Toimintakertomus

Vapaa-ajattelijain liitto ry:n toimintakertomukset on aiemmin julkaistu liiton verkkosivulla (luettu 26.3.2013), muttei enää. 

Vuoden 2011 alkupuoli kului liittohallitukselta (LH) tulevan kesän liittokokouksen junttaukseen ja kuvataan toimintakertomuksessa yhdellä lauseella: "Heinäkuussa pidetyn liittokokouksen valmistelut työllistivät vanhaa liittohallitusta keväällä." 

Toiminnan pääpaino on nykyisin julkilausuma- ja kannanottopolitiikassa. Kovin paljon ne eivät ole yleisöä kiinnostaneet, mutta vaikuttavuutta on vaikea arvioida. 

Liiton entisen toimiston (Neljäs linja 1) remontointi mainitaan. Toimintakertomusta parempia tietoja asiasta lukija saa tästä. 

Uudet luottamushenkilöt valittiin Lahden liittokokouksessa 9.–10.7.2011. Liiton historian ylivoimaisesti suurimman ja kalleimman kokouksen kuluista ei kerrota. Palataan asiaan tuloslaskelman kohdalla. 

Ylintä päätösvaltaa liittokokousten välillä käyttävän liittovaltuuston kokouksista tai tehdyistä päätöksistä ei kerrota. Keväällä kaksi liiton jäsenyhdistystä vaati liittovaltuustoa koolle valitsemaan LH:lle uuden puheenjohtajan edellisen puheenjohtajan erottua 15.11.2010. LH ei kutsunut koolle liittovaltuustoa. Syksyn liittovaltuuston kokous pidettiin 26.11.2011. 

LH ei ilmoita kokousajoistaan, -muodoista tai -paikoista etukäteen jäsenyhdistyksilleen, liittovaltuustolle tai muillekaan. Tämä vaikeuttaa ja passivoi järjestötyötä. Nykyisen nopean, tehokkaan ja halvan tiedonvälityksen maailmassa LH:n toiminta on poikkeuksellista. Toimintavuoden jälkeen jäsenet ja muut saavat tietää, että LH piti kokouksia. Vuoden 2011 aikana näitä pidettiin 11, kolmessa "käytettiin Skype-yhteyttä ja yksi oli sähköpostikokous". Kokousten käsittelemistä asioista ei kerrota. 

Ennen liittokokousta toimivat "ainakin" sääntötyöryhmä, hautausmaatyöryhmä sekä ET- ja katsomusainetyöryhmä. Sääntötyöryhmä valmisteli liiton sääntömuutosesityksen. Sen sisällöstä ei kerrota. Lukija saa parempia tietoja asiasta tästä. Muiden työryhmien tuloksista ei kerrota mitään. 

Liittokokouksen jälkeen elokuussa LH nimesi työvaliokunnan, Vapaa Ajattelija -lehden toimituskunnan (toimitusneuvoston), taloustyöryhmän, sääntö- ja liittokokoustyöryhmän, hautausmaatyöryhmän, omantunnon ja vakaumuksen vapaus -työryhmän, tavoite- ja periaateohjelmatyöryhmän, kansainvälisyystyöryhmän ja markkinointitiimin. Niiden mahdollisista työn tuloksista ei kerrota mitään. Vapaa Ajattelija -lehden osalta mainitaan, että lehden ilme päätettiin uudistaa vuonna 2012. 

Jäsenyhdistysten määrä polki paikallaan (27). Maksavien henkilöjäsenten määrä jäsenyhdistyksissä oli 1 802. Jäsenmäärän laskua 181 jäsenellä (9,1 prosenttia) ei mainita. 

Liiton talous kuvataan kahdella päälauseella: "Liiton talous oli vakaalla pohjalla. Tulos vuonna 2011 oli plussalla." 

Uskonnottomien seremoniapalveluiden ulkoistus yksityiselle osakeyhtiölle jatkui. Liitto on yhtiön vähemmistöosakas ja markkinoi yhtiön palveluja jäsenilleen. 

Juhlapuhujakorvausjärjestelmä "uudistettiin" siten, ettei puhujille enää makseta korvauksia. Tukea annetaan hakemuksesta "perheille uskonnottoman juhlapuhujan palkkaamiseksi". Toimintakertomus ei kerro mitään järjestelmän toimivuudesta tai maksettujen korvausten määrästä. Palaan asiaan tuloslaskelman yhteydessä. Toimintakertomus ei myöskään kerro mitään jäsenyhdistysten juhlapuhujapalvelujen tuotannosta. 

Hautausmaita ylläpitävät jäsenyhdistykset luetellaan, samoin mainitaan liiton taloudellinen tuki niille. Tuen saajista, määrästä tai vaikutuksista ei kerrota mitään. Palataan asiaan tuloslaskelman yhteydessä. 

Liiton lausuntoja ja muuta viestintää koskevassa osassa luetellaan 11 kohtaa. Tämä toiminta näyttää olevan nykyliiton toiminnan painopiste, vaikka mukaan on otettu myös Uskonnonpaus.fi-sivuston yksi kontribuutio. Sivusto ei ole liiton ylläpitämä. Liitto on tarttunut myös muiden tahojen ajamiin asioihin tukemalla niitä omin esityksin, vaikka ei käy ilmi, onko liitto tietoinen näistä kontribuutioista tai perehtynyt niihin. Lukija haluaisi saada tietoja tämän toimintalohkon vaikuttavuudesta. 

Kirkosta eronneita kerrotaan olleen yli 46 000. Eroista suurin osa tapahtui eroakirkosta.fi-palvelun avulla. Palvelu ei ole liiton toimintaa. 

Vanhan liittohallituksen pääsihteeri osallistui Kansainvälisen humanistisen ja eettisen unionin (IHEU) konferenssiin elokuussa. Itse asiasta ei kuitenkaan kerrota mitään. Vanhan LH:n pääsihteerin (Eino Huotari) nimeä ei mainita. Huotari on kukkosviisikon jäsen, Vapaa-ajattelijain liiton hajottajia ja ifojen tieltään työntämän vanhan vallan ("kukkoslovakia") edustaja. Hän joutui viimein epäsuosioon eikä tullut valituksi mihinkään liiton luottamustoimeen Lahden liittokokouksessa. Kun rahaa ulkomaanmatkailuun käytettiin yli 2.000 euroa, olisi ollut aiheellista kirjata toimintakertomukseen edes muutama rivi matkan tärkeimmistä seikoista. Muutakaan kansainvälistä toimintaa liitolla ei ole. 

Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab:tä, jonka pääosakas liitto puolestaan on, ei mainita toimintakertomuksessa. Vuonna 2011 yhtiön hallituksen laiminlyönnit ja tappiotehtailu jatkui. Varoja jäi vielä tuhottavaksi vuoden 2012 puolelle. Kustannustoiminta, liikesuhteet, myynti jne. on jo lopetettu. Vain hallinto kuluttaa yhtiön jäljelle jääneitä varoja. 

Tuloslaskelma 1.1.–31.12.2011 

Liiton oma, ulospäin suuntautunut järjestötoiminta surkastui. Suuri osa resursseista kohdennetaan sisäiseen hallintoon. Monissa pienemmissäkään asioissa muutosta ei ole tapahtunut toivottuun suuntaan, ei edes sillä tavalla kuin LH itse on toivonut. Raportointi toiminnasta on huonoa, rajattua ja salailevaa. 

Kun Vapaa-ajattelijain liitto saa valtiolta kohtalaisen summan (25.000 euroa) yleistä valtionavustusta, voisi kuvitella, että raportointi edes opetus- ja kulttuuriministeriölle olisi asiallista. Näin ei ole. Liiton jätettyä ministeriölle toukokuussa 2012 ministeriön raportointivaatimusten ja kirjanpitoasetuksen vastaisen valtionapuselvityksen, ministeriö joutui myöhemmin pyytämään asiassa lisäselvityksiä. 

Yleishuomautuksina todettakoon: (1) Tilinpäätös on ylijäämäinen 1.050,08 euroa (2010: alijäämä –1.154,38); (2) oma pääoma on 511.183,90 euroa (508.955,79); (3) Hallinto-pääluokan jälkeinen kulujäämä, –73.882,46 euroa (–79.844,11 euroa), supistui. 

Tarkemman kuvan saamiseksi tarkastellaan tuloslaskelmaa pääluokittain. 

Opintotoiminta. Pääluokassa ei ollut tuloja. Kulut olivat –390,59 euroa (–241,00). 

Tiedotustoiminta. Kulttuurilehtituki (7.500 euroa) pysyi ennallaan. Tilausmaksutuotot Vapaa Ajattelija -lehdestä vähenivät 31 prosenttia ja olivat 568,50 euroa. 25 euron vuosikertahinnalla, myytyjen vuosikertojen määräksi tulee noin 23. Näistä liittoon kuulumattoman Pääkaupunkiseudun ateistit ry:n jäsenille meni 17. Lehti on menettänyt tilaajansa ja tilaustuottonsa. Pääkaupunkiseudulla Vapaa Ajattelija tulee Helsingissä viiteen kirjastoon (Itäkeskus, Kallio, Rikhardinkatu, Töölö ja Vuosaari), Espoossa yhteen kirjastoon, Vantaalla ei ainoaankaan. 

Vapaa Ajattelija -lehden kulut olivat –21.086,69 euroa. Suurimmat muutokset olivat toimitussihteerin työkorvausten kasvu 2.000 eurosta 5.000 euroon, kun taas kirjoitustyökorvaukset vähenivät –3.600 eurosta –450 euroon. Pitkään toivotuista, runsaista ilmoitustuotoista ei näy euroakaan. Lehden tappio oli –13.018,40 euroa (–15.197,30). 

Palvelutoiminta. Pääluokassa näkyy juhlapuhujatoiminnan alasajo. Juhlapuhujien työkorvauskulut putosivat 3.500 eurosta nollaan ja heille maksetut kulukorvaukset 6.280,22 eurosta 14,40 euroon. Hautausmaa-avustukset supistuivat 3.060 eurosta 515,90 euroon. Asiassa tulee tosin ottaa huomioon se, että edelliselle tilivuodelle kirjattiin sitäkin muhkeammat korvaukset (vrt. taulukot kirjoituksen lopussa). 

Taisto, Voitto ja Väinö Koiviston rahasto (1996) syntyi testamentilla saadusta varallisuudesta. Testamentin tekijä määräsi, että varoilla tulee "kustantaa puhujia vapaa-ajattelijoiden haudoille sekä vapaa-ajattelijoiden hautojen hoitoa niin laajasti kun on mahdollista". 

Liitto on aikaisemminkin, 1.1.2005 lukien, alentanut sidottujenkin rahastojensa tuottoprosentin todellisesta yhdeksästä prosentista neljään prosenttiin. Tämä on mahdollistanut neljän prosentin ylittävän tuoton osan käyttämisen liiton muihin kuluihin. Tätäkään LH:n päätöstä ei liitossa tosin ole noudatettu. 

Koivistojen rahaston arvo taseessa 31.12.2011 oli 129.318,94 euroa. Rahasto on jatkuvasti tuottanut yli 10.000 euroa vuodessa ainakin vuodesta 2003 lukien. Ylijäämällä olisi pitänyt vuosittain kasvattaa rahastoa. Nyt nähdään, että vuonna 2011 liitto käytti rahaston varojen tuotosta vain 530,30 euroa ja kasvatti rahastoa vain 1.178,03 eurolla. Loput tuotosta käytettiin muihin liiton menoihin. 

Toiminta-avustukset jäsenyhdistyksille olivat 3.398,00 euroa (3.810,00). 

Myyntitoiminta. Toiminta oli melko vähäistä ja kulujäämä –1.076,83 euroa (–329,10). Adresseja myytiin 390 eurolla, kun myynti edellisenä vuotena oli vain 80,70 euroa. 

Kansainvälinen toiminta. Ulkomaanmatkoihin käytettiin –2.144,08 euroa. 

Toimisto. Pääluokan nimitys ei enää vastaa todellisuutta, kun toimisto muuttui toimitilaksi, jossa toimintaakin oli vähän. Toimiston ylläpitokulut kuitenkin on maksettava. Toiminnan surkastuminen näkyy postikuluissa, jotka olivat –720,29 euroa (–1.218,43), puhelin ja telefax -kuluissa, –571,61 euroa (–910,29), sekä kahvi- ja taloustarvikekuluissa, –200,43 euroa (–448,98). Vuonna 2010 entinen puheenjohtaja Jussi K. Niemelä oli kirjojen ystävä ja kirjaostoihin käytettiin –4.176,73 euroa. Niemelän erottua kirjaostot 2011 putosivat nollaan. Muut toimistokulut kasvoivat –2.137,27 eurolla –3.535,60 euroon. Mahdollisesti toimitilan remontointi ja kunnostus loppuvuodesta aiheutti nämä kulut. Tase-erittelyssä mainitaan remonttiin ja Karelian Factor Ky:hyn liittyvä pysyvien vastaavien lisäyserä 2.706,46 euroa. 

Vähäisellä käytöllä olevan tilan kulujäämä oli –11.720,54 euroa. 

Hallinto. Hallinto on pääluokista ylivoimaisesti suurin. Liiton kirjanpidossa tämä pääluokka on ollut suuri sen vuoksi, että se sisältää työntekijäin palkat. Palkat ovat tosin aina olleet niin pienet, että ne tosiaan on ansaittu. Jopa Paula Vasama-Everest-Phillips, joka oli liiton kautta aikain parhaiten palkattu työntekijä, ansaitsi palkkansa, vaikka saikin potkut 2009. 

Vaikka vuonna 2011 palkkatyöntekijöistä päästiin potkujuhlien jälkeen lähes kokonaan eroon, kulujäämä supistui vain 5.961,65 eurolla (7,5 prosenttia) ja oli –73.882,46 euroa. Miksi näin? Ensin huomataan, että myös työllistämistuet pienenivät 12.316,26 eurolla 540,54 euroon. Lähes maksuttoman työvoiman häätäminen säästi vain vähän. Henkilöstökulut olivat vain –2.077,33 euroa. Toinen iso syy on liiton historian suurimman ja kalleimman liittokokouksen järjestämiskulut, –16.986,70 euroa. Vuoden 2005 liittokokous maksoi 4.636,77 euroa ja vuoden 2008 liittokokous 8.000 euroa. Maksaako seuraava liittokokous 2014 30.000 euroa? Aikaisemmin on ehdotettu, että näin suuri kuluerä voitaisiin varauksia tekemällä tasata liittokokouskauden eli kolmen vuoden kesken. LH on torjunut ehdotuksen. Kolmas syy on LH:n matkakulujen nousu nollasta –5.505,07 euroon. Hallinnon lisäksi matkailu järjestön varoilla kiinnostaa. 

Hallinnossa ulkoistamisen epähedelmänä näkyy myös kirjanpidon ja tilintarkastuksen korkeat kustannukset, –6.769,60 euroa. Ollessani liiton toimiston- ja taloudenhoitaja (23.11.2003 asti), hoidin kirjanpidon ja tilinpäätösten laadinnan muiden töiden ohessa ilman mitään lisäpalkkioita. Tilintarkastuspalkkiot ovat liitossa pieniä, muutamia satasia, joten suppea ja yksinkertainen kirjanpito yksin maksaa 6.000–6.500 euroa. Arvioni mukaan tällainen palvelu voitaisiin saada 3.000 eurolla vähänkin kirjanpitotaitoiselta liiton jäseneltä. 

Pelkät liittokokouskulut olivat 67,0 prosenttia valtionavusta (25.000 euroa). Jäsenyhdistysten maksamien liittomaksujen nettotuotosta (18.142,40 euroa) liittokokouskulut olivat 93,6 prosenttia. Liiton kaikista menoista (–106.383,42 euroa) hallinnon nettokulut olivat 37,5 prosenttia. 

Varainhankinta. Varainhankinnan muodostaa liiton jäsenyhdistyksiltä perityt liittomaksut, joita saatiin 18.392,40 euroa (19.836,00). Alenema, –1.443,60 euroa, on 7,3 prosenttia, pari prosenttia pienempi kuin jäsenmäärän alenema. Liittomaksun määrä on ollut kymmenen euroa per maksava henkilöjäsen vuodesta 2010 alkaen. 

Sijoitus- ja rahoitustoiminta. Pääluokka on liiton suurin tulonlähde. Melkein kaikki tulot kertyvät vuokrista, joita saatiin 53.011,41 euroa. Korko- ja rahoituskulut ovat hyvin pieniä eriä. Asunto-osakkeet, liiton päävarallisuus, ovat velattomia. 

Liitto omistaa edelleen kymmenen vuokralle annettua asunto-osaketta. Jo vuonna 2008 asunto-osakkeen Siltasaarenkatu 15 D 104 vuokratuottoja merkittiin tuloslaskelmaan vain 480,96 euroa, vuonna 2009 ei euroakaan. Vuoden 2010 tuloslaskelmasta asunto-osake ja kirjanpidon kirjaustilit katosivat mikä tila jatkuu. Asunto on kuitenkin edelleen liiton omistuksessa. Jos omistaja saa vuokratuottaja ja maksaa vastikekuluja tästä asunnosta, ne eivät kierrä tuloslaskelman kautta. Syytä asiaan ei kerrota. 

Vastikkeita ja muita kuluja asunnoista kertyi 21.013,57 euroa. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan nettotuotto oli 31.790,14 euroa (34.103,73), laskusuunta siinäkin. 

Valtion toiminta-avustus. Liiton alamäen alkaessa 2004 valtion toiminta-avustus jäädytettiin 25.000 euron tasolle, millä tasolla se oli edelleen vuonna 2011. 

Tilikauden ylijäämä oli 1.050,08 euroa. Vuoden 2010 alijäämä oli –1.154,38 euroa. 

Tehdään aiempaan tapaan vertailu vuosien 2002 ja 2011 muutamien tilinpäätöslukujen kesken:

1. Liiton kaikki tulot: 90.571,97 (2002) / 107.433,50;

2. Liiton kaikki menot: –100.217,79 / –106.383,42; 

3. Liiton toimiston välittömät palkkamenot: –25.667,63 (25,6 prosenttia kaikista menoista) / –680,56 (työllistämistuki vähennetty) (0,6 prosenttia kaikista menoista); 

4. Vapaa Ajattelija -lehden tappio: –11.466,17 / –13.018,40; 

5. Oma pääoma: 498.896,94 / 511.183,90.

Tase 31.12.2011 

Vastaavan puolella huoneisto-osakkeiden yhteinen tasearvo on säilynyt muuttumattomana, 530.607,68 euroa. 

Muut siirtosaamiset olivat 5.413,67 euroa (14.379,95). Sampo Pankin tilillä oli 46.166,28 euroa. Melko suuren summan selittää edempänä mainittava ennakko. 

Liiton saamaa suurta testamenttia ei näy kokonaan tilinpäätöksessä. Perunkirjoitus vainajan kuoleman jälkeen pidettiin joulukuussa 2011. 45.177,40 euron suuruinen ennakko on osa tästä testamentista. 

Vastattavan puolella sidottuja nimikkorahastoja on edelleen kolme, joista Taisto, Voitto ja Väinö Koiviston rahasto (1996) on kasvanut 1.178,03 eurolla muiden rahastojen arvojen säilyessä ennallaan. Siirtoa rahastoon ei ole merkitty tuloslaskelmaan. Vapaita nimikkorahastoja on edelleen kuusi. Niiden arvoissa ei ole tapahtunut muutoksia. 

Koivistojen rahastoon ei ole kuitenkaan siirretty läheskään sellaista summaa kuin olisi pitänyt. Testamenttivarojen väärinkäyttö jatkuu. 

Taseen loppusumma on 562.569,87 euroa (540.667,11). 

Uusi sijoitus on osuuskunta Prafé Osk'n viisi osuutta, yhteensä 250 euroa.

Siirtosaamisissa kerrotaan, että useallakin jäsenyhdistyksellä on liittomaksuvelkoja liitolle. Turun Vapaa-ajattelijain velka on 1.040 euroa, muiden yhdistysten velat hyvin pieniä. 

Vertailuesimerkkejä 

Alla taulukossa 1 on kerrottu Koivistojen rahaston kehitys vuosina 2003–2011 siinä tapauksessa, että rahastoa olisi hoidettu testamenttimääräyksen mukaisesti. Rahastosta on purettu tilinpäätösten esittämät summat, jotka on vähennetty tuotosta ja erotus on siirretty kasvattamaan rahastoa. Näin toimien vuonna 2012 olisi ollut käytettävissä 20.738,12 euroa. 

Taulukossa 2 rahaston varojen tuotoksi ei ole katsottu todellista tuottoa vaan LH:n 27.8.2005 tekemän päätöksen mukaisesti neljän prosentin tuotto 1.5.2005 lukien. Laskelma on tehty toteutuneen kirjanpidon mukaisesti 31.12.2004 asti, yhdeksän prosentin tuoton mukaan ajalta 1.1.–30.4.2005 ja neljän prosentin tuoton mukaan 1.5.2005 lukien. Laskelman mukaan vuonna 2012 olisi ollut käytettävissä 6.075,78 euroa. 

Taloudenhoitaja vaihtui vuonna 2003, uusi taloudenhoitaja teki vuoden 2003 tilinpäätöksen. Taulukossa tätä muutosta kuvaa vaakaviiva. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä rahaston arvo on 129.318,94 euroa. 

Taulukko 1 
Taisto, Voitto ja Väinö Koiviston sidottu rahasto (1996), 2002–2011 
Rahaston tuotto 9 prosenttia 

Taulukko 2 
Taisto, Voitto ja Väinö Koiviston sidottu rahasto (1996), 2003–2011 
Arvot toteutuneen kirjanpidon mukaan 31.12.2004 asti, 9 prosentin tuoton mukaan ajalta 1.1.–30.4.2005 ja 4 prosentin tuoton mukaan 1.5.2005 lukien 

Huomautuksia 

1. 2003–2007, kulukorvaukset muusikoille, laulajille ja laulukuoroille 
2. 2010–2011, työ- ja kulukorvaukset juhlapuhujille sekä hautausmaa-avustukset 

Luvut ovat Vapaa-ajattelijain liiton tilinpäätöksistä 2001–2011. Rahaston varoista on myönnetty testamenttaajien määräämiin tarkoituksiin vain rippusia lukuun ottamatta vuosia 2002 ja 2010. Rahaston varat sijoitettiin asunto-osakkeisiin, jotka annettiin vuokralle käypään hintaan. Hyvä tuotto alhaisella riskillä saavutettiin, koska Vapaa-ajattelijain liitto ry on yleishyödyllinen yhdistys, joka saa tuoton verotta. 

Rahasto olisi kasvanut paljon nykyistä suuremmaksi, jos LH olisi noudattanut edes edellä kerrottua omaa päätöstään. LH:n omienkin päätösten noudattamatta jättäminen on liitossa tosin ihan tavallista. Tämä on mentaliteetti- ja toimintakulttuurikysymys, joka näkyy ulospäin soutamisena ja huopaamisena. Rahastoasia on vain yksi esimerkki tällaisesta toiminnasta. 

Testamenttaajien tahto on toteutunut vain vähäiseltä osin.  

Kimmo Sundström