukset 

Hautausmaan varustuksiin kuuluu huoltorakennus, jossa on kellari vainajien säilytystä varten ja työkaluvaja, kaivo, josta saa vesijohtovettä, biojätteelle sekä muovi-, metalli- ja lasijätteelle tarkoitetut roska-astiat ja kaupungin toimesta rakennettu valaistus. Valaisinpylväitä on neljä. Yhdistyksen jäsenet Veijo Haake ja Toivo Fagerström istuttivat pääasiassa kaksin kuusiaitaa hautausmaalle. 

    Vihreä huoltorakennus.

Pari jykevää puista penkkiä palvelee istahtamaan haluavia. Ne uusittiin muutama vuosi sitten ja ovat Simo Leinon suunnittelemia ja toteuttamia. Toisen penkin pituus on 226 cm ja leveys 45–59 cm. 

Haudat ja hautakivet 

Huoltorakennukselta katsoen haudat ja hautakivet on sijoitettu kuuteen riviin, joissa hautakivien määrä lännestä itään on 13, 16, 14, 17, 20 ja 13. Hautakiviä oli 10.5.2013 yhteensä 93 ja niissä oli yhteensä 130 vainajan nimet. Muutama hauta on vailla hautakiveä ja yksi muualle haudattu vainaja on saanut hautakiven tälle hautausmaalle. Näin haudattujen vainajien määrä on hieman yli 130. Nykyisin hautauksia on kolmesta neljään vuodessa. 

Heinäkuussa 2019 haudattujen vainajien määräksi kerrotaan 155. Vuonna 2019 on heinäkuuhun mennessä tehty kaksi uurnahautausta ja kaksi muistolehtoon sirottelua (Saarenmaa 2019).

Heti käyttöön otettavia, uusia hautapaikkoja valmiiden käytävien varrella on tällä hetkellä vain muutamia. Nyt mietitään avataanko idän puolelle uusi käytävä ja seitsemäs hautarivi. 

Hautapaikkojen hinnat ja hautausmaan hoito 

Ohjesääntöä hautausmaalla ei ole. Vuonna 1987 maalle oli haudattu vain yhdistyksen jäseniä ja muita kirkosta eronneita. Haudattuja vainajia oli 42 ja hautausmaasta oli käyttämättä noin 3 000 neliömetriä. Myös uurnalehto oli perusteilla. 

Tavallinen hautapaikka maksoi yhdistyksen jäsenelle 250 markkaa ja ei-jäsenelle 400 markkaa. Hintaan sisältyi haudan kaivuu ja peittäminen. 

Aikaisemmin omistajayhdistyksellä oli hautausapukassa, jota hoiti Toivo Fagerström, mutta kassa lopetettiin 2.3.1975. 

    Fagerströmien hautakivessä on Vapaa-ajattelijain liiton merkki.

Vainajien omaisia on opastettu toivomuksella, ettei ristejä pantaisi hautamuistomerkkeihin. Yleisimmät symbolit ovat liekkimalja sekä lehvä. Tällä hautausmaalla ristejä onkin vain muutama. Keskenään hieman erilaisia liekkimaljoja hautakivissä on runsaasti. 

Hautausmaata hoidetaan talkoilla. Hautausmaan hoidosta huolehti pitkään Veijo Haake. Hyvin omistautuneena haudankaivajana muistetaan myös Heino Kuusniemi. Hautauspuheita piti ensin kansanedustaja Kaino Haapanen, sen jälkeen Alisa Fagerström. 

Kesällä 1979 hautausmaalla sattui ilkivaltatapaus, kun hautakiviä kaadettiin ja kuljetettiin läheiseen metsään. 

Hautapaikkoja myydään keille hyvänsä, mutta vapaa-ajattelijoiden ja uskonnottomien lisäksi tiettävästi vain yksi jehovantodistaja on haudattu maalle. 

Hautapaikan voi varata ja ostaa etukäteen. Varausmaksu on 50 euroa. Forssan Vapaa-ajattelijain jäsenille hautapaikat ovat maksuttomia. Muille arkkuhautapaikka maksaa 50 euroa ja muistolehtopaikka 20 euroa. Tuhkauurnan hautausta varten on ostettava arkkuhautapaikka, mutta tarvittaessa siihen voidaan haudata useampia uurnia. Arkkuhaudan kaivuu ja peitto maksaa kaikille 300 euroa. Uurnahaudan kaivuu ja peitto maksaa ei-jäsenille 50 euroa ja tuhkan hautaaminen muistolehtoon 30 euroa. Hautapaikat on luovutettu toistaiseksi, ei määräajaksi. Haudanhoitosopimuksia yhdistys ei ole tehnyt. 

Heinäkuussa 2019 uurnahautapaikka maksoi ei-jäsenille 100 euroa ja arkkuhautapaikka 150 euroa.

Haudat kaivettiin ennen lapiolla, mutta nykyisin Markku Tuomola on kaivanut haudat McConnel-pienkaivurillaan. Hän kaivoi hautoja myös evankelis-luterilaisten seurakuntien hautausmailla, mutta on nyt siirtynyt eläkkeelle. Hautoja Tuomolan kerrotaan kaivaneen 38 vuoden aikana yhteensä 10 000. 

Talkoolaisia on neljästä viiteen. Asiakasmaksuilla katetaan sähkö- ja vesikulut. 

Kauan sitten Forssan Vapaa-ajattelijat sai pieniä avustuksia Forssan kaupungilta, mutta niitä ei ole enää edes haettu. 1990-luvulla yhdistys sai myös testamentin, jonka tuottoa on käytetty hautausmaan ylläpitokuluihin. 

Muistolehto 

Muistolehtoalue otettiin käyttöön 12.9.2004. Siihen liittyy suomalaisesta spektroliitista valmistettu muistopaalu, jonka suunnitteli yhdistyksen pitkäaikainen jäsen, taiteilija Simo Leino. Paaluun kiinnitetään vainajien metallisia muistolaattoja (VAJ 2004:5, 23). 

    Muistolehtoalue. Kivipaalussa on vasta kahden alueelle haudatun vainajan soikeat metallilaatat. Heinäkuussa 2019 paalussa oli vähintään viisi soikeaa laattaa.

Paalu on forssalaisen Hautakiviliike Veljekset Rautio Oy:n valmistama. Paalun poikkileikkaus on neliö, jonka sivut ovat 29,8 cm ja korkeus 169,5 cm. Paalun alla on neliömäinen aluskivi, jonka sivut ovat 86 cm. Siihen on kairattu 12 pyöreää, noin 20 cm syvää reikää, joiden halkaisija on 5,5 cm. Reiät on tarkoitettu kukkamaljakoille. 

Hautausmaanhoitaja Ossi Huusela, Forssan Vapaa-ajattelijain puheenjohtaja Juha Toivonen ja yhdistyksen aktiivi Pirkko Vellamo kertoivat 10.5.2013, että tähän mennessä kahden vainajan tuhka on kätketty muistolehtoon, maanpinnan alle. 

Huoltorakennus 

Huoltorakennus (4,15x4,15 m) on puurunkoinen, harjakattoinen ja peltikatteinen, vihreä rakennus. Sen alakerrassa on kellari vainajien säilytystä varten. Kellarissa on myös vuonna 2011 hankittu lumilinko Husqvarna ST 268 EP. 

    Lumilinko kiiltelee vielä uutuuttaan. 

Rakennuksen yläosa on työkaluvaja, jossa on käsityökaluja, kottikärryt, kansi haudan väliaikaista peittämiseen varten, lankkuja ym. tarpeistoa. 

Lumilinko maksoi noin 1.800 euroa. Jostain syystä hautausmaalla sataa paljon lunta. Yhdistys haki Vapaa-ajattelijain liitolta avustusta lingon hankintakuluihin, muttei saanut avustusta. 

Myös sulatusmattoa tarvitaan hautausmaalla, jos hauta joudutaan avaamaan talvella.

Kimmo Sundström