Länsi-Uudenmaan ateistit ry:n (LUAT, 125867; perustettu 14.12.1976) puheenjohtaja Kim Sjöströmin "syyttämisvaatimus" koskien suomalaisen rauhanturvaajajoukon komentajan toimia Tšadissa, Afrikassa, ei johda sotilasrikosasian esitutkintaan. 

Kirkkoon kuuluvia pakotettiin jumalanpalvelukseen 

Sjöströmin kirjelmän 19.5.2011 (Pääesikunta, nro AH11317, asia 2259/69.05.01/2011) mukaan rauhanturvaajajoukon esimies oli pakottanut kirkkoon kuuluvia sotilaita näiden tahdon ja omantunnon vastaisesti jumalanpalveluksiin. Asiasta oli raportoinut ”rauhanturvaajien eräs yhdistys”. 

Kirjelmässä pidetään tapahtunutta ”ilmiselvänä rikoksena”, koska tällainen käsky ja sen noudattamisvaatimus ”on ilmiselvästi vastoin maamme voimassaolevaa lakia”. Tällä tarkoitetaan Suomen perustuslakia (11.6.1999/731), jonka 11 §:n 2. momentin viimeinen virke kuuluu: ”Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.” 

Sjöström katsoo, että jumalanpalvelukset ovat uskonnon harjoittamista ja että komentajan oli tullut tuntea lain sisältö. 

Kirjelmässä lainataan erästä Internetissä ollutta kirjoitusta, jossa rauhanturvaajia oli pakotettu viikottaiseen, sunnuntaiseen jumalanpalvelukseen. Eräs rauhanturvaaja kirjoitti, että pakottamista pidettiin ”absurdina”, mutta selkeää käskyä vastaan ei voinut pullikoida. 

Palveluspaikassa sotilaspappina toiminut Marko Sagulin vahvistaa tapahtuneen. Hän on jopa ”iloinnut” siitä, että uskonnonharjoitus määrättiin pakolliseksi kirkkoon kuuluville, vaikka tietää, että jotkut rauhanturvaajat erosivat käskyn vuoksi kirkosta. Sagulin kertookin, että hänellä on ”värilasit”, joiden takaa hän maailmaa tarkkailee. 

Sjöström nimesi Sagulinin todistajaksi asiassa. 

Pääesikunnan oikeudellisen osaston selvitysten mukaan tapauksen tapahtuma-ajaksi epäillään elo-syyskuuta 2009. Rauhanturvaajajoukon komentajana Tšadissa toimi tällöin everstiluutnantti Matti Lampinen. Oikeudellinen osasto siirsi asian Itä-Suomen sotilasläänin esikunnalle perustein, että Lampinen on Itä-Suomen sotilasläänin esikunnan henkilöstöpäällikkö. Sotilasläänin komentaja ei kuitenkaan ollut toimivaltainen asiassa, koska Lampinen oli EUFOR LIBYA -operaation esikunnassa Roomassa. Asia siirrettiin Maavoimien esikunnalle. 

Matti Lampisen lausunto 

Lampinen kertoo (5.7.2011) olleensa suomalaisen kriisinhallintajoukon (SKJT) komentajana Tšadissa yhtäjaksoisesti neljä kuukautta. Palvelus oli partiointi/vartiointitehtäviä ja saattueiden suojausta. Suomen osasto oli Goz Beidassa yhdessä irlantilaisten kanssa. ”Yleisen käytännön mukaisesti” sekä irlantilaisilla että suomalaisilla oli sunnuntaisin jumalanpalvelus. 

”Suomen osastolle oli käsketty tiettyjä vakioituja viikkopalvelustehtäviä, joihin oli osallistuttava, mikäli ei ollut edellä mainittuja tehtäviä velvoitettu tekemään.” Yhtenä palveluksena oli jumalanpalvelus, jonka kesto oli noin 45 minuuttia ja joka ”koski kaikkia kirkkoon kuuluvia”. 

Lampisen mielestä käytäntö oli perusteltu, sillä ”suomalainen osasto oli pitkäkestoisessa tehtävässä ja syrjäisellä alueella, jossa myös henkinen huolto oli merkittävässä osassa. Jumalanpalvelus oli osa tätä henkisen huollon kokonaisuutta.” 

Esitutkinta jätetään suorittamatta 

Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi päätti 5.8.2011 (MH 24976), että esitutkinta jätetään suorittamatta. 

Päätöksessä vedotaan säädös- ja normiperustana yleiseen palvelusohjesääntöön. Se tuli voimaan 1.7.2009 ja normaalioloissa sen säännöksiä noudatetaan sekä kotimaan tehtävissä että soveltuvin osin myös kriisinhallintatehtävissä. Puolustusvoimien kirkollisen työn ohjeistuksen ja käytännön nykytilaa on arvioitu hiljan eduskunnan oikeusasiamiehelle toimitetussa pääesikunnan lausunnossa (AH11312/1.6.2011). 

Pääesikunta on katsonut, että puolustusvoimissa omaksuttu toimintatapa uskonnon harjoittamisessa on voimassa olevan lainsäädännön mukainen. Näin Lampinen on ”toiminut puolustusvoimissa voimassa olevan ohjeistuksen mukaisesti”. Tämä ohjeistus on pääesikunnan lausunnossa todettu voimassa olevan lainsäädännön mukaiseksi. 

Näin Jyväsjärven mielestä Lampisen ei voida olettaa syyllistyneen mihinkään rikokseen. 

Kimmo Sundström