KAUHAJOEN RAUHANMAA (3.10.2012)

Kauhajoen kaupungin Hyypän kylässä on yksityinen Rauhanmaa-niminen hautausmaa. Myös tilan nimi on Rauhanmaa (232–403–9–63). Hautausmaa sijaitsee noin 12 kilometriä Kauhajoelta etelään kantatie 44:n länsipuolella, jossa on viitta hautausmaalle. Kantatieltä on noin 100 metriä hautausmaalle.


Perustamislupa-anomus

9.11.1931 päivätyn anomuksen jätti 26.11.1931 Anne Ingman valtakirjan ja kolmen liitteen kera. Perustamislupaa ”kirkosta eronneita varten” tarkoitetulle hautausmaalle anoivat Iisakki Viljanen ym. (26.11.1931, AD (1142/263) 1931 OPM, SVA). Anojien joukossa Tuomas Raidan nimi on yliviivattu.

Päätös

Päätös saatiin 5.12.1932. Talolliset Iisakki Viljanen, Sameli Vuorela, Alfred Seppä ja Edvard Kivelä Kauhajoen pitäjästä oikeutettiin perustamaan hautausmaa ”itseään ja muita kirkosta eronneita varten” lautamies Alfred Könnön omistamasta Kauhajoen pitäjän Hyypän kylässä sijaitsevasta Suomela-nimisestä tilasta ostamalleen yhden hehtaarin suuruiselle alueelle. Päätöksen allekirjoitti opetusministeri A.[antti] K.[ukkonen] ja vanhempi hallitussihteeri Antti Inkinen (Päätöskonseptit 5.12.1932).


    Rauhanmaa Kauhajoella, Hyypän kylässä. Kartassa näkyy seremoniarakennus maan pohjoiskulmassa. Maanmittauslaitoksen kartoissa hautausmaan merkkinä käytetään latinalaista ristiä. © Maanmittauslaitos, lupa nro 392/MML/12, Kiinteistörajat © Maanmittauslaitos lupanro 392/MML/12.

Iisakki Viljasen virkatodistuksen mukaan hän oli seppä. Myyjä Alfred Könnö oli maanviljelijä.


    Alfred Könnön (9.9.1885–12.12.1963) ja hänen vaimonsa Anni Könnön (9.1.1912–9.6.1976) hautakivi.

Kauppakirja

Kauppakirja maa-alueesta tehtiin 12.10.1931. Hehtaarin maa-ala ostettiin lautamies Alfred Könnöltä Kauhajoen Hyypän kylässä, Suomela-talon metsäsaralta "kirkosta eronneiden hautaamista varten hautausmaaksi". Alaan sisältyi tie, joka johti maantieltä paikalle. Kauppahinta oli nimellinen, viisi markkaa. Ostajan tuli erottaa ala omalla kustannuksellaan, ja myyjä sai kaikki alueella kasvavat puut. Omistusoikeus siirtyi heti ja ostajien tuli aidata alue. Ostajia oli neljä: Edvard Kivelä, Iisakki Viljanen, Alfred Leppä ja Sameli Vuorela. Jos aluetta ei hyväksytä hautausmaaksi, kauppa purkautuisi.

Piirilääkärin lausunto

Piirilääkäri Hugo Forsell antoi lausuntonsa 9.11.1931 todeten, että alue sijaitsi kuivassa metsässä, verrattain korkealla paikalla. Maaperä oli hiekkaa eikä asuntoja ja vedenottopaikkoja ollut lähellä, joten alue soveltui hautausmaaksi.

Tuomiokapituli: anomus hylättävä

Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin lausunnon 17.12.1931 allekirjoitti arkkipiispa Lauri Ingman. Lausunnon mukaan näytti epäilyksenalaiselta voivatko ostajat saada lainhuutoa, koska ostajiksi mainittiin "y.m. kirkosta eronneet". Hautausmaan jatkuvan hoidon kannalta olisi tärkeää, että anojat muodostaisivat laillisen yhtymän, joka omistaisi hautausmaan ja hoitaisi sitä. Anomus olisi tuomiokapitulin mielestä hylättävä.

Kirkosta eronneiden kristittyjen hanke

Vaasan läänin maaherran kirjeessä 30.11.1932 oli oheistettuna alueesta kartta ja karttaselitelmä. Alue koostui yhdestä palstasta ja se oli paalutettu ja pyykitetty 18.6.1932. Lohkomiskirjan (toimitus nro 35588) oli tehnyt maanmittausinsinööri Niilo A. Virtamo 1932 ja asia oli merkitty maarekisteriin 6.9.1932 Vaasan läänin maanmittauskonttorissa. Ostajat saivat lainhuudon tilaan 15.9.1932 Kauhajoen pitäjän käräjäkunnan syyskäräjillä.

Asiakirjoista ja muutoinkin ilmenee, että hanke oli kirkosta eronneiden uskovaisten, eritoten helluntailaisten ja baptistien hanke, mutta myös jehovantodistajia oli hankkeen taustajoukoissa. Virkatodistuksissa ei ole evankelis-luterilaisista seurakunnista annettuja todistuksia. Räätäli Iisakki Matinpoika Viljasen (s. 18.12.1874), talollinen Sameli Juusenpoika Vuorelan (s. 10.5.1886) ja talollinen Alfred Valentin Valentininpoika Lepän (s. 16.4.1887) virkatodistukset olivat siviilirekisteriviranomaisen antamia. Talollinen Edvard Antinpoika Kivelän (s. 20.9.1890) virkatodistuksen oli antanut U. M. Nurmela. Useampien arvioiden mukaan Kivelä saattoi olla baptistiseurakunnan jäsen. Martti Samppaala kertoo, että Kivelä kulki polkupyörällä evankelioimassa myyden uskonnollista kirjallisuutta. Kivelä kuoli 1980-luvulla, ja muistojuhla pidettiin helluntaiseurakunnan tiloissa.

Ostajien saama lainhuuto ei nykyisin (2012) ole voimassa. 3.1.1996 myönnettiin lainhuuto Iisak Viljaselle, Edvard Kivelälle ja Kauhajoen Rukoushuone Siion ry:lle, jolloin tilan pinta-alaksi merkittiin 0,9940 hehtaaria. Vielä uudemmaksi lainhuudon ratkaisupäiväksi mainitaan 18.2.1998. Tilaan ei ole kiinnityksiä. Tilalla on osuuksia yhteiseen maa-alueeseen Tiilisaven ottomaa (232–403–878–15), yhteiseen maa-alueeseen Rapamaanpalsta (232–403–878–16) ja yhteiseen vesialueeseen (232–876–1–0).

Helluntaiseurakunnan (em. yhdistys) mukaan se on kuitenkin saanut sittemmin omistukseensa koko kiinteistön.


    Näkymä hautausmaalle. Kuusiaita on kasvanut korkeaksi.

Matti Samppaalan mukaan hautausmaahan on haudattu vanhoina aikoina myös uskonnottomia vainajia.

Kauhajoen Rukoushuoneyhdistys Siion ry

Kauhajoen Rukoushuoneyhdistys Siion ry (61011) on rekisteröity 2.9.1952. Yhdistyksen sopimuskirja allekirjoitettiin ja perustava kokous pidettiin 15.2.1952. Kokouksessa oli läsnä 21 yhdistyksen jäseneksi ilmoittautunutta henkilöä, mutta sopimuskirjassa on vain seitsemän perustajan nimet. Puheenjohtajaksi valittiin Tauno Johannes Ketola ja varapuheenjohtajaksi Toivo Armas Vuorela. Kaikki hallituksen jäseniksi ja varajäseniksi valitut henkilöt kuuluivat siviilirekisteriin (YREK).

Hautausmaan varustukset

Varustuksiin kuuluvat maata reunustava kuusiaita, portti, kaivo, roska-astia ja vanha lautarakenteinen, huopakatteinen seremoniarakennus, jossa ei enää pidetä seremonioita. Lisäksi on seppelkaari, hautojen väliaikaiseen peittämiseen tarkoitettu kansi, jolle hautajaiskukat ym. lasketaan.


    Rauhanmaan puinen portti.

Seremoniarakennuksen huopakatto vuotaa. Helluntaiseurakunta on ehdottanut rakennuksen purkamista ja työkaluvajan hankkimista sen tilalle. Simo Könnö, Alfred Könnön vävy, puolestaan haluaisi vanhan rakennuksen korjattavan, koska se olisi hautausmaan perustajien muiston kunnioittamista. Könnö on luvannut lahjoittaa korjaushankkeeseen puutavaran ja kattoaineet, jos helluntaiseurakunta kunnostaa rakennuksen.


    Vanha seremoniarakennus kaipaa korjausta.

Hautausmaan nykytila

Vain vajaa puolet tilasta on otettu hautausmaakäyttöön, loppu on metsää. Hautausmaalla ei kasva puita, vain muutamia pensaita.

Esko Hakola kertoo hautausten olleen arkkuhautauksia eikä uurnia ole haudattu. Kaikki haudatut vainajat ovat siviilivainajia. Hautauksia tapahtuu harvoin, ei edes joka vuosi. Tällä hetkellä viimeisin hautaus tapahtui vuonna 2010. Maaperä on karua, kivistäkin ja joskus vastaan tulee niin isoja kiviä, että ne on hautoja kaivettaessa kierrettävä. Haudat kaivetaan koneellisesti, mutta peitetään lapiolla.

Talvisin hautausmaalla ei tehdä lumitöitä eikä hautauksia tapahdu. Vainajien siunaus voidaan suorittaa haudalla. Joskus vainaja on siunattu muualla ja tuodaan vain haudattavaksi Rauhanmaahan. Hautapaikka maksaa tällä hetkellä 50 euroa ja sen saa valita vapaasti sieltä, missä tilaa on. Hautauskirja ja hautapaikkakartta ovat olemassa. Hautausmaa ei ole saanut kunnalta tai muulta julkiselta taholta avustuksia.

Kimmo Sundström kävi hautausmaalla 5.9.2006, jolloin hautamuistomerkkejä oli yhteensä 46. Lisäksi oli kuusi selvää hautakumpua vailla muistomerkkiä. 

Kimmo Sundström


Lyhenteitä

AD
Anomusdiaari
OPM
Opetusministeriö
SVA (Suomen) Valtionarkisto, vuodesta 1995 Kansallisarkisto
YREK    Yhdistysrekisteri

Lähteitä

Arkistolähteet

Anomusdiaari 1931, OPM, SVA
Päätöskonseptit 1932, OPM, SVA

Tiedonannot

Esko Hakola, 3.10.2012
Simo Könnö, 3.10.2012
Matti Samppaala, 3.10.2012

Artikkeli pohjautuu tekijän selvitykseen Vaihtoehtoiset hautausmaat Suomessa (2007).

Lue myös

Hautausmaasarja [HTML]

Pääsivu Tiedotteet Palvelut Lehdet Uutisia ja artikkeleita
Kirkosta eroaminen Mitä uutta?