Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Hallintokantelu koulupastorin vastaanotosta Seppolan koulussa. Raimo Toivonen vastaan Jämsän sivistyslautakunta

Kantelukirjoitus

(Alkuperäinen kantelukirjoitus sisältyy aluehallintoviraston (jäljempänä AVI) aineistoon sanatarkasti, muutettuna vain siten, että minä -kerrontamuoto on muutettu "Toivonen kertoo" -muotoon. RT)

Aluehallintovirastolle 6.10.2010 saapuneessa kirjoituksessaan on Raimo Toivonen esittänyt seuraavaa:

Jämsän ev.lut. seurakunta ilmoittaa Jämsän Seudussa ja Vekkarissa viikoittaisesta koulupastorin vastaanotosta yläasteen opinto-ohjaajan huoneessa. Ilmoitukset olivat Jämsän Seudussa 13.9.2010 ja Vekkarissa 9.9.2010. Vastaanotto on keskiviikkoisin klo 10.45 - 12.15. Lehdissä on ollut samanlaisia ilmoituksia myös kahtena edellisenä syksynä koulujen aloittamisen aikoihin. Vastaanottopaikasta päätellen ilmoittelu on suunnattu lähinnä yläasteen oppilaille.

Katson, että tällainen toiminta ei ole sallittua kunnallisen koulutoimen yhteydessä, tiloissa ja aikana. Pyydän ryhtymään tarpeellisiin toimiin Jämsän kouluviranomaisia kohtaan.

Kyseessä on sivuoven kautta tapahtuva ylimääräinen uskonnollinen vyörytys tai tuputtaminen tai rönsyily.

Uskonnonvapauden kehityksen nykyvaiheessa peruskouluissa opetetaan uskontoa, jonka on määrä olla tunnustuksetonta. Kukaan ei tiedä mitä tunnustukseton uskonnon opetus käytännössä on. Jos se on tunnustuksetonta, niin se on tietoon perustuvaa eikä siten ole uskonnon opetusta. Jos se on uskonnon opetusta, niin se on uskoon perustuvaa ja siten tunnustuksellista. Perustuslakivaliokunta lausui niinkin, että opetuksessa ei tapahdu muutosta kun siirrytään aikaisemmasta tunnustuksellisesta uskonnon opetuksesta uuteen tunnustuksettomaan uskonnon opetukseen. Tulkintaa haetaan perustuslakivaliokunnan ja sivistysvaliokunnan kannanotoista saakka. Ateistisen käsityksen mukaan tunnustuksettomuutta on se kun uskonnollisia perusväittämiä kuten jumalaa ja kuolemanjälkeistä olemassaoloa ym. ei esitetä tosiasiana vaan satuina. Väittämät ovat satuja ja humpuukia.

Uskonnon harjoittaminenkin on kouluissa valvotusti sallittua. Näistä tilaisuuksista pitää ilmoittaa ennakolta. Osallistumattomuusoikeutta pitää korostaa. Huoltajiin on pidettävä yhteyttä. Uskonnon opetuksen ja hartauden harjoittamisen raja on epäselvä ja kiistelty.

Jämsän opetussuunnitelmassa ei varmaankaan ole mainintaa tällaisesta uskonnollisesta toiminnasta. Vastaanottoa vetää Jämsän ev.lut seurakunnan palkkaama pappi. Hän valvoo seurakunnan aatteellista ja taloudellista etua eikä kaupungin, kaupunkilaisten, oppilaitten ja huoltajien etua. Kohteena ovat lapset. Maksaako seurakunta huonetilan käytöstä vuokraa? Kaiketi seurakuntapastorin vastaanotolla harjoitetaan myös uskontoa. Piispat valvovat paikallisten pappien tekemisiä. Koulun puolesta ei ole mahdollista valvoa toimintaa.

Miten tunnustuksettomuus, ennakkoilmoittaminen, osallistumattomuusoikeus ja yhteydenpito huoltajiin toteutuu? Lehti-ilmoituksissa näitä menettelytapasäännöksiä ei selosteta. Tiedossani ei ole onko koulun käytävätaululla yksityiskohtainen mainos tai ilmoitus menettelytapasäännöksineen. Mahdollinen mainos varmaankin esitetään tämän prosessin valmistelussa.

En ole perehtynyt tätä varten Jämsän peruskoulun opetussuunnitelmaan koska se ei ole internetissä jostain kummasta syystä kontrolloimattomasti kaikkien helposti saatavissa. Opetussuunnitelma varmaankin esitetään valmistelussa. Opetushallituksen opetussuunnitelman perusteisiin olen perehtynyt koska se on internetistä helposti saatavissa.

Tiedossani ei ole miten paljon koululaisia ja muita henkilöitä koulupastorin vastaanotolla käy. Onko siellä jatkuva virta yläasteelta, ala-asteelta, lukiosta, ammattikoulusta ja muualta keväiseen suvivirren laulamiseen saakka? Vai onko vastaanotto lopetettu joka syksy siksi kun sinne ei ole tullut ketään ilmoitusten kutsumana? Oli niin taikka näin, niin lehti-ilmoittelusta ilmenee, että Jämsän kouluviranomaiset sallivat seurakuntapastorin vastaanoton ja menettelevät siten virheellisesti. Vastaanoton suosio varmaankin selvitetään valmistelussa.

Uskonnollisella vaikuttamisella on taipumus olla hovikelpoisella tavalla agressiivista ja ovelaa. Kenties pöydän kulmalla on suklaalevy. Kristilliseen toimintaan ja edunvalvontaan pitää yleisesti suhtautua suurimmalla epäluulolla kun huomioidaan kristillinen lähetyskäsky, henkilökohtaisen taivasosuuden varmentaminen ja kirkkoväen luja usko uskonnollisten perusväittämien totuudellisuuteen.

Kirkollinen osapuoli mieltää koulun merkityksen jäsenten säilymisen ja verotulojen kertymisen kannalta. Huoli jäsenkadosta on suuri. Kirkko turvautuu epätoivoisiin keinoihin jäsenkadon pysäyttämiseksi. Tiedossa on toisaalta, että uskonto on koulujen inhotuin oppiaine. Tampereen vapaa-ajattelijayhdistyksen ylläpitämässä eroakirkosta.fi -palvelussa on havaittavissa eroamispiikki 18 - 20 -vuotiaiden kohdalla. Uskonnollinen tuputtaminen aiheuttaa myös vastareaktion.

Mitä muuta uskonnollista tuputusta kouluissa tapahtuu julkisuudelta piilossa? Jämsänkin seurakunnassa on koulupastorin virkanimikkeellä oleva pappi. Mitä kaikkea koulupastori tekee?

Koska koulun piirissä ollaan, niin kaiketi koulupastorin toiminta on jonkinlaista opetusta ja on siis julkista toimintaa. Minä haluan tulla kuuntelemaan pastorin oppitunnit.

Paikkakunnalla vaikuttaa muitakin uskonnollisia yhdyskuntia kuin ev.lut. kirkko. Ne saattavat mieltää tasa-arvonsa loukatuksi kun vain yksi saa pitää vastaanottoa koululla. Vapaa-ajattelijat eivät harjoita sivuovivaikuttamista.

Valtakunnallinen opetustoimi on muutoksen kourissa. Pitää toivoa, että poliittinen tahto riittää poistamaan uskonnon harjoituksen, uskonnon opetuksen, peitellyn uskonnon opetuksen ja uskonnollisen rönsyilyn kuntien ja valtion ylläpitämistä kouluista. Kaikki aatteelliset yhteisöt voivat itse tasa-arvoisesti ja omalla kustannuksellaan opettaa ja valistaa jäseniään ja jäsentensä lapsia.

Toivonen viittaa kirjaansa "Uskonnonvapauslaki, Hautaustoimilaki ja Perusopetuslaki 13 §" sivut 90 - 97 ja 101.

(Kirjoituksen liitteet:
Ote. Jämsän Seutu 13.9.2010
Ote. Vekkari 9.9.2010
Kirja. Toivonen: Uskonnonvapauslaki (RT))

Jämsän sivistyslautakunnan vastine

Vs. opetusjohtaja (Tapani Vihro (RT)) ja yläasteen rehtori (Tuija Huikuri (RT)) ovat yhteistyössä valmistelleet Jämsän sivistyslautakunnan vastineen. Lautakunta on hyväksynyt vastineen yksimielisesti.

Seuraavassa selostetaan lausunnon merkittävä asiasisältö lyhennettynä. (RT)

Lausunnossa mainitaan, että Jämsän yleinen opetussuunnitelma on internetissä kaikkien nähtävissä. Niin myös koulukohtainen lukuvuosisuunnitelma.

Viitataan opetuksen arvopohjaan, mm. monikulttuurisuuteen. Tällaisella arvopohjalla tapahtuvaan toimintaan ei kuulu "uskonnollinen vyörytys" kuten kantelija mainitsee, tarkoittaen myös, että koulupapin toiminta ei sisällä tämän luontoista toimintaa.

Jämsän opetussuunnitelmassa ei ole kantelijankaan arvion mukaisesti mainintaa minkään uskonnon harjoittamisesta. Uskonnon opetuksella tarkoitetaan oman uskonnon opettamista eikä uskonnon harjoittamista.

Seurakunta on yksi koulutoimen yhteistyökumppaneista. Koulupastorin vastaanottoa ei pidä pappi vaan seurakunnan nuorisotyöntekijä. Vastaanotolla ei harjoiteta uskontoa, eikä sinne ohjata koulun puolesta oppilaita. Vastaanotolla keskustellaan.

"Koulun toimesta on oppilaille ja huoltajille kerrottu, että halutessaan oppilaat voivat mennä sovittuna aikana keskustelemaan Jämsän evankelis-luterilaisen seurakunnan nuorisotyöntekijöiden kanssa heille osoitettuun pienryhmätilaan. Muuten asiaa ei aktiivisesti tiedoteta tai kuuluteta, toiminta ei ole oppitunteja tai niitä korvaavia eivätkä seurakunnan työntekijät kierrä koululla kutsumassa oppilaita luokseen."

Koulupapin vastaanotosta on maininta lukuvuosisuunnitelmassa. Toiminnasta on tiedotettu vanhemmille.

Jämsän seurakunnan sivustolla asiasta kerrotaan seuraavaa: "Koulupastori on joku seurakunnan nuorisotyöntekijöistä, joka tulee koululle käymään ja hänen luokseen saa mennä keskustelemaan vähän mistä tahansa. Koulupastoria kannattaa lähestyä etenkin, jos on jotain huolia, sillä nuo nerokkaat henkilöt löytävät ratkaisun lähes kaikkeen. Tuolta nerolta löytyy vastauksia, jos haluaa infoa tulevasta seurakunnan tapahtumista, kuten isoskoulutuksesta, leireistä tai kaikenlaisista matkoista. joita seurakunta järjestää nuorille. Kannattaa uskaltaa ottaa osaa niihin keskusteluihin sillä pian koulupastori voi olla paikka, missä tapahtuu aina ne hauskimmat jutut."

"Seppolan koulussa on lukuvuonna 2010 - 2011 yhteensä 435 oppilasta. Seurakunnan ilmoituksen mukaan kantelijan ilmoittamassa koulupastorin vastaanotossa on käynyt viikoittain 1 - 6 oppilasta, jotka kaikki ovat jollakin tavalla mukana seurakuntatoimissa. Tämänkään tiedon valossa ei voi pitää todennäköisenä kantelijan pelkoa siitä, että oppilailla tai huoltajilla ei olisi halutessaan mahdollisuutta olla käymättä seurakunnan järjestämässä vastaanotossa."

"Jämsän sivistyslautakunta katsoo, että tehty kantelu on aiheeton ja kaupungissa järjestettävä perusopetus on perusopetuslain ja asetuksen mukaista myös kantelun kohteena olevassa asiassa."

Kantelijan (Toivosen) vastine

(Vastinekin sisältyy aluehallintoviraston (AVI) aineistoon sanatarkasti, muutettuna tämäkin vain siten, että minä -kerrontamuoto on muutettu "Toivonen kertoo" -muotoon. RT)

Sivistyslautakunta myöntänee, että koulupastorin toiminta ei perustu opetussuunnitelmaan.

Sen sijaan sivistyslautakunta vetoaa lukuvuosisuunnitelmaan väittein, että toiminta perustuu perusopetusasetuksen 9 §:ään ja on opetussuunnitelman mukaista.

Koulupastorin toiminta ei ole opetussuunnitelman ja asetuksen 9 §:n mukaista. Toiminta ei ole koulun kannalta tarpeellista. Tässä kohtaa voidaan olettaa koulupastorin tekevän sitä, mitä sivistyslautakunta kertoo koulupastorin tekevän. Kertoo, että koulupastorilta saa "tietoa tulevista seurakunnan tapahtumista". Erityisesti näin täsmennetty toiminta ei ole koulun kannalta tarpeellista. Ja kertoo vielä, että koulupastorin kanssa voi "keskustella vähän mistä tahansa". Tämä ilmaisu on epäselvä eikä kelpaa perusteeksi. Katson, että tarpeellisuusedellytys koskee kaikkea lukuvuosisuunnitelmassa selostettua toimintaa ja siten kaikkea koulupastorin toimintaa. Koulujen koko uskontopuoli on kiistelty ja erityisesti säännelty. Lukukausisuunnitelmalla ei ole tarpeen sallia tai tuputtaa lisää uskontoa eri muodoissaan.

Kirjassaan "Opetuslainsäädännön käsikirja" Pentti Arajärvi ei liitä koulun toimintaan koulupastorin toiminnan tyyppistä toimintaa. Hän toistaa maininnan opiskelusta ryhmissä ja opettajan johdolla. Poikkeuksena tästä hän mainitsee työharjoittelun.

Uskonnon opetuksen tulee olla tunnustuksetonta.

Sivistysvaliokunnan ja perustuslakivaliokunnan lausunnoista, perusopetuslaista, opetussuunnitelman perusteista ja opetushallituksen muistiosta ja aluehallintoviraston aikaisemmasta oikeuskäytännöstä ilmenee, että uskontoa harjoitetaan ja saa harjoittaa kouluissa edellytyksin, että siitä ilmoitetaan ennakolta koululaisille ja huoltajille, osallistumattomuusoikeutta korostetaan ja huoltajiin pidetään muutoinkin yhteyttä.

Jos kuitenkin vastoin näkemystäni vastaanottoa ei voida perusopetusasetuksen 9 §:n mukaan kieltää tarpeettomana tai opetussuunnitelman vastaisena, niin koulupastorin toimintaa pitää tarkastella myös uskonnon opetuksena ja harjoittamisena. Seurakunta lausuu lautakunnan kautta välittyneessä tekstissä, että koulupastorin kanssa voi "keskustella vähän kaikesta". Lausuma viittaa aatteelliseen toimintaan ja vaikuttamiseen. Koulupastorin tekemässä uskonnon opetuksessa ja harjoittamisessa ilmoitus- ja yhteydenpitovelvollisuus ei toteudu.

Kuten jo sanottu, pappeja ja koko kirkkoväkeä ohjaa ja velvoittaa kristillinen lähetyskäsky, taivasosuuden varjeleminen, helvetin uhka ja lapsenomainen luottamus kristillisiin perusväittämiin. Rehellisyys ja avoimuus saa taistelussa väistyä. Tässä tilanteessa voidaan pitää oletettavana ja poissulkemattomana, että koulupappi myös opettaa ja jopa harjoittaa uskontoa. Koulu ei ole tilaisuudessa valvomaan mitä koulupappi tekee kahdenkeskisessä tilaisuudessa yksittäisen lapsen kanssa. Koulupastori saa palkkansa ja ohjeensa muualta eikä koululta. Koulun rehtorin vastineesta ja suhtautumisesta voidaan päätellä, että hän ei tiedosta eikä epäile koulupastoria mistään. Rehtori saa jopa tiedot vastaanotolla käyneiden koululaisten määrästä ja vastaanoton jatkuvuudesta koulupastorilta. Koulun tontille on päästetty vieras isäntä ja vaikuttaja.

Osapuolten välillä käydään kovaa taistelua uskonnollisuuden puolesta ja sitä vastaan. Kirkollinen puoli on jo pitkään kutsunut ateistista tahoa taisteleviksi ateisteiksi. Kirkkopuolestakin sopii käyttää taistelijanimikettä. Kirkkopuolella on aseinaan julkisoikeudellisia etuuksia ja paljon rahaa. Ateistipuolella on erityisesti nuorehkojen tamperelaisten insinöörien junailema eroakirkosta.fi -palvelu ja ateisteista riippumaton homoerobuumi ja kansalaisaktivisteja. 30-vuotinen uskonsota käytiin aikoinaan Saksassa. 70-vuotista uskonsotaa käydään edelleen kristinuskon kehdossa Palestiinassa / Israelissa. Uskonsotia käydään muuallakin. Uskonsodat ovat luonteeltaan verisiä. Esillä oleva koulupastorin vastaanotto Jämsän yläasteella eli Seppolan koululla on minitaistelu. Kantelun arvoinen kuitenkin.

Jämsän sivistyslautakunta esittelijöineen asettuu selvästi kirkollisen osapuolen syöttilääksi ja asiamieheksi. Lautakunnan vastine ei anna luotettavaa kuvaa tapauksesta ja asioiden hoidosta. Lautakunnassa on jäseninä yksi rovasti ja yksi ruustinna, joka on myös seurakunnan julistustyöryhmän puheenjohtaja. Minä miellän tulleeni leimatuksi lautakunnan taholta häiriköksi ja nulikaksi. Epäluottamus vastakkaiseenkin suuntaan on mitä suurin. Tiedollisen ja aatteellisen tasapainon saavuttamiseksi on tässä vastauksessa tarpeen käyttää epäsovinnaista ja jyrkkää ilmaisua.

Opetussuunnitelman arvopohjaluettelossa mainitaan tasa-arvo ja monikulttuurisuuden hyväksyminen. Vakaumuksellisista kulttuureista puheen ollen kuitenkin juuri ev.lut. kirkko nauttii räikeitä etuoikeuksia verrattuna muihin vakaumuskulttuureihin. Opetussuunnitelma ei tältä osin toteudu.

On outoa, miten seurakunnan annetaan ilmoitella palvelua koulupastorin palveluna, vaikka työtä tekee selvityksen mukaan alemman tasoinen henkilö. Varmaankin seurakunta yrittää näinkin kiillottaa profiiliaan ulospäin.

Lautakunta ei ota kantaa väitteeseeni, että kertomukset jumalasta ja kuoleman jälkeisestä elämästä ym. ovat satua ja humpuukia. Väittämän totuudellisuudella tai epätotuudellisuudella on merkitystä harkittaessa miten seurakuntapastorin toimintaan pitää suhtautua. Lautakunta yrittää ohjata huomion pois kiusallisesta yksityiskohdasta.

Lautakunnan selvityksestä ilmenee, että koulupastorin vastaanoton kansansuosio on varsin vaatimaton. Selvitys on myös tulkittavissa siten, että vastaanotto on jatkunut ja sen odotetaan jatkuvan tänäkin lukuvuotena kevääseen suvivirren laulamiseen saakka. (Ilmoittelu on jatkunut myös syksyllä 2011. RT)

Tuntuu epäuskottavalta, jos koulun käytäväilmoitustaululla ei ole ilmoitusta vastaanotosta. Seurakunnilla on tapana hyödyntää kaikki julkitulokanavat. Käytäväilmoituksessa olisi ollut luontevaa selostaa mitä koulupappi tekee ja luontevaa selostaa tarpeelliset ilmoitukset ja yhteydenotot. Nurjimman tulkinnan mukaan vastaanotto kenties on päättynyt osallistujakadon vuoksi ja ilmoitustaululla ei siksi ole enää ilmoitusta.

Tämän tyyppisessä prosessissa tulee esille tunnustuksettomuuden ja tunnustuksellisuuden tunnusmerkit. Eli mitä seurakuntapastorin toimia tulee pitää uskonnon opettamisena ja mitä harjoittamisena. Uskonnon harjoittamisen tunnusmerkistön on Toivonen selvittänyt humoristisessa sävyssä liitekirjassaan sivulla 92. Tunnusmerkistöstä kiistellään ja sitä ei ole juuri missään esitetty.

Toivonen on esittänyt näkemyksiä Jämsän perusopetuksen opetussuunnitelman 2009 saatavuuden vaikeudesta. Toivonen saa riittävän selon, helposti saamastaan opetussuunnitelman perusteista ja lautakunnan vastineesta. Toivonen on perehtynyt myös helposti saatavaan Viikin normaalikoulun perusasteen opetussuunnitelmaan. Tästä aiheesta ei enempää.

Lautakunta ei vastaa, maksaako seurakunta vuokraa huonetilan käytöstä. Tälläkin tiedolla olisi merkitystä selvitettäessä lautakunnan ja seurakunnan koplauksen luonnetta.

Katson, että uusi uskonnonvapauslaki ei puolla tämäntapaista hiipivää, vaanivaa uskonnollista pienoisvyörytystä, tuputusta ja rönsyilyä. Koululainsäädäntö menee uskonnonvapauslain edelle tältä osin.

Ammattiuralta Toivonen tietää, että pedofiilin pöydän kulmalla on suklaalevy lasten houkuttelemiseksi pedofiilin luokse. Herää kysymys mitä tarrakiiltoenkelin kuvia seurakuntapastori liimailee koululaisten uskonnon oppikirjoihin. Mitä muita houkuttimia koulupastori käyttää. En voi välttyä vaikutelmalta, että lautakunnan lainaamassa seurakunnan luettelossa koulupastorin tehtävistä on epäselvyydessään lievä suklaan haju. Seurakunnan luettelo on luontaistuotemainoksen tasoa. Se tavoittelee olla houkutteleva. Se on tuputusluontoinen. En tarkoita tässä väittää, että Jämsän koulupappi harjoittaisi pedofiliaa. Tosin pedofilia on kirkollistenkin tahojen ongelma.

Toivosella ei ole aikomusta mennä kuuntelemaan koulupastorin oppitunteja.

Internetissä on paljon kirjoituksia koulupastoritoiminnasta. Koululaiset eivät osallistu kirjoitteluun. Kertomuksissa ei ole näkyvää aatteellista agitaatiota. Koulupastorit pyrkivät tapaamaan oppilaita koulun käytävillä. Vastaanotosta ilmoitellaan käytäväilmoitustaululla. Hengellistäkin työtä mainitaan tehtävän. Mainitaan, että koulupastori voi olla muukin kuin pappi. Mainintoja asiakkaiden niukkuudesta ja vastaanoton lopettamisesta kesken kauden ei ole. Koulupastoritoimintaa johtaa kirkkohallitus. Varmuudella on pääteltävissä, että aatteellinen vaikuttaminen, uskonnon opettaminen ja jopa uskonnon pienimuotoinen harjoittaminen on koulupastoreiden päämääränä. Mikä muu se voisi olla? Päämäärään pyrkiminen tapahtuu ikään kuin varkain, vaanien ja hiipien.

Lautakunnan lausunnossa myönnetään, että uskonnollinen vyörytys ei kuulu kouluun, koska se on moitittavaa. Seuraava kysymys on, että voidaanko koulupastorin toimintaa luonnehtia uskonnolliseksi vyörytykseksi ja siis moitittavaksi vyörytykseksi.

AVI:n arviointi ja johtopäätökset

AVI soveltaa seuraavia lainkohtia:

Perusopetuslaki 3 § 3 mom. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa
Perusopetuslaki 47 § 1 mom. Perusopetuksen yhteydessä voidaan oppilaille järjestää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa ja muuta opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa.
Perusopetusasetus 9 § 1 mom. Opetuksen järjestäjän tulee laatia lukuvuosittain opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma, jossa määrätään opetuksen yleisestä järjestämisestä, opetustunneista ja opetuksen yhteydessä järjestettävästä muusta toiminnasta sekä työajoista, koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta sekä muista tarpeellisista opetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista.
Perusopetusasetus 9 § 2 mom. Opetuksen järjestäjän tulee ennalta ilmoittaa oppilaille ja näiden huoltajille keskeisistä 1 momentissa tarkoitetuista asioista.

Kantelija on kirjoituksessaan todennut, että Jämsän ev.lut. seurakunta ilmoittaa Jämsän Seudussa ja Vekkarissa viikoittaisesta koulupastorin vastaanotosta yläasteen opinto-ohjaajan huoneessa. Ilmoituksen olivat Jämsän Seudussa 13.9.2010 ja Vekkarissa 9.9.2010. Vastaanotto on keskiviikkoisin klo 10.45 - 12.15. Lehdissä on ollut samanlaisia ilmoituksia myös kahtena edellisenä syksynä koulujen aloittamisen aikoihin. Vastaanottopaikasta päätellen ilmoittelu on suunnattu lähinnä yläasteen oppilaille. Toivonen katsoo, että tällainen toiminta ei ole sallittua kunnallisen koulutoimen yhteydessä, tiloissa ja aikana. Toivosen mielestä uskonnon harjoittaminenkin on kouluissa valvotusti sallittua. Näistä tilaisuuksista pitää kantelijan mukaan ilmoittaa ennakolta ja osallistumattomuusoikeutta pitää korostaa. Huoltajiin on pidettävä yhteyttä.

Selvityksessä on todettu, että Jämsän opetussuunnitelmassa ei ole kantelijankaan arvion mukaisesti mainintoja minkään uskonnon harjoittamisesta. Perusopetuslaki 13 § säätää uskonnon opetuksesta, jolla tarkoitetaan oman uskonnon opetusta. ei uskonnon harjoittamista. Uskonnon opetukseen ja elämänkatsomustiedon opetukseen on olemassa ainekohtaiset sisältötavoitteensa sekä oppimisen keskeiset sisällöt. Nämä noudattavat valtakunnallista opetussuunnitelman perusteiden sisältöä. Muuta toimintaa koululla säätelevät mm. edellä mainittu arvopohja sekä opetuksen teknistä järjestämistä koskevat ohjeet.

Selvityksen mukaan Jämsän Seppolan koulussa, jota koulua kantelija kantelussaan tarkoittanee, seurakunta on yksi lukuisista koulun ulkopuolisista yhteistyökumppaneista. Koulupastorin vastaanottoa ei kantelijan väitteestä poiketen pidä pappi, vaan nuorisotyöntekijä, eikä vastaanotto pidä sisällään minkäänlaista hartaustoimintaa tai sitä että sinne koulun toimesta ohjattaisiin oppilaita. Koulun toimesta on oppilaille ja huoltajille kerrottu, että halutessaan oppilaat voivat mennä sovittuna aikana keskustelemaan Jämsän evankelisluterilaisen seurakunnan nuorisotyöntekijöiden kanssa heille osoitettuun pienryhmätilaan. Muuten asiaa ei aktiivisesti tiedoteta tai kuuluteta, toiminta ei ole oppitunteja tai niitä korvaavia eivätkä seurakunnan työntekijät kierrä koululla kutsumassa oppilaita luokseen. Asiasta on maininta myös kaupungin opetussuunnitelmaan perustuvassa koulun lukuvuosisuunnitelmassa lukuvuodelle 2010 - 2011. Näin ollen opetussuunnitelmaan perustuva lukuvuosisuunnitelma noudattaa perusopetusasetuksen 9 §:ää. Toiminnasta on tiedotettu koteja ja näin perusopetuslain 3 §:ää yhteistyöstä vanhempien kanssa on noudatettu. Seurakunnan ilmoituksen mukaan kantelijan ilmoittamassa koulupastorin vastaanotossa on käynyt selvitysten mukaan viikoittain 1 - 6 oppilasta, jotka kaikki ovat jollakin tavalla mukana seurakuntatoiminnassa. Tämänkään tiedon valossa ei voi pitää todennäköisenä kantelijan pelkoa siitä, että oppilailla tai huoltajilla ei olisi halutessaan mahdollisuutta olla käymättä seurakunnan järjestämässä vastaanotossa.

Aluehallintoviraston käsityksen mukaan mainittua koulupastoritoimintaa voidaan pitää lähinnä osana seurakunnan ja koulun välistä yhteistyötä, joka tapahtuu koulun tiloissa ja josta vastaa seurakunta. Näin ollen koulun osuus koulupastoritoiminnassa rajoittuu lähinnä sen toimitiloissa tapahtuvien tilaisuuksien tiedottamiseen sekä normaaliin koulun ja eri ulkopuolisten tahojen väliseen yhteistyöhän. Koulun tiloissa tapahtuvan perusopetuksen ulkopuolisen oppilaille suunnatun toiminnan järjestämisestä ja koulun yhteistyötahoista on hyvä tiedottaa oppilaiden huoltajille, ettei synny väärinkäsityksiä ulkopuolisen tahon järjestämän toiminnan ja siihen liittyvän yhteistyön luonteesta/tarkoituksesta ja koulun mukanaolosta siinä. Vapaaehtoisuutta, osallistumattomuusoikeutta ja kouluopetukseen kuulumattomuutta on tällöin erityisesti korostettava.

Lisäksi aluehallintovirasto esittää käsityksenään, että koulupastoritoiminnan kirjaaminen perusopetusasetuksen 9 §:n tarkoittamaan koulun lukuvuosisuunnitelmaan on asianmukaista ja myös tiedottaminen huoltajille voidaan toteuttaa samassa yhteydessä.

Aluehallintovirasto ei ota kantaa kunnan ja seurakunnan väliseen mahdolliseen vuokrasopimukseen ja sen vaikutukseen kyseiseen asiaan.

Ei muutoksenhakuoikeutta.

Lisätietoja antaa ylitarkastaja Pentti Nikkinen.

Allekirjoittajat lakimies Päivi Eskola ja ylitarkastaja Pentti Nikkinen.

Loppukommentti. Raimo Toivonen

AVI:n soveltamien pykälien luettelosta puuttuu:

Suomen perustuslaki 11 §. Uskonnon ja omantunnon vapaus. Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus. Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.

Tavoitteenani oli siis saada koulupastorin vastaanottotoiminta koululla tarpeettomana loppumaan. Tai ellei sitä lopeteta, niin koulun puolesta valvotaan, että lainmukaiset ilmoitukset ja osallistumattomuusoikeus ylimääräisestä uskonnon harjoittamisesta ilmoitetaan oppilaille ja vanhemmille.

AVI hylkäsi kaikki juridiset vaatimukset totaalisesti. Kukaan kirjoitukset nähneistä sieluista ei osoittanut vähintäkään myötätuntoa näkemyksiäni kohtaan. Olen hävinnyt jutun täydellisesti. Jonkinlainen vaikutus julkisuudessa juridiikan ulkopuolella tällä kirjoituksella saattaa olla. Joitakin kukkasia on tullut esille.

Sovittelevana eleenä AVI lausuu, että koulun tiloissa tapahtuvan perusopetuksen ulkopuolisen oppilaille suunnatun toiminnan järjestämisestä ja koulun yhteistyötahoista on hyvä tiedottaa oppilaiden huoltajia, ettei synny väärinkäsityksiä ulkopuolisen tahon järjestämän toiminnan ja siihen liittyvän yhteistyön luonteesta/tarkoituksesta ja koulun mukanaolosta siinä. Vapaaehtoisuutta, osallistumattomuusoikeutta ja kouluopetukseen kuulumattomuutta on tällöin erityisesti korostettava. AVI:n mielestä minä, Raimo Toivonen olen syyllistynyt väärinkäsitykseen ja minun pitäisi varmaankin lopettaa kanteleminen.

Sivistyslautakunta siis vakuuttaa, että koulupastori ei harjoita hartautta. Tästä on johdettavissa, että lautakunta on kieltänyt ja pitää voimassa kiellon harjoittaa uskntoa vastaanotolla. Kiellon noudattamisen valvontaa ei ole järjestetty kunnolla.

Keskeinen kysymys ja ongelma on se, mitä vastaanotolla tehdään, harjoitetaanko siellä uskontoa. Lautakunta ilmoittaa, että ei harjoiteta, siellä vain keskustellaan. Osallistumattomuusoikeutta ei korosteta, koska uskontoa ei harjoiteta. Uskonnon harjoittamisen ja keskustelun raja on veteen piirretty.

Uskonnon harjoittamista ei ole määritelty paremmin missään. Siitä kiistellään. Vähimmillään uskonnon harjoittamista on virren veisuuta ja rukoilua. Kun huomioidaan yleinen uskonnollinen käyttäytyminen, tavoitteet ja valmius ihmisten höynäyttämiseen, niin voidaan päätellä, että koulupastori harjoittaa ainakin hetkittäin uskontoa ja tekee sitä ilman osallistumattomuusoikeusilmoitusta.

Joku on joskus Seinäjoen suunnalla kannellut siitä kun päiväkodissa luetaan ruokarukouksia. Suuremman joukon ollessa läsnä saatiin selvitettyä, että oli rukoiltu. AVI korosti Seinäjoella, että osallistumattomuusilmoitus pitää uskonnon harjoittamisesta tehdä. Jämsän koululla uskonnon harjoittaminen ei selvinnyt, kun todistajia ei ollut.

AVI kertoo, että koulun toimesta ei oppilaita ohjata koulupapin vastaanotolle ja kertoo seuraavassa kappaleessa oppilaille ilmoitetun koulun toimesta, että oppilaat voivat mennä sinne. Kertomus on ristiriitainen. Keskeinen kysymys on se, miten hienotunteisesti tai härskisti koulu ja seurakunta kutsuvat ja houkuttelevat oppilaita vastaanotolle.

Olen pyytänyt lautakuntaa toimittamaan AVI:lle kopion koulupastorin ilmoituksesta tai mainoksesta koulun käytävältä. Lautakunta ei ole toimittanut eikä AVI ole sitä vaatinut toimitettavaksi. Mainoksesta olisi saattanut ilmetä mitä vastaanotolla tehdään ja onko ilmoitukset vanhemmille tehty. Lautakunta ei ole väittänyt, että mainosta ei ole olemassakaan. Mainitaanko mainoksessa koulupappi vai nuorisotyöntekijä? Lautakunta ja Jämsän seurakunta ovat hyväveli / sisarkerhossa keskenään. Mainoksen hankkimatta jättämisestä lautakunta ja AVI saavat huonon arvosanan.

Nuorison kokoontumistiloista ei seurakunnalla ole perusjämsässä puutetta. On kirkkorakennuksen yläkerta, on alakerta, missä tämän kirjoittajakin on kauan sitten käynyt rippikoulun, on seurakuntakeskus, Kelhä, Kustaankoto, Särkisaari, Kaipolan kirkko, Olkkolan rukoushuone ja kenties joitain muitakin. Miksi pitää vielä tuputtautua koululle kun lisäksi kouluvastaanotolla on vähäinen osallistujamäärä. Kirkkoväen tiet ja toimet ovat tuntemattomat.

Kerrottakoon tässä, että seurakunnat pitävät tarkkaa tilastoa tilaisuuksissaan käyvistä henkilöistä, myös koulupastorin luona käyvistä. Tilastot antavat suuntaa ja vertailupohjaa. Enemmän kertoisi tilastot siitä kuinka monta eri henkilöä käy kalenterivuonna jossain tilaisuustyypissä ja paikassa. Tiedetään, että muutamat henkilöt käyvät jatkuvasti tilaisuuksissa ja muutamat kirkon jäsenet käyvät vain muutaman kerran elämässään.

Kunnallisen harkintavallan puitteissa on mahdollista punnita seurakunnan tarve tulla koululle. Lautakunta olisi voinut kieltääkin sen lakien puitteissa. On muita kokoustiloja ruhtinaallisesti. Osallistujamäärä on vähäinen. Mitä koulupappi antaa sellaista tarpeellista, mitä koulu ei anna? Onko koulun henkilökunnassa ja opetuksessa jotain vikaa kun koulupastori tarvitaan? Aineistosta ilmenee, että koulupastori ei opeta mitään.

Jospa Martat tulevat koulukeittolaan opettamaan oppilaille ruuan laittoa varsinaisen opetuksen lisäksi, niin sen suhteen ei olisi huomauttamista, koska toiminta on varsin tarpeellista ja siihen ei liity aatteellisia ongelmia tai riskejä. Ruuanlaitto ei ole humpuukia.

Kirkon taholla vedotaan paremman puutteessa perinteiseen arvopohjaan, joka on kristillinen. Kirkko ei voi vedota nykyaikaiseen tieteellis- ja tiedollispitoiseen perustaan. Uskonnottoman väestönosan keskuudessa "arvopohja"-sana tulkitaan melkein kirosanaksi.

Seurakunta mainitsee lehti-ilmoituksissa henkilön toiminimikkeeksi koulupastorin. Mainitsee sen vielä 12.9.2011. Mainitsee nettisivullaan, että koulupastori on joku seurakunnan nuorisotyöntekijöistä. Lautakunta väittää, että vastaanottoa pitää nuorisotyöntekijä. Nimikkeestä ei saatu selvyyttä käytävän ilmoitustaululla. Pastori on ev.lut. virkanimike, jota varten pitää suorittaa tietyt kuviot ja pänttäämiset ja polvistumiset. Pastori ja nuorisotyöntekijä ovat aivan eri asioita. Tämä on melkoista sekoilua ja ulkokultaisuutta. AVI ratkaisee, että asialla on nuorisotyöntekijä. Varmaankin sitten kyseessä on nuorisotyöntekijä eikä pastori.

Internetistä löytyy hakusanalla "koulupastori" kaksinumeroinen määrä kouluja, joissa koulupastori pitää kouluilla vastaanottoa. Siis koulupastori on asialla joka paikassa muuallakin. Hakusanalla "nuorisotyöntekijä" ei löydy ainuttakaan uskonnollista kouluvastaanottoa pitävää koulua.

Seurakunnan maksaman huoneenvuokran määrä ei selvinnyt ollenkaan. Päätelmän tekoa tässä ei estä se, että sivistyslautakunta ei ilmoita vuokran määrää ja AVI ei vaatinut lautakuntaa ilmoittamaan sitä. Päätelmää ei pidä jättää tällaisessa tilanteessa tekemättä, vaan se pitää tehdä esillä olevan tynkätiedon varassa. Huomioiden sivistyslautakunnan ja seurakunnan välinen aatteellinen ja taloudellinen koplaus, seurakunnan väitetty rahan puute sekä vastaanottohuoneen käytön ja kulutuksen vähäinen määrä päättelen, että seurakunta ei maksa huoneenvuokraa ollenkaan. Kaikkein lohduttomin ajatus on, että lautakunta maksaa seurakunnalle jotakin korvausta nuorisotyöntekijän vastaanotosta.

Jos lukijan muki täyttyi tänä iltana, niin eroamisesta ev.lut. kirkosta on suurempi lohtu kuin jäämisestä kirkon jäseneksi.

Uskonnonharjoittamisen tunnusmerkistö

Esitän loppukevennykseksi ev.lut. uskonnonharjoittamisen humoristisen tunnusmerkistön mainitun tietokirjani mukaisesti. Jos lähes kaikki tunnusmerkit toteutuvat, niin kyseessä on uskonnon harjoittaminen. Tunnusmerkistö toimii myös koulupastorin vastaanotolla.

- Toimitus tapahtuu ns. siunatulla alueella tai huonetilassa.
- Tilaisuudella on auktoritaarinen johtaja, esim. pappi.
- Johtaja viihtyy saarnastuolissa tai korokkeella.
- Toimitukseen osallistuu johtajan lisäksi vähintään yksi henkilö yleisönä.
- Tilaisuudessa hiljennytään, lauletaan virsiä tai rukoillaan, joihin kaikkien läsnä olevien toivotaan osallistuvan.
- Tilaisuudessa otetaan jokin uskonnollistyyppinen asento, esim. noustaan seisomaan tai katsellaan alaspäin tai laitetaan kädet ristiin.
- Tilaisuudessa ei edellytetä käytettävän vapaita yleisöpuheenvuoroja.
- Esillä oleva aihe on uskonnollinen eikä tieteellinen tai tiedollinen.
- Tilaisuuden aatteellinen lopputulos on ennakolta suunniteltu ja tiedetty.
- Tilaisuus on omiansa rajoittamaan osallistujien vapaata mielipiteen ja tahdon muodostusta.
- Toimitus erottuu ajallisesti ja paikallisesti muusta ohjelmasta.
- Toimitus tapahtuu pakkotyyppisessä laitoksessa kuten koulussa, päiväkodissa, vankilassa, armeijassa, mielisairaalassa tai kirkossa.
- Hymyileminen ei ole suotavaa.
- Toimitukseen ei ole sisäänpääsymaksua.
- Kyseessä ei ole teatteriesitys. Saapuvilla ei ole ulkopuolista yleisöä eri ryhmänä.
- Toimituksessa ollaan selvin päin.
- Toimituksia pidetään samassa paikassa toistuvasti. Muun luontoisia toimituksia ei siinä paikassa useinkaan pidetä.
- Toimituksella on muitakin kuin pitopaikkaan liittyviä perinteitä.
- Osallistujajoukko on iäkästä.
- Useammat osallistujat ovat naisia.

Yhteensä 20 tunnusmerkkiä.

Koulupastorin vastaanotolla tapahtuva rukoilu ja virren veisuu on uskonnon harjoittamista, koska vain neljä tunnusmerkkiä 20:stä ei toteudu:

- koulun huonetilaa ei varmaankaan ole siunattu,
- koulupastori ei esiinny korokkeella, koska sellaista ei opinto-ohjaajan huoneessa ole,
- huoneessa harrastetaan enemmälti muuta toimintaa kuin uskontoa ja
- osallistujajoukko ei ole iäkästä.

Tätä kirjoitusta on lupa kopioida ja levittää eteenpäin. Kirjoitus on julkaistu myös internetosoitteessa www.ateistit.fi > Uutiset ja artikkelit > "Koulupastori. Jämsä" (17.12.2011).