Toimintakertomus vuodelta 2010 

Vapaa-ajattelijain liiton liittohallitus (LH) julkisti esityksensä vuoden 2010 tilinpäätökseksi huhtikuun alkupuolella. Esityksen käsittelee Lahden liittokokous, joka pidetään 9.–10.7.2011. 

Toimintakertomusesitys mainitsee liiton tukityöllistettynä toimineen Niina Liljanderin, muttei kerro tämän saaneen potkuja. Toinen vuoden 2010 tukityöllistetty oli Joni Pelkonen, jonka työsuhde kesti esityksen mukaan 19.3.–10.12.2010. Työsuhteen päättymisen syytä ei kerrota. 

Luottamushenkilöpuolella kerrotaan puheenjohtaja Jussi K. Niemelän ero. Eron syytä ei kerrota. 

LH kokoontui kymmenen kertaa, joista kaksi oli sähköpostikokouksia. Kokouspäiviä ei kerrota. Niitä olivat ainakin 9.1.2010, 30.1.2010, 13.3.2010, 24.4.2010, 29.5.2010, 4.9.2010, 23.10.2010 ja 11.12.2010. Liittovaltuuston (LV) mainitaan kokoontuneen kolme kertaa. Kokouspäiviä ei kerrota. Ne olivat 10.4.2010 ja 20.11.2010, jolloin pidettiin sekä sääntömääräinen että ylimääräinen kokous. 

Toimintakertomusesityksen mukaan juhlapuhujapyynnöt välitettiin liitosta Prometheus-seremoniat Oy:lle; yhtiö söi toimeksiantojen välityksen liiton jäsenyhdistyksille. 

LH antoi Opetusministeriölle lausunnon, jonka mukaan uskonto ja elämänkatsomustieto tulee avata toisilleen vaihtoehtoisiksi kaikille oppilaille. 

Näin hallitus rikkoi Piikkiön liittokokouksen v. 2008 tekemän päätöksen, jonka mukaan liitto ei hyväksy mitään kaikille oppilaille yhteistä katsomusoppiainetta. Hyväksytyn esityksen oli tehnyt Helsingin yliopiston vapaa-ajattelijayhdistys Prometheus ry. Tämä tarkoittaa, että uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomilla oppilailla pitää olla oma katsomusoppiaineensa koulussa sen lisäksi, että he tietysti voivat osallistua vaihtoehtoisesti enemmistön katsomusopetukseen. Samalla liitto luopui uskonnottomien etujärjestöasemastaan. Luopumista LH perustelee tasa-arvolla. LH:n mielestä perustuslain vaatimus kansalaisten tasapuolisesta kohtelusta tarkoittaa, että valtauskontoon kuuluville pitää sallia elämänkatsomustiedon opiskelu. Näin LH haluaa laajentaa evankelis-luterilaisten kristittyjen (enemmistö) oikeuksia uskonnottomien (vähemmistö) kustannuksella. Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvia oli n. 78,2 prosenttia ja uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia n. 19,3 prosenttia väestöstä. 

Liiton toimiston sulkemista joulukuun puolivälissä toimintakertomusluonnos ei mainitse. Uudet kirjahankinnat mainitaan, muttei kerrota, että niistä oli luvattu muodostaa lainakirjasto vapaa-ajattelijayhdistysten jäsenille. 

Tuloslaskelma 1.1.–31.12.2010 

Vuoden 2009 tilinpäätöstä eriteltäessä havaittiin muutamia myönteisiä seikkoja, jotka antoivat aihetta optimismiin: (1) ylijäämä oli 19.347,50 euroa, kun v. 2008 alijäämä oli –3.649,37 euroa; (2) oma pääoma oli 510.110,17 euroa (2008: 490.796,43 euroa) eli liitto vaurastui; (3) Hallinto-pääluokan menot supistuivat 36,1 prosenttia vuoteen 2008 verrattuna. 

Odotin, että LH viimein olisi suunnannut reilusti enemmän varoja usealle sellaiselle toiminnanalalle, joista saataisiin tuloksia. Nyt olen pettynyt. Tilikauden tulos painui jälleen pakkaselle (–1.154,38 euroa) ja oma pääoma väheni 508.955,79 euroon (liitto köyhtyi). Hallinnon kuluja on tosin edelleen päästy supistamaan, kun toiminnanjohtajasta koituvia kuluja ei enää ole lainkaan. Hallinnon kulut pienenivät 8.728,49 euroa eli 21,1 prosenttia. 

Minne kasvanut taloudellinen liikkumavara ohjattiin? Siitä kerron alla. 

Opintotoiminta. Hallitus ei juuri nähnyt oppimistarpeita, toiminnanalan tulos oli –241,00 euroa (2009: 129,70 euroa). 

Tiedotustoiminnan tulos, –16.442,35 euroa, pysyi ennallaan
(–16.229,89 euroa). Tässä luokassa Vapaa Ajattelija –lehden tilausmaksut putoivat radikaalisti 825,20 euroon, 62,6 prosenttia (2.206,30 euroa). Talousarvio arvioi tilausmaksuiksi 3.500 euroa! Realismia puuttui. 

Minusta lehti ei huonontunut viime vuonna, vika on muualla. Hallitus ei ole itse kertonut mistä takaisku sen mielestä johtui. Kulttuurilehtitukensa (7.500 euroa) lehti säilytti entisellään. Omituista on, ettei Internet- ja EUnet-kuluja löydy lainkaan tuloslaskelmasta. 

Palvelutoimintaan olen useasti toivonut lisäresursseja. Esim. v. 2009 koko toiminnanalan kulut olivat tuloslaskelman mukaan vain –1.180 euroa. Olin ilahtunut vuoden 2010 talousarviosta, kun liittovaltuusto (LV) varasi juhlapuhujien ja muusikoiden kulukorvauksiin 3.100 euroa, hautausmaa-avustuksiin 6.000 euroa ja jäsenyhdistysten paikallistoimintaan 4.000 euroa, yhteensä siis 13.100 euroa. Toteuma paikallistoiminnan osalta olikin 3.810 euroa, mutta hautausmaa-avustusten osalta vain 3.060 euroa. Sen sijaan rahareikä suurentui paljon liiton ulkopuolisen toiminnan eli Prometheus-seremoniat Oy:n suuntaan. 

Talousarviossa ei-kaupallisten puhujien ja muusikoiden tukemiseen oli varattu 3.100 euroa, ja Prometheus-seremoniat Oy:n puhujien tukemiseen 0,00 euroa. LH pani kuitenkin rahaa menemään rankasti enemmän. Jo 1.9.2010 LH:n arvio menoista oli –6.000 euroa. Nyt tuloslaskelmassa kulut ovat yhteensä –9.780,22 euroa! Hallitus oli jo suunnitellut siirtymistä puhujille ja muusikoille maksettavista kulukorvauksista suoraan itse edellä mainitulle yhtiölle maksettavaan tukeen. Onko liiton tehtävänä tukea suoraan ja rahallisesti kaupallista, yksityistä osakeyhtiötä, vaikka liitto onkin yhtiön osakas? 

Aiemmin puhujille ja muusikoille maksettiin vain kulukorvauksia. Nyt tuloslaskelma kertoo, että 9.780,22 eurosta 3.500 euroa maksettiin työkorvauksina, mutta jättää mainitsematta maksettiinko työkorvaukset puhujille ja muusikoille vai Prometheus-seremoniat Oy:lle. 

Nähdäkseni työkorvaukset maksettiin osakeyhtiölle. Liiton varoja pumpataan suoraan yhtiöön eli yhtiöstä alun perin käytetty nimitys Pro-Kuppaus Oy on entistä aiheellisempi. Tuloslaskelmassa on jätetty erittelemättä mikä osa kuluista maksettiin Prometheus-seremoniat Oy:n juhlapuhujille ja muusikoille, mikä osa taas ei-kaupallisille toimijoille. Niin ikään jako juhlapuhujain ja muusikoiden välillä on tekemättä. Tällä on merkitystä siksi, että testamenttimääräyksen mukaan liiton tulisi tukea vain juhlapuhujia, ei muusikoita. Muusikoita liitto voi tukea muista kuin Taisto, Voitto ja Väinö Koiviston rahastosta (1996) tulevin varoin. Näin liiton palvelutoimintaan ohjaamista lisäresursseista hyvin suuri osa valui järjestön ulkopuoliseen, kaupalliseen toimintaan. 

Myyntitoiminnan tulos oli vielä v. 2009 1.294,67 euroa. Nyt tämäkin toiminnanala on lähes kokonaan tuhottu. Tulos oli –329,10 euroa. 

Kansainvälinen toiminta on sekin lähellä nollaa. Tuloja ei saatu lainkaan ja kaikki kulut (–500,00 euroa) koostuivat ulkomaille maksetuista jäsenmaksuista. Tämäkin on surkea juttu, kun muistaa miten paljon vapaa-ajattelijoilla takavuosina oli myös kansainvälistä toimintaa. Kävimme ulkomaisissa kokouksissa ja muilla vierailuilla, useat omin varoin. Liittokokouksissa oli ainakin lähes aina vieraita useammasta maasta. Muutenkin ulkomaiset vieraat tulivat meitä tapaamaan ainakin Ruotsista, Norjasta, Neuvostoliitosta, Virosta, Islannista, Länsi- ja Itä-Saksasta, Sveitsistä, Hollannista, Belgiasta, Englannista, Italiasta, Yhdysvalloista, Intiasta ja Australiasta. Vapaa Ajattelijassa julkaistiin usein kirjoituksia ulkomaiden tapahtumista, oli keräyksiä, näyttelyitä, pienimuotoista kehitysapuhommaakin. 

LV oli osoittanut varoja kansainväliseen toimintaan 3.000 euroa. Hallitus ei pystynyt kehittämään mitään toimintaa. 

Toimisto-pääluokan osalta toistetaan taas, että Helsingin Vapaa-ajattelijat ry (HVA) nauttii vähintään 600 euron vuotuista liiton piilotukea alihintaisen toimistovuokran muodossa. LH ei ole halunnut korjata tätä, vaan kohtelee jäsenyhdistyksiä eriarvoisesti. Kun maksavia vuokralaisia häädettiin kellarivarastosta, vuokratulot tippuivat 500 eurolla, 20,8 prosenttia. Toimistotarvikekulut kasvoivat –386,50 eurosta moninkertaisiksi, –1.228,03 euroon. Johtuikohan se siitä, että tarvikkeita ostettiin? ATK-kulut puolestaan alenivat
–254,80 euroon, yli tuhannella eurolla. Kirjaostoihin käytettiin nettona –4.176,73 euroa. Uusista kirjoista piti tulla lainakirjasto jäsenten käyttöön. Tältäkin osin hallitus petti jäsenet; toimisto suljettiin eikä kirjoja pääse lainaamaan. 

Kaiken kaikkiaan toimiston kulut kasvoivat –3.174,70 euroa,
–12.815,11 euroon. Kun toimisto joulukuun puolivälissä suljettiin ja on ollut sen jälkeen avoinna vain neljä viikkoa maaliskuussa, kysyn, eikö liiton tavarat kannattaisi siirtää varastoon? Toimisto voitaisiin vuokrata ulkopuoliseen toimistokäyttöön. Näin liitto saisi ainakin 10.000 euroa vuodessa lisävuokratuloja käyttöönsä. 

Hallinto-pääluokassa saavutettiin suuria säästöjä välittömissä ja välillisissä työvoimakuluissa. Työllistämistukia saatiin 12.856,00 euroa (11.882,80 euroa). Henkilöstökulut supistuivat kaikkiaan –37.813,11 eurosta –15.790,01 euroon eli 58,2 prosenttia. 

Nyt omin varoin palkattu, osaava ja tunnollinen henkilöstö, on likvidoitu. Hallitus tuhosi toimiston ja otti suuren harppauksen taaksepäin. Kun liiton ensimmäinen sihteeri Armo Vuotila vuonna 1937 alkoi Tampereella hoidella 21.11.1937 perustetun liiton asioita, hän piti kotiaan auki kolmena päivänä viikossa, yhteensä yhdeksän tuntia, jotta jäsenet saattoivat tulla ja hoitaa mitä hyvänsä vapaa-ajattelijain asioita. Enää ei ole kykyä tarjota toimistopalvelua. 

Tuloslaskelman kulujäämä laskelman tässä kohdassa heikentyi
–67.440,93 eurosta –79.844,11 euroon. 

Varainhankinnassa liittomaksutulot putosivat 7,4 prosenttia ja olivat 19.836,00 euroa. 

Sijoitus- ja rahoitustoiminta tuottaa liitolle suurimmat tulot. Nettotuottoja kertyi nyt 34.103,73 euroa (40.363,13 euroa), 15,5 prosenttia vähemmin kuin edellisenä vuonna ja peräti 24,8 prosenttia (–11.236,27 euroa) vähemmin kuin mitä oli talousarviossa. Miltei kaikki tulot olivat vuokratuloja vuokralle annetuista kymmenestä asunto-osakkeesta. Näiden tulo- ja menovirrat ovat helposti arvioitavissa, eikä näin suuria poikkeamia voi hyväksyä. LH hoiti tätäkin sarkaa huonosti. Tapana on nostaa vuokria hieman jokaisena vuonna, mutta hallitus laiminlöi tämän. Kuuden asunnon osalta vuokratuotto on täsmälleen sama kuin vuonna 2009 ja ainakin kolmen asunnon osalta alhaisempi. Kun erään asunnon vuokratulo putosi 6.420 eurosta 2.472,42 euroon, hallitus selitteli vuokravalvonnan pettämistä vuokralaisen kuolemalla! Tuloslaskelman mukaan bruttovuokratulot laskivat 5.209,38 euroa. Vastikkeet ym. menot tietysti nousivat. 

Tuloslaskelma näyttää vain yhdeksän asuntoa, sen esittämistapaa pitää moittia. Asunto Siltasaarenkatu 15 D 104 on kadonnut tuloslaskelmasta, mutta on edelleen liiton omistuksessa. Maksettuja vastikkeitakaan ei sen osalta esitetä tuloslaskelmassa. Kun liitto on valtionapua nauttiva järjestö, sen pitää olla kohteliaampi veronmaksajia kohtaan ja esittää tilinpäätöstiedot siten, että ulkopuolinenkin pystyy niitä seuraamaan. 

Kulujäämä ennen valtion yleisavustusta on –26.154,38 euroa. Valtion yleisavustus on 25.000 euroa. Valtio jäädytti sen vuonna 2004. Näin tilikauden alijäämäksi tulee –1.154,38 euroa. Alijäämä näyttää pieneltä, mutta siihen verrattuna, kuinka suuri osa liiton toiminnasta on lopetettu, tuloksen pitäisi olla 20.000 euroa plussalla. 

Tehdään aiempaan tapaan vertailu vuosien 2002 ja 2010 muutamien tilinpäätöslukujen kesken: 

1. Liiton kaikki tulot: 90.571,97 (2002) / 120.550,20 (2010); 
2. Liiton kaikki menot: –100.217,79 / –121.704,58; 
3. Liiton toimiston välittömät palkkamenot: –25.667,63 (25,6 prosenttia kaikista menoista) / –450,40 (työllistämistuki vähennetty)(0,4 prosenttia kaikista menoista); 
4. Vapaa Ajattelija –lehden tappio: –11.466,17 / –15.197,30; 
5. Oma pääoma: 498.896,94 / 508.955,79 

Tase 31.12.2010 

Lainasaamisia jäsenyhdistyksiltä ei nyt ole, kun vuosi sitten Turun Vapaa-ajattelijat ry (TUVA) oli 2.000 euroa velkaa liitolle. TUVA ei nähdäkseni koskaan maksanut velkaansa liitolle, vaan velka jäi liiton vahingoksi. Kun talousarviossa oli osoitettu paikallistoimintaan yhteensä 4.000 euroa, huomautuksena oli ”Tuki Turun yhdistykselle (velkojen kuittaus)”. Näin yksi jäsenyhdistys 27:stä sai hyväkseen puolet koko paikallistoimintamäärärahasta. Tällaista on jäsenyhdistysten eriarvoinen kohtelu liitossa, vaikka yhdistyslaki sen kieltää. 

Muita siirtosaamisia on paljon, 14.379,95 euroa (7.245,77 euroa), muttei selitetä tarkemmin mistä ne koostuvat. Onkohan niissäkin jotain hämärää? 

Vastattavaa puolella sidottujen rahastojen (3 kpl; Aarne Yrjösen rahasto 1988, Fanny ja Frans Lampisen rahasto 1993 sekä Taisto, Voitto ja Väinö Koiviston rahasto 1996) arvot eivät ole muuttuneet edellisestä vuodesta. Vapaita rahastoja on 6 kpl, Väinö Koivulan rahasto 1989, Emil Henrikssonin rahasto 1992, Aino ja Kalle Oikarisen rahasto 1996, Ahti Frostin rahasto 1996, Hilja Mäkelän rahasto 2000 ja Ilmo Kilpiön rahasto 2000. Näidenkään arvoissa ei ole tapahtunut muutoksia. (Jos rahastoon on siirretty ja siitä on purettu sama määrä, sen tulisi näkyä lukijalle.) 

Koivistojen rahaston kasvattamista ei näy missään, vaikka testamenttimääräyksen mukaan rahastoa olisi pitänyt kasvattaa. Myöskään mahdollisia rahaston purkuja ei ole merkitty näkyviin. LH:sta pitää vuosittain moittia epärehellisestä toiminnasta. Näin mahdolliset tulevat lahjoittajat ja testamenttaajat osaavat ottaa asian huomioon. 

Pitkäaikaisia lainoja rahoituslaitoksille ei enää ole (2009: 8.000 euroa). Sen sijaan lyhytaikaisiin velkoihin on kirjattu 7.500 euroa pitkäaikaisten lainojen lyhennyseriä. Tiettävästi liitto on tänä vuonna kuolettanut lainat rahoituslaitoksilta. Käteisvaroja ja pankkisaamisia oli vuoden lopussa yhteensä 17.866,40 euroa. 

Taseen loppusumma on 540.667,11 euroa. 

LH:n jäsen Jori Mäntysalo kirjoitti Kinatorilla 20.2.2011: ”Vapaa-ajattelun suunta on ylöspäin, ei alaspäin.” 

Tämä on sitä LH:n kaipaamaa ”uutta retoriikkaa”, osa imagofasismia, jonka pöllyssä liittoa on johdettu viime vuodet. En osaa sanoa, onko lausahdus tarkoitettu huumoriksi vai ei. Vapaa-ajattelijat, avatkaa silmänne, ei tämä joukkue saa liittoa nousuun. Lopettakaa unelmointi ja siirtäkää valtakirja liittokokouksessa rohkeasti uusille toimijoille. Ja mikä tärkeintä, toimikaa itse! Ellei vapaa-ajattelijaliike anna siihen mahdollisuuksia, ryhtykää toimimaan ateismin lipun alla. 

"Hylkäämällä kokemuksen ja seuraamalla mielikuvituksellisia järjestelmiä ihmiset tulevat aina pettämään itseään." – Paroni von Holbach 

Kimmo Sundström

JK. Liittomaksutulojen putoaminen 21.425,30 eurosta 19.836,00 euroon (1.589,30 euroa; 7,4 prosenttia) on pelkästään hyvä asia, kun se tapahtui alentamalla liittomaksun määrää kahdella eurolla. Näin kerätyistä jäsenmaksuista suurempi osa jäi jäsenyhdistysten omaan käyttöön. Vuonna 2009 liittomaksun määrä oli vielä 12 euroa, mutta vuonna 2010 10 euroa. 

Kotkan Vapaa-ajattelijat ry ja Pohjois-Kymen Vapaa-ajattelijat ry olivat jo v:n 2008 liittokokouksessa esittäneet liittomaksun alentamista 6–8 euroon. Liittohallitus vastusti esitystä. 

Maksaneita jäseniä oli vuonna 2009 1 751 ja vuonna 2010 1 983.

Lue myös