Uskonnottomien etujärjestö Länsi-Uudenmaan ateistit ry ym. kantelivat kesä-heinäkuussa tietosuojavaltuutetulle siitä, että evankelis-luterilaisen valtiokirkon useat seurakunnat olivat jatkaneet kirkosta eronneiden henkilöitietojen käyttöä roskapostitukseensa (Dnro 1231/451/2011). 

Kirkkohallitus oli laatinut asiassa mallikirjeen ja mm. Kotimaa-lehti oli uutisoinut asiasta. Seurakuntayhtymät olivat soveltaneet tätä kirjettä käytäntöön pienin muutoksin. 

Kantelijan mielestä seurakunnista eronneista henkilöistä oli muodostunut vakaumuksen mukaan (kirkkoon kuulumattomuus) järjestetty henkilörekisteri, jonka tietojen käyttö oli henkilötietolain vastaista. Seurakuntien ja siitä eronneiden henkilöiden välillä ei enää ollut sellaista liityntää, joka olisi perustellut yhteysvaatimuksen näiden välillä. 

Kantelu kohdistui ainakin luterilaiseen Kirkkohallitukseen sekä Espoon, Helsingin, Kuopion, Turun ja Vantaan seurakuntayhtymiin. 

Hankittu selvitys 

Ylitarkastaja Marita Höök tietosuojavaltuutetun toimistosta hankki asiassa selvitystä kirkollisilta tahoilta. Sen mukaan seurakunnasta eronneen henkilön tietoja ei enää erosta kertovan ns. muutostietoajon jälkeen päivitetä väestötietojärjestelmästä seurakuntien jäsentietojärjestelmiin. Seurakunnille jää vain eronneiden henkilöiden eroamispäivän osoitetiedot. Muun ohessa seurakunnista kerrottiin, että roskapostilla oli haluttu vahvistaa, että eroilmoitus seurakunnasta oli tullut perille. 

Seurakuntien kirjeet oli useimmissa tapauksissa lähetetty heti tai ainakin pian, esim. viikon sisällä, siitä, kun henkilö oli eronnut kirkosta. Espoossa oleva Olarin seurakunta oli kuitenkin lähettänyt vuoden aikana eronneille kirjeitä kerran vuodessa. 

Tietosuojavaltuutetun kannanotto 

Evankelis-luterilaisella kirkolla on jäsenistään jäsenrekisteri ja lisäksi mm. luettelo kirkosta eronneista. Tietojen kerääminen perustuu erityislainsäädäntöön, kirkkolakiin. Asiallinen yhteys eronneen henkilön ja seurakunnan välillä ei kuitenkaan pääty jyrkästi jäsenyyden päättymiseen. Yhteys voi vielä ”jonkun aikaa” olla olemassa. Pääsääntöisesti entisten jäsenten tietoja kuitenkin säilytetään passiivirekisterissä tai arkistossa ”eikä niitä saa enää käyttää seurakunnan aktiivitoiminnassa esimerkiksi seurakunnan toiminnasta tiedottamiseen tai kirkkoon liittymisestä kertomiseen”. 

Roskapostia voi lähettää kirkosta ”hiljattain” eronneelle, ”pian eroamisen jälkeen”, ”muttei enää pidemmän ajan kuluttua”. Eräs seurakunta saikin huomautuksen tietosuojavaltuutetulta siitä, ettei roskapostia saanut lähettää esim. kerran vuodessa kaikille vuoden aikana eronneille. 

Kim Sjöström kantelun takana 

Länsi-Uudenmaan ateistit ry:n osalta kanteluasiassa oli aktiivinen puheenjohtaja Kim Sjöström. Sjöström pitää kirkollista vaikutusvaltaa vielä liian suurena maallisissa viranomaisissa. Häntä harmittaa mm. se, että seurakunnat edelleen saavat pitää hallussaan luetteloita kirkosta eronneista. 

Tietosuojavaltuutetun päätöksessä on monia hyviäkin puolia. Lausuttiinhan siinä mm. ettei kirkosta eronneiden tietoja ”saa enää käyttää seurakunnan aktiivitoiminnassa esimerkiksi seurakunnan toiminnasta tiedottamiseen tai kirkkoon liittymisestä kertomiseen”. Näin maallinen viranomainen ohjasi seurakuntien toimintaa asiallisempaan suuntaan. Myös ohjetta siitä, että kirjeitä ei saa lähettää eronneille kuin vain pian eroamisen jälkeen, Sjöström kiittää. Näin häiriö ja haitat eronneille rajautuvat lyhyeen ajanjaksoon eron jälkeen. Selvää on myös, etteivät seurakunnat saa enää päivittää eronneita koskevia tietojaan väestötietojärjestelmästä. 

Uskonnottomien etujärjestöjen tulee valvoa, että annettua ohjausta noudatetaan tai muussa tapauksessa saattaa sen rikkojat edesvastuuseen. 

Tietosuojavaltuutetun kannanoton (23.9.2011) ovat allekirjoittaneet tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio ja ylitarkastaja Marita Höök.  

Kimmo Sundström