Opetushallitus pyysi kommentoimaan 19.11.-5.12.2012 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2016 yleisten linjausten luonnoksia sivustolla, joka luonnosteksteineen ja kommentteineen on luettavissa 31.12.2012 saakka. Seuraava kommentointi on syyskuun 2013 alussa (esiopetuksen kokonaisuus).

Kirjoitin kaksi kommenttia. Kummankin kommentin edellä esittelen niitä luonnoksen kohtia, joita kommentoin.

A) Luonnoksen lukuun "Opetuksen ja kasvatuksen valtakunnalliset tavoitteet" oli tuotu tavoitepykälien keskeinen sisältö valtioneuvoston asetuksesta 422/2012 perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta.

Asetuksen 2 §:n "Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen" 1. momentissa lukee (lisäyksenä OKM:n työryhmän muistioon 24.2.2012):

Opetus edistää kulttuurien sekä aatteellisten, maailmankatsomuksellisten ja uskonnollisten, kuten kristillisten, perinteiden sekä länsimaisen humanismin perinteen tuntemista ja ymmärtämistä.

ja 2. momentissa lukee (lihavoimani sanat olivat lisiä OKM:n työryhmän 24.2.2012 muistioon):

Opetus ja kasvatus tukevat oppilaiden kasvua erilaisuuden kunnioittamiseen sekä vastuullisuuteen, yhteistyöhön ja toimintaan, joka edistää ihmisryhmien, kansojen, aatteiden, uskontojen ja kulttuurien välistä kunnioittamista ja luottamusta.

Perusteluonnoksessa näiden osalta taas luki:

Oppilaan identiteetin nähdään rakentuvan yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa, joka ilmenee erilaisuuden kunnioittamisena ja vastuullisuutena. Rakennusaineeksi tarvitaan myös omien ja muiden kulttuurien ja katsomusten perinteiden sekä länsimaisen humanismin perinteen tuntemista ja ymmärtämistä.

Asetuksen 3 §:n "Tarpeelliset tiedot ja taidot" (momentit 1-4) mukaan opetettavan tiedon tulee perustua tieteelliseen tietoon, ja tämän perusteluonnos lainasi. Mutta perusteluonnos jätti pois seuraavat asetuksen sanat: "Lisäksi opetuksen tulee vahvistaa oppilaiden eettistä ajattelua ja toimintakykyä".

Näiden tekstien pohjalta kirjoitin seuraavan kommentin:

4.12.2012 16:21 Jouni Luukkainen, Pääkaupunkiseudun ateistit ry

On hyvä, että tekstiin "kulttuurien ja katsomusten perinteiden" ei ole otettu asetuksen sanoja "uskonnollisten, erityisesti [piti kylläkin kirjoittamani asetuksen mukaisesti: kuten] kristillisten", jotka ministeri Päivi Räsäsen (kd) mukaan viittasivat suvivirteen ja seiminäytelmään. Räsäsen tarkennus osoitti toisaalta, että suvivirsi ja seiminäytelmä eivät ole yleistä suomalaista perinnettä vaan uskonnon harjoittamista. Opettajajohtoiset ruokarukoukset eivät saaneet asetuksesta mitään tukea, sillä ei edes Räsänen niitä maininnut.

On myös hyvä, että asetuksesta ei ole otettu sanoja "uskontojen välistä kunnioittamista ja luottamusta", sillä eivät uskonnot ansaitse kunnioittamista, ei "omakaan", eikä niihin ole luottamusta. Kunnioitettavasti uskonnot tekisivät poistumalla koulusta. Tekstissä mainittu erilaisuuden ja toisten ihmisten kunnioittaminen riittää.

Tekstissä aivan oikein korostetaan oppilaan identiteetin rakentumista. Mutta uskonnonopetus ei kunnioita oppilaan mahdollista kehittyvää ateistista ja sekularistista identiteettiä. Oppilaan olisi 12 vuotta täytettyään saatava omalla päätöksellään erota kirkosta ja tätä kautta siirtyä elämänkatsomustiedon opetukseen. Uskontotieto tuhoaisi tämänkin mahdollisuuden ja olisi siksi ihmisoikeuksien vastaista. Paras pohja sille, että oppilas voisi kunnioittaa muiden identiteettiä, olisi, että koulu kunnioittaisi hänen omaa identiteettiään.

Asetuksen mukaan opetettavan tiedon tulee perustua tieteelliseen tietoon. Mutta tieteelle luonto on koko todellisuus toisin kuin uskonnoille. Uskonnonopetus on ja olisi uskontotiedon muodossakin vastoin tiedettä.

B) Perusteluonnoksen luvun "Tulevaisuuden edellyttämä laaja-alainen osaaminen" johdannossa lukee:

Identiteetin kehityksen kannalta on olennaista, mihin ryhmiin tai yhteisöihin ihminen kokee kuuluvansa ja millaista tukea ne antavat.

Alaluvussa "Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu" taas lukee:

Koulutyöhön sisältyy runsaasti tilaisuuksia harjaantua esittämään mielipiteensä rakentavasti ja toimimaan eettisesti monenlaisissa vuorovaikutustilanteissa. Oppilasta ohjataan asettumaan toisen asemaan ja tarkastelemaan asioita ja tilanteita eri näkökulmista.

Näiden tekstien pohjalta kirjoitin seuraavan kommentin:

4.12.2012 17:17 Jouni Luukkainen, Pääkaupunkiseudun ateistit ry

Identiteetin kehityksen kannalta olisi tärkeätä, että oppilas saisi 12 vuotta täytettyään omalla päätöksellään erota kirkosta ja sitä kautta siirtyä elämänkatsomustiedon opetukseen näin oikeaan ryhmäänsä päästäkseen. Tarvittavat uskonnonvapaus- ja perusopetuslakien muutokset motivoituisivat parhaiten juuri koulun kautta.

Teksti "Koulutyöhön sisältyy runsaasti tilaisuuksia harjaantua toimimaan eettisesti" tarkoittaa sekulaaria käytännön etiikkaa. Valtioneuvoston asetuksen mukaan lisäksi opetuksen tulee vahvistaa oppilaiden eettistä ajattelua ja toimintakykyä, ja se taas voisi tarkoittaa teoreettisempaa, filosofista etiikkaa.

Jouni Luukkainen
puheenjohtaja