RISTINUMMEN HAUTAUSMAA MARTTILASSA (29.10.2012)

Päivitetty 12.1.2013

Marttilan vapaa evankelisluterilainen seurakunta omistaa Ristinummi-nimisen hautausmaan Marttilan kunnassa. Hautausmaa sijaitsee Palaisten kylässä, linnuntietä noin 4,3 kilometriä Marttilan keskustasta itään.

    Ristinummen hautausmaa Palaistentien ja Lehtimäentien välissä. Suurin osa Ristinummi-tilasta on metsää. ©Maanmittauslaitos, lupa nro 414/MML/12, Kiinteistörajat ©Maanmittauslaitos lupanro 414/MML/12.

Ensimmäinen perustamislupa-anomus

Arvo Mäkelä anoi Viljami Mäkelän perikunnan puolesta lupaa perustaa hautausmaa Ristinummi-nimiselle tilalle (rno 2:44) Marttilan kunnan Palaisten kylässä (4.11.1965/11.11.1965 AD (1789/363) 1965 OPM, SVA).

Nimismiehen lausunto

Lääninneuvos Yrjö Aliharmi kehotti 18.11.1965 Marttilan piirin nimismiestä antamaan asiasta lausuntonsa. Nimismies Eero Koivunto vastasi 1.12.1965 todeten tilan sopivaksi hautausmaaksi. Hän kuitenkin huomautti, että anomuksen perusteeksi mainitut (evankelis-luterilaisen seurakunnan perimät) hautausmaksut eivät enää pidä paikkaansa. Niitä oli alennettu. Edelleen hän kertoo, että Palaisten kylän asukkaat eivät "ymmärrettävistä syistä" ole tyytyväisiä siihen, että kylään perustetaan hautausmaa varsinkin, kun perustajat ovat muista kylistä ja toisesta kunnastakin, kuten hakemuksen allekirjoittaja, joka oli Kuusjoen kunnasta. Tämän tarkemmin ymmärrettäviä syitä ei valaista.

Lääninhallituksella ei huomauttamista

Lääninhallituksen lausunnon allekirjoittivat 2.12.1965 maaherra Esko Kulovaara ja lääninneuvos Yrjö Aliharmi. Anomuksen johdosta ei ollut huomauttamista.

Hylkäävä päätös

Anomus kuitenkin hylättiin 13.12.1965 perustein, ettei perikunnan puolesta ollut esitetty uskonnonvapauslain täytäntöönpanosta annetun asetuksen (334/22) 7 §:n mukaisia riittäviä takeita aiotun hautausmaan jatkuvasta kunnossapidosta. Päätöksen allekirjoitti esittelijä Marjatta Lehtinen (Päätöskonseptit 13.12.1965).

Toinen perustamislupa-anomus

15.11.1968 päivätty perustamislupa-anomus jätettiin opetusministeriölle 27.11.1968 (AD (3169/608) 1968 OPM, SVA). Ristinummi-tilan (rno 2:44) pinta-ala oli 3,68 hehtaaria, josta anomuksen mukaan noin hehtaari tulisi hautausmaaksi muun osan jäädessä puistoalueeksi.

Perustamissyyksi mainitaan Marttilan evankelis-luterilaisen seurakunnan "kohtuuttomiksi korotetut hinnat kirkosta eronneiden hautapaikoista". Vaikka korotetut hinnat "palautettiin ennalleen", seurakunta halusi kuitenkin viedä hautausmaahankkeensa päätökseen. Seurakuntaan kuului noin 80 jäsentä ja se kuuluu uskonnolliseen yhdyskuntaan, jonka nimi on Suomen vapaa evankelisluterilainen seurakuntaliitto (Svels). Anomuksen olivat allekirjoittaneet maanviljelijä, varaesimies Keijo Alpo Anttio (s. Turun läänin Koskella 14.8.1921) ja seurakunnan sihteeri Matti Mäkelä Raatalan kylästä.

Lääninlääkärin lausunto

Lääkärinlausuntoa alueesta oli pyytänyt Arvo Mäkelä Viljami Mäkelän perikunnan puolesta, joka siihen aikaan vielä omisti tilan. Turun ja Porin läänin apulaislääninlääkäri Onni Kari-Koskinen tarkasti alueen paikalla todeten sen sopivaksi hautausmaaksi.

Kirkkoon kuulumattomien hautasijamaksut

Anomusasiakirjoissa on pöytäkirjanote Marttilan seurakunnan kirkkovaltuuston kokouksesta 28.1.1962. Kokouksen 10 § koski kirkkoon kuulumattomien hautasijoja. Kirkkoon kuulumattomat haudattiin kirkonkokouksen 25.6.1923 tekemän päätöksen mukaan hautausmaan kaakkoiskulmaan hauta-alueeseen neljännellä lohkolla ja kertahaudan hinta oli 30.000 markkaa. Jos kirkosta eroamisesta ei ollut kulunut kahta vuotta, oli hinta neljänneksen pienempi eli 22.500 markkaa. Sukuhautoja myytiin kirkkoon kuulumattomille vain kirkkohallintokunnan luvalla, ja hinta oli kymmenkertainen oman seurakunnan jäseneltä vaadittuun hintaan. Näin sukuhauta hautausmaan vanhassa osassa maksoi 200.000 markkaa, uudessa viidennessä osassa hinta oli 150.000 markkaa ja 50-vuotishauta maksoi 80.000 markkaa. Jos kirkkoon kuulumaton osti sukuhaudan seurakuntaan kuuluvan hinnalla, oli perikunnan maksettava lisää hautauspäivänä voimassa olevan taksan mukaan viisi kertaa seurakuntaan kuuluvalta vaadittu hinta. Näin sukuhaudan hinnaksi hautausmaan vanhassa osassa tuli 100.000 markkaa, uudessa osassa 75.000 markkaa ja 50-vuotisen sukuhaudan hinnaksi 40.000 markkaa. Syvyyshaudasta perittiin 25 prosentin lisämaksu, joka laskettiin kirkkoon kuulumattoman hautapaikan hinnasta.

Eriuskolaiset saivat hautapaikan puolet halvemmalla kuin yhdyskuntiin kuulumattomat. Näin heiltä perittiin sukuhaudoista hautausmaan vanhassa osassa 100.000 markkaa, uudessa osassa 75.000 markkaa ja 50-vuotissukuhaudasta 20.000 markkaa. Kertahauta maksoi 15.000 markkaa. Jos hauta oli ostettu omaan seurakuntaan kuuluvan hinnalla, lisämaksut olivat seuraavat: sukuhaudasta vanhassa osassa 50.000 markkaa, uudessa osassa 37.000 markkaa ja 50-vuotishaudasta 20.000 markkaa. Syvyyshaudasta perittiin 25 prosentin lisämaksu edellisiin verrattuina. Jos vainaja oli varaton, kunnalta veloitettiin halvin maksu, 1.500 markkaa. Otteen oli allekirjoittanut kirkkoherra W. J. Wihervaara.

Hakijat halusivat kaiketi todistaa otteella, että heidän mielestään hinnat kirkosta eronneille olivat kohtuuttomat.

Lahjakirja

Ristinummi-tilan omisti Viljami Mäkelän perikunta. Marttilan vapaa evankelisluterilainen seurakunta sai tilan Marttilassa 31.3.1967 päivätyllä lahjakirjalla Kuusjoen kunnan Raatalan kylästä olevalta maanviljelijä Arvo Valdemar Mäkelältä tämän vaimon Irja Sylvia Mäkelän suostumuksella. Tila lahjoitettiin seuraavin ehdoin: (1) Lahjoitusta eivät seuranneet puut, jotka lahjoittaja lupasi korjata pois 31.3.1968 mennessä; (2) omistus- ja hallintaoikeus siirtyi heti; (3) tila oli vapaa kiinnityksistä.

    Hautausmaan lahjoittajien hauta ja hautakivi. Hautakivi ei ole kaatunut vaan tarkoituksella tässä asennossa.

Lahjan vastaanottivat maanviljelijät Pekka Samuli Mäkelä ja Alpo Anttio, molemmat Maunulan kylästä. Luovutuksen todisti 31.3.1967 julkinen kaupanvahvistaja Tauno Junttila.

Lainhuuto

Lahjan saajan valtuuttama asiamies Eemeli Ylimattila pyysi Ristinummi-tilaan lainhuutoa. Se annettiin 14.9.1967, ja päätös hakijalle annettiin 27.12.1967.

Maarekisteriote

Hautausmaaksi tulleesta tilasta kaakkoon sijaitsee Nummiranta-tila, jonka osa koko talosta oli 0,0399 ja manttaali 0,0332. Tilan jokotoimitus oli päättynyt 19.8.1912. Nummiranta oli lohkottu osiin 2:44 ja 2:45. Ristinummen jakotoimitus oli päättynyt 26.6.1956. Osa talosta oli 0,0055 ja manttaali 0,0046. Otteen oikeaksi todisti 1.10.1968 arkistonhoitaja J. W. v. Wright.

Päätös

Myönteinen päätös anojille annettiin 28.11.1968. Opetusministerinä oli tällöin Johannes Virolainen (Päätöskonseptit 1968). Päätöksessä viitattiin terveydenhoitoasetuksen (55/67) 90 §:n säännöksiin, joiden mukaan haudan käyttäminen uudelleen oli sallittua jo 15 vuoden kuluttua edellisestä hautauksesta.

Ristinummi (480-413-2-44) on nelikulmio. Tilan läpi kulkevat Palaistentie ja Lehtimäentie, jotka yhtyvät aivan tilan pohjoisrajalla. Tiet eivät kulje hautausmaa-alueen poikki, vaan tämä alue jää teiden väliin. Hautausmaa-alueen pinta-ala on vain vähän yli puoli hehtaaria. Muu alue tilasta on metsää.

    Pylväiden välistä johtaa polku hautausmaalle.

Hautausmaan varustukset ja hoito

Pekka Mäkelä kertoo, että hautausmaa on tasaista männikkökangasta, jolla puut ovat suoria ja korkeita, mutteivät erityisen vankkoja. Myös kuusia kasvaa alueella, koivukin.

Hautausmaa on aidattu lauta-aidalla, mutta tienpuoleiselle sivulle on istutettu kuusiaita. Kuusiaita oli noin 40-150 cm korkea syyskuussa 2006, puut oli istutettu 1990-luvun jälkipuoliskolla. Porttia ei ole, mutta kylläkin kaksi pyöreää hirsipaalua ikään kuin portinpylväinä. Niiden välistä johtaa polku hautausmaalle.

Alueella on noin 3,5 metriä korkea ja noin 2,2 metriä leveä puinen risti.


Ulpu Mäkelä kertoo, että hautapaikat on luovutettu maksutta kuolemantapauksen saattuessa. Mitään varausjärjestelmää ei ole olemassa. Periaatteessa hautapaikan saa hautausmaalta kuka hyvänsä. Seurakunnan jäsenmäärä on edelleen likimain 80.

Hoito tapahtuu talkootyönä. Ainakin metsänhoitoa joudutaan tekemään, kun joulukuussa 2011 Tapani-myrsky kaatoi joitakin puita hautausmaalla ja aitakin vaurioitui tämän takia.

Haudoista ja hautakivistä

Alueella on lähes kymmenen hautakiveä ja sinne on haudattu kymmenisen vainajaa, lähes kaikki omistajaseurakunnan jäseniä. Hautausmaan oikeassa etukulmassa on kahden, samana päivänä auto-onnettomuudessa kuolleen nuorukaisen haudat. Toinen heistä ei ollut omistajaseurakunnan jäsen. Arvo Valdemar Mäkelän (23.8.1895-8.6.1967) ja hänen vaimonsa Irja Sylvia Mäkelän (o.s. Olin)(8.8.1910-4.3.1990) hauta on siellä, samoin Pekka Samuli Mäkelän (18.8.1941-14.1.1998) hauta.

    Pekka Samuli Mäkelän hautakivi. Taustalla näkyy hautausmaan lauta-aitaa.

Maalle on haudattu vain arkkuja, ei uurnia. Hautauksia tapahtuu harvoin, ei edes vuosittain. Myös talvella voidaan haudata vainajia. Ulpu Mäkelä kertoo, että kuluvana vuonna haudattiin yksi vainaja. Hän ei muista, että Pekka Mäkelän jälkeen olisi muita haudattukaan hautausmaalle. Ulpu Mäkelä toimii seurakunnan sihteerinä ja hänellä on hautapaikkakartta sekä hautauskirja haudatuista vainajista.

Kirjoittaja kävi hautausmaalla 17.9.2006.

Suomen vapaa evankelisluterilainen seurakuntaliitto

Suomen vapaa evankelisluterilainen seurakuntaliitto (Svels) on 1928 rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta, jolla on seurakunnat Helsingissä, Karstulassa, Marttilassa, Tampereella ja Vetelissä. Yhdyskunnan seurakunnilla ei ole muita hautausmaita kuin Marttilassa oleva Ristinummen hautausmaa.

Yhdyskunta syntyi, kun pastori B. A. Uusitalo, pastorin rouva Aune Uusitalo ja kirjailija Hanna Regnell sekä yhdeksän muuta henkilöä Luopioisten pitäjästä ilmoittivat valtioneuvostolle yhdyskunnan merkittäväksi uskonnollisten yhdyskuntain rekisteriin.

Tällöin seurakuntaliiton hallitukseen kuuluivat esimies, kirkkoherra Heino Pätiälä Vaasasta sekä kirjuri Bryno Uusitalo ja rahastonhoitaja, leskirouva Hanna Regnell, molemmat Luopioisten pitäjästä. Luopioisten paikallisseurakunnan hallituksen esimies oli pastori Bryno Uusitalo, kirjuri liikkeen omistaja Toivo Syväniemi ja rahastonhoitaja työnjohtaja A. A. Heinonen, kaikki Luopioisista. Yhdyskunnan kotipaikka oli Luopioinen ja hallitus kolmejäseninen. Yhdyskuntaa koskeva valtioneuvoston päätös nro 264 on annettu 23.8.1928 ja julkaistu Suomen Asetuskokoelmassa 1928.

Yhdyskunnan Marttilan seurakunta on perustettu 21.2.1966.

Kimmo Sundström


Lyhenteitä

AD
Anomusdiaari
OPM
Opetusministeriö
SVA (Suomen) Valtionarkisto, vuodesta 1995 Kansallisarkisto

Lähteitä

Arkistolähteet

Anomusdiaari 1968, OPM, SVA

Päätöskonseptit 1965, 1968, OPM, SVA

Tiedonannot

Pekka Mäkelä (k. 14.1.1998), 1997
Ulpu Mäkelä, 28.10.2012
Seppo Salo, 1997

Artikkeli pohjautuu tekijän selvitykseen Vaihtoehtoiset hautausmaat Suomessa (2007).

Lue myös

Ateistien hautausmaa Lepomäki Siikaisissa (31.1.2007)
Marttakummun hautausmaa Kittilässä (5.9.2012)
Väinölän hautausmaa Siikajoella (25.9.2012)
Piehingin hautausmaa Raahessa (26.9.2012)
Rahjan hautausmaa Kalajoella (27.9.2012)
Kauhajoen Rauhanmaa (3.10.2012)
Poronkankaan hautausmaa Jurvassa (4.10.2012)
Kurikan Vapaaseurakunnan ja Kurikan Helluntaiseurakunnan hautausmaa Kurikassa (5.10.2012)
Laihian vapaahautausmaa (15.10.2012)
Isonkyrön vapaahautausmaa (16.10.2012)
Varmon hautausmaa Kesälahdella (27.11.2012)
Vallan nummen hautausmaa Humppilassa (30.11.2012)
Karinaisten Rauhamaa (2.12.2012)
Merikarvian Rauhanmaa (4.12.2012)
Merikarvian Lepomaa (5.12.2012)
Jämsän helluntaiseurakunnan hautausmaa Jämsässä (18.12.2012)
Kuusankosken Lepola (27.12.2012)
Forssan Rauhanmaa (11.5.2013)
Karkkilan Lepola (17.5.2013)
Kotkan Vapaa-ajattelijain hautausmaa (24.5.2013)
Kullervon aluehautausmaa Vaasassa (4.6.2013)
Santalan hautausmaa Hangossa (7.6.2013)
Käpylän hautausmaa Suonenjoella (11.6.2013)
Joensuun Rauhanmaa (20.6.2013)
Kajaanin Tuonenviita (27.6.2013)
Vapaitten kristittyjen hautausmaa Lapualla (4.7.2013)
Seinäjoen vapaaseurakunnan ja Seinäjoen Helluntaiseurakunnan hautausmaa Seinäjoella (10.7.2013)
Lavian ja Suodenniemen Helluntailähetyksen hautausmaa Laviassa (24.7.2013)
Lauttakankaan hautausmaa Jämijärvellä (1.8.2013)
Villalan metodistihautausmaa Lappeenrannassa (9.8.2013)
Keltnummen hautausmaa Eurassa (5.9.2013)
Kihniön Vapaaseurakunnan hautausmaa Kihniössä (11.9.2013)
Karttulan Vapaaseurakunnan hautausmaa Kuopiossa (27.9.2013)
Ilmajoen Helluntaiseurakunnan hautausmaa Ilmajoella (7.10.2013)
Honkajoen Rauhanmaa (25.10.2013)
Vapaa-ajattelijain hautausmaa Jyväskylässä (3.11.2013)
Karttulan Vapaaseurakunnan hautausmaa Tervossa (19.11.2013)
Islamilainen hautausmaa Jyväskylässä (12.12.2013)
Katolinen hautausmaa Turussa (31.5.2014)
Kauhavan Lepomaa (3.6.2014)
Teuvan Rauhanmaa (13.6.2014)
Polvijärven vapaahautausmaa (20.6.2014)
Helluntaiseurakunnan hautausmaa Pyhäjärvellä (13.7.2014)
Juutalainen hautausmaa Haminassa (28.7.2014)
Peltokankaan hautausmaa Paltamossa (8.8.2014)
Kotivaaran hautausmaa Kolarissa (15.8.2014)
Luopioisten Lepomaa (18.9.2014)
Juuan Lepola (7.10.2014)
Ristikankaan hautausmaa Kemissä (12.12.2014)
Halikon sairaalan hautausmaa Salossa (6.5.2015)
Forsbyn hautausmaa Pedersöressä (7.7.2015)
Pedersören Ebenhaeser (12.7.2015)
Kuorsalon hautausmaa Haminassa (20.7.2015)
Närpiön Solbacken (31.7.2015)
Oxkangarin hautausmaa Vöyrissä (14.8.2015)
Vassorin hautausmaa Mustasaaressa (22.8.2015)
Moikipään hautausmaa Korsnäsissä (27.8.2015)
Yttermarkin hautausmaa Närpiössä (3.9.2015)
Uudenkaarlepyyn Aftonfrid (6.9.2015)
Maalahden Aftonro (18.9.2015)
Uudenkaarlepyyn Vilan (21.9.2015)
Sundomin hautausmaa Vaasassa (1.10.2015)
Närpiön Aftonvila (3.10.2015)
Korsnäsin kirkonkylän hautausmaa (15.11.2015)
Suomen Islam-seurakunnan Helsingin Tataarihautausmaa (16.5.2016)
Helsingin juutalaisen seurakunnan Vanha juutalainen hautausmaa (17.5.2016)
Helsingin juutalaisen seurakunnan Uusi juutalainen hautausmaa (30.5.2016)
Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen Seurakunnan hautausmaa Helsingissä (5.6.2016)
Taivallahden sotilashautausmaa Helsingissä (8.6.2016)
Gravgårdsföreningen Fridin hautausmaa Vöyrissä (14.6.2016)
Kaunissaaren hautausmaa Pyhtäällä (28.6.2016)
Köklot Gravplatsföreningin hautausmaahanke Koivulahdessa (6.7.2016)
Högsåran hautausmaa Kemiönsaaressa (6.7.2016)
Kalle Sipilän hautausmaahanke Pohjois-Pirkkalassa (29.7.2016)
Siltasalmen hautausmaa Saarijärvellä (22.8.2016)
Pitkäniemen sairaalan hautausmaa Nokialla (31.8.2016)
Asarias Makkosen hautausmaahanke Tottijärvellä (11.9.2016)
Heinolan Vapaa-ajattelijain hautausmaahanke Heinolassa (25.9.2016)
Hyrylän varuskunnan uusi ortodoksinen sotilashautausmaa Tuusulassa (6.10.2016)
Åbergin hautausmaa Helsingissä (4.12.2016)

Pääsivu Tiedotteet Palvelut Lehdet Uutisia ja artikkeleita
Kirkosta eroaminen Mitä uutta?