|
||||||||
KAUHAJOEN RAUHANMAA (3.10.2012) |
||||||||
Kauhajoen
kaupungin Hyypän kylässä on yksityinen Rauhanmaa-niminen hautausmaa.
Myös tilan nimi on Rauhanmaa (232–403–9–63). Hautausmaa sijaitsee noin
12 kilometriä Kauhajoelta etelään kantatie 44:n länsipuolella, jossa on
viitta hautausmaalle. Kantatieltä on noin 100 metriä hautausmaalle.
Perustamislupa-anomus 9.11.1931 päivätyn anomuksen
jätti 26.11.1931 Anne Ingman valtakirjan ja kolmen liitteen kera.
Perustamislupaa ”kirkosta eronneita varten” tarkoitetulle hautausmaalle
anoivat Iisakki Viljanen ym. (26.11.1931, AD (1142/263) 1931 OPM,
SVA). Anojien joukossa Tuomas Raidan nimi on yliviivattu. Päätös Päätös saatiin 5.12.1932.
Talolliset Iisakki Viljanen, Sameli Vuorela, Alfred Seppä ja Edvard
Kivelä Kauhajoen pitäjästä oikeutettiin perustamaan hautausmaa ”itseään
ja muita kirkosta eronneita varten” lautamies Alfred Könnön omistamasta
Kauhajoen pitäjän Hyypän kylässä sijaitsevasta Suomela-nimisestä
tilasta ostamalleen yhden hehtaarin suuruiselle alueelle. Päätöksen
allekirjoitti opetusministeri A.[antti] K.[ukkonen] ja vanhempi
hallitussihteeri Antti Inkinen (Päätöskonseptit 5.12.1932).
Iisakki Viljasen virkatodistuksen mukaan hän oli seppä. Myyjä Alfred Könnö oli maanviljelijä.
Kauppakirja Kauppakirja maa-alueesta
tehtiin 12.10.1931. Hehtaarin maa-ala ostettiin lautamies Alfred
Könnöltä Kauhajoen Hyypän kylässä, Suomela-talon metsäsaralta "kirkosta
eronneiden hautaamista varten hautausmaaksi". Alaan sisältyi tie, joka
johti maantieltä paikalle. Kauppahinta oli nimellinen, viisi markkaa.
Ostajan tuli erottaa ala omalla kustannuksellaan, ja myyjä sai kaikki
alueella kasvavat puut. Omistusoikeus siirtyi heti ja ostajien tuli
aidata alue. Ostajia oli neljä: Edvard Kivelä, Iisakki Viljanen, Alfred
Leppä ja Sameli Vuorela. Jos aluetta ei hyväksytä hautausmaaksi, kauppa
purkautuisi. Piirilääkärin lausunto Piirilääkäri Hugo Forsell antoi
lausuntonsa 9.11.1931 todeten, että alue sijaitsi kuivassa metsässä,
verrattain korkealla paikalla. Maaperä oli hiekkaa eikä asuntoja ja
vedenottopaikkoja ollut lähellä, joten alue soveltui hautausmaaksi. Tuomiokapituli: anomus hylättävä Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin lausunnon 17.12.1931
allekirjoitti arkkipiispa Lauri Ingman. Lausunnon mukaan näytti
epäilyksenalaiselta voivatko ostajat saada lainhuutoa, koska ostajiksi
mainittiin "y.m. kirkosta eronneet". Hautausmaan jatkuvan hoidon
kannalta olisi tärkeää, että anojat muodostaisivat laillisen yhtymän,
joka omistaisi hautausmaan ja hoitaisi sitä. Anomus olisi
tuomiokapitulin mielestä hylättävä. Kirkosta eronneiden kristittyjen hanke Vaasan läänin maaherran
kirjeessä 30.11.1932 oli oheistettuna alueesta kartta ja
karttaselitelmä. Alue koostui yhdestä palstasta ja se oli paalutettu ja
pyykitetty 18.6.1932. Lohkomiskirjan (toimitus nro 35588) oli tehnyt
maanmittausinsinööri Niilo A. Virtamo 1932 ja asia oli merkitty
maarekisteriin 6.9.1932 Vaasan läänin maanmittauskonttorissa. Ostajat
saivat lainhuudon tilaan 15.9.1932 Kauhajoen pitäjän käräjäkunnan
syyskäräjillä. Asiakirjoista ja muutoinkin
ilmenee, että hanke oli kirkosta eronneiden uskovaisten, eritoten
helluntailaisten ja baptistien hanke, mutta myös jehovantodistajia oli
hankkeen taustajoukoissa. Virkatodistuksissa ei ole
evankelis-luterilaisista seurakunnista annettuja todistuksia. Räätäli
Iisakki Matinpoika Viljasen (s. 18.12.1874), talollinen Sameli
Juusenpoika Vuorelan (s. 10.5.1886) ja talollinen Alfred Valentin
Valentininpoika Lepän (s. 16.4.1887) virkatodistukset olivat siviilirekisteriviranomaisen
antamia. Talollinen Edvard Antinpoika Kivelän (s. 20.9.1890)
virkatodistuksen oli antanut U. M. Nurmela. Useampien arvioiden mukaan
Kivelä saattoi olla baptistiseurakunnan jäsen. Martti Samppaala kertoo,
että Kivelä kulki polkupyörällä evankelioimassa myyden uskonnollista
kirjallisuutta. Kivelä kuoli 1980-luvulla, ja muistojuhla pidettiin
helluntaiseurakunnan tiloissa. Ostajien saama lainhuuto ei
nykyisin (2012) ole voimassa. 3.1.1996 myönnettiin lainhuuto Iisak
Viljaselle, Edvard Kivelälle ja Kauhajoen Rukoushuone Siion ry:lle,
jolloin tilan pinta-alaksi merkittiin 0,9940 hehtaaria. Vielä uudemmaksi
lainhuudon ratkaisupäiväksi mainitaan 18.2.1998. Tilaan ei ole
kiinnityksiä. Tilalla on osuuksia yhteiseen maa-alueeseen Tiilisaven
ottomaa (232–403–878–15), yhteiseen maa-alueeseen Rapamaanpalsta
(232–403–878–16) ja yhteiseen vesialueeseen (232–876–1–0). Helluntaiseurakunnan (em. yhdistys) mukaan se on kuitenkin saanut sittemmin omistukseensa koko kiinteistön.
Matti Samppaalan mukaan hautausmaahan on haudattu vanhoina aikoina myös uskonnottomia vainajia. Kauhajoen Rukoushuoneyhdistys Siion ry Kauhajoen Rukoushuoneyhdistys
Siion ry (61011) on rekisteröity 2.9.1952. Yhdistyksen sopimuskirja
allekirjoitettiin ja perustava kokous pidettiin 15.2.1952. Kokouksessa
oli läsnä 21 yhdistyksen jäseneksi ilmoittautunutta henkilöä, mutta
sopimuskirjassa on vain seitsemän perustajan nimet. Puheenjohtajaksi
valittiin Tauno Johannes Ketola ja varapuheenjohtajaksi Toivo Armas
Vuorela. Kaikki hallituksen jäseniksi ja varajäseniksi valitut henkilöt
kuuluivat siviilirekisteriin (YREK). Hautausmaan varustukset Varustuksiin kuuluvat maata
reunustava kuusiaita, portti, kaivo, roska-astia ja vanha
lautarakenteinen, huopakatteinen seremoniarakennus, jossa ei enää
pidetä seremonioita. Lisäksi on seppelkaari, hautojen väliaikaiseen
peittämiseen tarkoitettu kansi, jolle hautajaiskukat ym. lasketaan.
Seremoniarakennuksen huopakatto
vuotaa. Helluntaiseurakunta on ehdottanut rakennuksen purkamista ja
työkaluvajan hankkimista sen tilalle. Simo Könnö, Alfred Könnön vävy,
puolestaan haluaisi vanhan rakennuksen korjattavan, koska se olisi
hautausmaan perustajien muiston kunnioittamista. Könnö on luvannut
lahjoittaa korjaushankkeeseen puutavaran ja kattoaineet, jos
helluntaiseurakunta kunnostaa rakennuksen.
Hautausmaan nykytila Vain vajaa puolet tilasta on otettu hautausmaakäyttöön, loppu on metsää. Hautausmaalla ei kasva puita, vain muutamia pensaita. Esko Hakola kertoo hautausten
olleen arkkuhautauksia eikä uurnia ole haudattu. Kaikki haudatut
vainajat ovat siviilivainajia. Hautauksia tapahtuu harvoin, ei edes
joka vuosi. Tällä hetkellä viimeisin hautaus tapahtui vuonna 2010.
Maaperä on karua, kivistäkin ja joskus vastaan tulee niin isoja kiviä,
että ne on hautoja kaivettaessa kierrettävä. Haudat kaivetaan
koneellisesti, mutta peitetään lapiolla. Talvisin hautausmaalla ei tehdä
lumitöitä eikä hautauksia tapahdu. Vainajien siunaus voidaan suorittaa
haudalla. Joskus vainaja on siunattu muualla ja tuodaan vain
haudattavaksi Rauhanmaahan. Hautapaikka maksaa tällä hetkellä 50 euroa
ja sen saa valita vapaasti sieltä, missä tilaa on. Hautauskirja ja
hautapaikkakartta ovat olemassa. Hautausmaa ei ole saanut kunnalta tai
muulta julkiselta taholta avustuksia. Kimmo Sundström kävi hautausmaalla 5.9.2006, jolloin hautamuistomerkkejä oli yhteensä 46. Lisäksi oli kuusi selvää hautakumpua vailla muistomerkkiä. Kimmo Sundström Lyhenteitä
Lähteitä Arkistolähteet Anomusdiaari 1931, OPM, SVA Päätöskonseptit 1932, OPM, SVA Tiedonannot Esko Hakola, 3.10.2012 Simo Könnö, 3.10.2012 Matti Samppaala, 3.10.2012 Artikkeli pohjautuu tekijän selvitykseen Vaihtoehtoiset hautausmaat Suomessa (2007). Lue myös Hautausmaasarja [HTML] | ||||||||
Pääsivu Tiedotteet Palvelut Lehdet Uutisia ja artikkeleita Kirkosta eroaminen Mitä uutta? |