Vapaassa tietosanakirja Wikipediassa on julkaistu artikkeli Vapaa-ajattelijain liitosta. Vapaassa kirjoittelussa, kuten vapaa-ajattelussa, on se haittapuoli, että jotkut ihmiset aina katsovat vapauteen kuuluvaksi sen, että he voivat kirjoittaa asiasta mitä hyvänsä.  Ei ole merkitystä sillä, kirjoittaako asiasta vai asian vierestä, kunnioittaako tosiasioita vai erheitä, kirjoittaako totuudenmukaisesti vai valehteleeko, ajatteleeko lukijoita vaiko itseään ja pientä taustaklikkiään, kirjoittaako oleellisista vai epäoleellisista asioista jnpp. 

Tässä kirjoituksessa on korjattu Wikipedian artikkelissa olevia asiavirheitä.  Joistakin asioista on myös annettu muuttunut, ajantasainen tieto.


Kohta Pähkinänkuoressa

1. Wikipedia: Liitossa on 29 "paikallisyhdistystä".

Jäsenyhdistykset jakaantuvat alue- ja paikallisyhdistyksiin.  Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseudun ateistit ry (PAT) on alueyhdistys, ja Helsingin Vapaa-ajattelijat ry on paikallisyhdistys.  (PAT kuitenkin erotettiin liitosta lopullisesti 9.2.2007.)  Muita alueyhdistyksiä ovat esim. Länsi-Uudenmaan ateistit ry, jonka kotipaikka on Lohja ja Satakunnan vapaa-ajattelijat ry, jonka kotipaikka on Pori.

Tosiasiassa: Jäsenyhdistysten määrä 26.2.2007 on 27.


Kohta Historiaa

2. Wikipedia: S. E. Kristianson julkaisi Vapaa Ajatus
-lehteä vuosina 1909-1917.

Tosiasiassa: Vapaa Ajatus ilmestyi vuosina 1910-1917.  S. E. Kristianson oli lehden vastaavana toimittajana vuoden 1911 alusta lukien.

3. Wikipedia: Jotkut liiton paikallisyhdistykset lakkautettiin.

Tosiasiassa: Vain Tampereen seudun siviilirekisteriyhdistys ry julistettiin lakkautetuksi Tampereen kaupungin raastuvanoikeudessa 16.11.1939.  Turun hovioikeus vahvisti lakkautuspäätöksen 6.9.1940, eikä siihen haettu muutosta korkeimmassa oikeudessa.  Oikeusministeriö poisti yhdistyksen yhdistysrekisteristä 8.11.1940.

Kemin kirkostaeronneiden yhdistys (rekisteröimätön) lakkautettiin Kemin raastuvanoikeuden päätöksellä 19.5.1931.  Tämä tapahtui ennen liiton perustamista (21.11.1937), eikä Kemin kirkostaeronneiden yhdistys siis ollut liiton jäsenyhdistys.

4. Wikipedia: Toimintaa liiton tasolla ei ollut vuosina 1940-1941.

Tosiasiassa: Sodan jälkeen liittohallitus alkoi kokoontua 8.9.1940.  Se vapautti jäsenyhdistykset jäsenmaksuista liitolle ajalta 1.10.1939-30.6.1940 ja päätti tiedustella kiertokirjeellä jäsenyhdistyksiltä mielipiteitä liiton toimipaikan siirrosta.  20.10.1940 liittohallitus valitsi kolmen miehen komitean (Einari Niitty, Hugo Lehtinen ja B. E. Alanko) valmistelemaan seuraavaa liittokokousta, joka päätettiin 27.10.1940 kutsua koolle 12.1.1941.

Tampereella 12.1.1941 pidetyssä, järjestyksessä toisessa liittokokouksessa, liiton kotipaikka siirrettiin Tampereelta Turkuun.  Vuonna 1940 ilmestymisensä aloittanut Vapaa-Ajattelija muuttui liiton kustantamaksi ja sitä ehdittiin julkaista kaksi numeroa.  Liiton sihteeriksi 12.1.1941 valittu turkulainen Vilho Kaisla levitti aktiivisesti Vapaa-Ajattelijaa.  Myös liiton toimisto, tarvikekaappi, asiakirjat, asiamieskortisto, kassalipas ym. muutettiin talvella 1941 Tampereelta Turkuun.  Edelleen keväällä 1941 julkaistiin myös kaksi lentolehtistä.  Samoin valmisteltiin n. 150 painosivun laajuinen ohjelmakirja, joka sisälsi hautauspuheita ja lauluja, vaikka kirja ei ehtinyt painoon ennen jatkosodan alkamista 25.6.1941.  Vampulaan perustettiin 2.5.1941 uusi yhdistys, Vampulan Sivilirekisteriyhdistys.  Sitä olivat perustamassa vampulalaisten kanssa liittohallituksen jäsenet Aili Otava ja Tuure Lehtonen.  Tämän yhdistyksen rekisteröinnistä annettiin epäävä päätös 5.12.1941.  Liiton sihteeri Kaisla kävi Riihimäellä, jossa pidettiin alustava kokous yhdistyksen perustamiseksi, mutta yhdistystä ei ehditty perustaa ennen sodan syttymistä.  Kaisla teki järjestömatkat myös Loimaalle ja Lahteen.

5. Wikipedia: Liitosta tuli Vapaa-ajattelijain maailmanliiton jäsen 1946.

Tosiasiassa: Ei kerrota, että liitto myöhemmin (1994) erosi Vapaa-ajattelijain maailmanliitosta.


Kohta Johtohenkilöitä

6. Wikipedia: 1998-1999 vt puheenjohtajana Juha Kukkonen.

Tosiasiassa: Juha Kukkonen toimi liiton puheenjohtajana 25.10.1997-20.6.1999.

7. Wikipedia: 1993-1998 puheenjohtajana Kari Saari

Tosiasiassa: Kari Saari kuoli 4.5.1997, jolloin hänen puheenjohtajakautensa loppui.

Johtohenkilöiden, joiksi artikkelissa on katsottu puheenjohtaja ja pääsihteeri, luettelo on puutteellinen.  Vain viimeaikaiset johtohenkilöt on lueteltu.  Heidänkin joukosta puuttuu johtohenkilöitä kuten Taina Hollo, joka toimi liiton puheenjohtajana Timo I. Vasaman jälkeen ennen Kari Saarta, tarkemmin 10.6.1990-13.6.1993.

8. Wikipedia: Puheenjohtajaksi mainitaan Väinö Meltti.

Tosiasiassa: Väinö Meltti ei ollut koskaan liiton puheenjohtajana.


Kimmo Sundström