Kalajoen kaupungin Rahjan kylässä on yksityinen, uskonnottomien perustama hautausmaa. Ennen hautausmaata kutsuttiin Mustannevan hautausmaaksi, nykyisin Rahjan hautausmaaksi.

Rahjan kylä sijaitsee Kalajoelta noin kymmenen kilometriä etelään, Kokkolaan päin. Rahjan eteläpuolella käännytään valtie 8:lta Alajoentielle, jossa on noin 500 metrin päässä viitta hautausmaalle. Hautausmaa on tämän tien varrella, noin 600 metrin päässä viitasta.

    Rahjan hautausmaa Kalajoen Rahjan kylässä. Työkaluvaja on niin uusi, ettei se vielä näy kartassa. Maanmittauslaitoksen kartoissa hautausmaan merkkinä käytetään latinalaista ristiä. © Maanmittauslaitos, lupa nro 386/MML/12, Kiinteistörajat © Maanmittauslaitos lupanro 386/MML/12.

Maa on mäntykangasta. Yleensä hautausmaat ovat pinnanmuodoltaan tasaisia, mutta Rahjan hautausmaa on kumpuilevaa maastoa. Tilan nimi onkin Kumpu (208–407–7–12) ja sen pinta-ala on 0,5 hehtaaria. Tila on lohkottu 4.5.1928 Hukka-nimisestä tilasta ja sen alunperin omistaneella Jaakko Hukalla on edelleen tuorein lainhuuto tilaan kiinnekirjan nojalla. Merkintä on selvennetty lainhuutorekisteriin 15.3.2011. Tila on Jaakko Hukan perikunnan hallussa.

    Rahjan hautausmaa Kalajoella.

Kiinteistöllä on kulkuoikeus Ronkalan tilan yhteisillä teillä, mutta osuutta vesi- ja maa-alueisiin ei ole. Tila on muodoltaan lähes neliö, sillä kolmen sivun pituus on 70 metriä ja yhden sivun 71 metriä. Hautausmaa-alue on kuitenkin suorakaiteen muotoinen, sillä koko tilaa ei ole aidattu hautausmaaksi.

Perustamislupahakemus

Hautausmaan perustamislupahakemuksen teki talollinen Jaakko Hukka, joka anoi hautausmaan perustamista Kalajoen pitäjän Rahjan kylään kirkosta eronneita varten. 22.1.1929 päivätty hakemus (VN AD (326/53) (diaarissa virheellisesti 19.1.1929, vrt. (134/31)) saapui viranomaiselle 23.1.1929 (AD (139/32) 1929 OPM, SVA).

Hakija oli antanut erottaa Hukka-nimisestä perintötalosta rno 7:9 Kumpu-nimisen tilan, joka oli merkitty maarekisteriin rno:lla 7:12. Maa-alue oli kuivaa hiekkamaata, jossa kasvoi mäntymetsää ja jossa pohjavesi oli vähintään kolmen metrin syvyydessä. Piirilääkäri W. Fabritiuksen lausunnon 2.8.1924 mukaan alue oli hautausmaaksi "erittäin sopiva".

    Jaakko Hukka lepää omalla hautausmaallaan vaimonsa ja kahden tyttärensä kanssa.

Ensin seuraavat 28 henkilöä sitoutuivat pitämään hautausmaan asianmukaisessa kunnossa: Aarne Hietala, Emil Luoto, Väinö Olkkonen, Tauno Hietala, Yrjö Tiinanen, Ville Heinistö, E. Sadinmäki, Frans Ojala, Toivo Mehtonen, Kalle Vierimaa, Viljo Rahkola, Adolf Luoto, (epäselvä nimi), (epäselvä etunimi Pihlaja), Kalle Heikki Koskinen, Johannes Pihlaja, Heino Oikarinen, (epäselvä nimi), Setti Timonen, Oskari Kilpinen, Alpret Saarikko, Johan Lankila, Kaarlo Luoto, Hilma Vetoniemi, Hanne Lehtonen, Jenny Brydöör, Matti Brydöör ja Jaakko Hukka. Sitoumuksen todisti oikeaksi 18.1.1929 Antti Lankila.

Oulun läänin maaherra Eero Yrjö Pehkonen kirjoitti lausunnossaan 20.2.1929, että kirkosta eronneita näytti "Kalajoen kunnassa olevan verrattain runsaasti". Hänen mielestään hakemusasiakirjoja oli kuitenkin täydennettävä. Olisi saatava riittävät takeet hautausmaan kunnossapidosta. Saadussa sitoumuksessa ei ollut ilmoitettu allekirjoittaneiden ammattia, nimikirjoituksia ei ollut asianmukaisesti todistettu, eikä sitoumus maaherran mielestä antanut takeita hautausmaan kunnossapidosta "saatikka jatkuvasta kunnossapidosta". Hän ehdotti, ettei anomukseen suostuta ennen kuin asiakirjoja täydennetään ministeriön lähemmin määräämällä tavalla niin, "että todella riittävät takeet perustettavaksi aiotun hautausmaan kunnossapysymisestä on olemassa ennen päätöksen antamista."

19.3.1929 laadittiin uusi takauskirja, josta Kalajoen piirin nimismies lausui 26.3.1929, että sen allekirjoittajat ovat pätevät vastaamaan sitoumuksestaan. Takauskirjan allekirjoittivat seuraavat kymmenen henkilöä: Ville Simonen, Heikki Saukko, Nikolai Lankila, Lauri Lankila, Yrjö Simonen, Lyyli Muuttonen, Aukusti Siermala, R. Saari, Jaakko Hukka ja Toivo Muuttonen, joista kaikki mainitaan talollisiksi paitsi Lyyli Muuttonen, joka oli talon emäntä. Takauskirjan todistivat allekirjoituksillaan A. W. Myllylä ja Sofia Myllylä.

Päätös

Maaherra Pehkonenkin hyväksyi 2.4.1929 tämän takauskirjan, ja OPM:n myönteinen päätös annettiin 6.4.1929. Sen ovat allekirjoittaneet opetusministeri Lauri Ingman ja vanhempi hallitussihteeri Antti Inkinen.

Hautapaikat maksuttomia

Jaakko Hukan (6.8.1886–23.8.1958) tahto oli, ettei hautapaikkoja myydä, vaan ne luovutetaan maksutta. Tätä noudatetaan edelleen. Kuka hyvänsä voi saada hautausmaalta hautapaikan.

Maa on arkkuhautausmaa, mutta useita tuhkauurniakin on haudattu. Ensimmäinen hautaus tapahtui Kauko Hukan mukaan todennäköisesti 1929.

    Hautausmaan vanhimpia hautoja vuodelta 1929.

Hautausmaahankkeen tukijoina oli paljon vasemmistolaisia ja kommunisteja. Vainajien joukossa on myös paljon uskovaisia, mm. useat jehovantodistajat ovat halunneet tulla haudatuiksi tähän hautausmaahan. Jaakko Hukka itsekin ryhtyi vanhoilla päivillään jehovantodistajaksi. Maalle on haudattu kunnan toimesta yksi kulkumieskin 1960-luvulla. Nykyisin hautausmaan asiakkaita voi kutsua "sekalaiseksi seurakunnaksi".

Yhteensä maalle on haudattu yli sata vainajaa, ja hautakiviä oli syyskuussa 2012 noin 80.

Hautakivissä on kuvattuna erilaisia luonnonaiheita, uskonnottomien käyttämiä liekkimaljoja, mutta myös ristejä. Joissakin hautakivissä ei ole kuva-aiheita tai symboleja lainkaan.

Varustukset

Hautausmaan ulkopuolella on pysäköintialue. Hautausmaalla on rautaportti ja maa-alue on aidattu verkkoaidalla. Kaivoa tai sähköä ei ole.

    Hautausmaan rautaportti ja työkaluvaja.

Hautausmaan portille oltiin rakentamassa työkaluvajaa ja puutavarakin hanketta varten tuli jo sahattua. Sitten vuonna 2011 Rahjan maa- ja kotitalousseura ry:n (84253) naisilta saatiin sopiva työkaluvaja lahjoituksena. Harjakattoinen ja peltikatteinen rakennus on pystytetty harkkojen varaan.

Aiemmin hautausmaalla oli lauta-aita, joka lahosi pois. Tilalle valittiin verkkoaita, koska se pitää paremmin jänikset loitolla kasveja syömästä. Aidan tolpat saatiin lahjoituksena ja aitahommat tehtiin talkoilla.

Työkoneita hautausmaalla ei ole, vain käsityökaluja.

Hautausmaalla on penkki istahtamista varten. Siinä voi kuunnella vaikka honkien huminaa.

Työkaluvajan seinällä on nykyisin kehotus, että jokaisen tulee viedä omat roskansa pois hautausmaalta. Uusi jätelaki olisi vaatinut roskien lajittelun metalli-, lasi- ja sekajätteisiin, eikä tähän haluttu mennä.

Hoito talkoilla

Hautausmaata hoidetaan vainajien omaisten ja muiden voimin talkoilla. Ensin hautausmaata hoiti Jaakko Hukka, nykyisin hänen pojanpoikansa Kauko Hukka, joka peri tehtävän sedältään.

Haudat kaivetaan lapiolla. Myös talvella on hautauksia. Pääasiassa hautaukset ovat arkkuhautauksia. Lumityöt Kauko Hukka tekee traktorilla itse. Keväisin hautausmaalla on haravointi- ja siivoustalkoot, joihin pääsevät kaikki mukaan.

Hautapaikan voi valita vapaasti sieltä missä tilaa vielä on. Kauko Hukalla on hautapaikkakartta. Vain osa tilasta on aidattu hautausmaaksi. Tällä hetkellä noin 4/5 hautausmaan alasta on käytetty. Kun maa täyttyy, lisämaata saadaan käyttöön aitaa siirtämällä.

Hautauksia on kolmesta neljään vuodessa, joinakin vuosina ei lainkaan. Kuluvana vuonna on jo haudattu kolme vainajaa. Yleensä vainajat ovat Kalajoelta. Hukka- ja Salmela-sukuisia vainajia on useampia.

Jouluna vainajien omaiset tuovat kynttilöitä haudoille ja näky on tunnelmallinen.

Kimmo Sundström