Viime vuodenvaihteessa Vapaa-ajattelijain liitto tiedotti niistä jäsenyhdistyksilleen osoitetuista jäsenhakemuksista, jotka oli tehty liiton kotisivun lomaketta käyttäen vuonna 2010. Hakemusten lähettäminen liitosta jäsenyhdistyksille kangerteli vuonna 2010 monin tavoin. Tilastotietoa lähettänyt liittohallituksen jäsen Jori Mäntysalo kirjoitti myös hieman huolimattomasti ”liittyneistä”. Jäsenhakemus ei vielä tarkoita, että hakijasta tulee jäsenyhdistyksen jäsen. Hakija voi perua hakemuksensa, hakemus voidaan todeta niin puutteelliseksi, ettei se kelpaa jäsenyhdistykselle, jäsenyhdistyksen hallitus voi hylätä hakemuksen jne. 

Tammikuussa eniten jäsenhakemuksia 

Jäsenhakemusmäärät olivat kuukausittain: 

Jäsenyhdistykset saivat jäsenhakemuksia myös kirjeitse, ja ainakin Tampereen vapaa-ajattelijoilla on kotisivullaan oma hakemuslomake, jota enimmät tuohon yhdistykseen pyrkineet jäsenhakijat käyttivät. Mäntysalon mukaan nämä hakemukset mukaan lukien hakemuksia tuli yhteensä lähes 365. Luku on arvio. Liitolla ei ole käytännössä mahdollisuutta tietää kuinka paljon jäsenhakemuksia jäsenyhdistykset saavat esim. kirjeitse. 

Helsingin Vapaa-ajattelijoille eniten jäsenhakemuksia 

Jäsenyhdistyskohtainen tarkastelu kertoo, että ylivoimaisesti eniten jäsenhakemuksia sai Helsingin Vapaa-ajattelijat ry, joka nykyisin onkin liiton suurin jäsenyhdistys. Alla olevassa taulukossa ensimmäinen luku kertoo jäsenyhdistyksen maksaneiden jäsenten määrän vuonna 2009, jälkimmäinen luku vuonna 2010 liiton lomakkeen kautta saatujen jäsenhakemusten määrän. Mukana ovat vain ne jäsenyhdistykset, jotka saivat enemmän kuin viisi hakemusta.

Liitossa oli vuonna 2010 27 jäsenyhdistystä. Tiettävästi ainuttakaan jäsenhakemusta ei saatu, eikä ainakaan yhtään uutta yhdistystä hyväksytty liiton jäseneksi. Yhtään yhdistystä ei myöskään eronnut, katsottu eronneeksi tai erotettu. Näin 13 jäsenyhdistykseen tuli vain 0-5 jäsenhakemusta. 

Jäsentilasto 2010 

Koska 2011 on sääntömääräisen liittokokouksen vuosi, liiton tulee edustusoikeuden määräämiseksi laatia tilasto jäsenyhdistyksittäin viimeistään 31.12.2010 maksettujen liittomaksujen perusteella. Jäsenyhdistykset voivat tilittää vuoden 2010 (ja aiempienkin vuosien) liittomaksuja jälkitilityksinä 31.12.2010 jälkeenkin, mutta nämä tilitykset eivät kasvata edustusoikeutta. Yleensä jälkitilityksiä tulee hyvin vähän. Kun yhdistys perii vuoden 2011 jäsenmaksuja, se voi samalla karhuta edellisenkin vuoden jäsenmaksua maksun laiminlyöneiltä jäseniltä. Yleensä joitakin vanhoja jäsenmaksuja saadaan perityiksi ja myös näistä jäsenyhdistykset ovat velvolliset tilittämään liittomaksun (10 euroa) liitolle. 

Liittokokousedustajia jäsenyhdistykset ovat oikeutettuja lähettämään yhden edustajan kultakin alkavalta 50 jäsenmaksunsa maksaneelta jäseneltä, kuitenkin korkeintaan seitsemän edustajaa. 

Liiton voimassa olevat susisäännöt kasvattivat liittokokouksen edustajamäärät uudelle tasolle. Mäntysalon ensin tiedottaman tilaston mukaan liittokokousedustajia tulisi 52, kun aiemmin edustajamäärä on ollut noin 20 edustajaa pienempi. Vapaa-ajattelijat ovat byrokratian rakastajia myös muun kokoustoiminnan suhteen. 

Toinen, edelliseen liittyvä, susisääntöjen johtoajatus oli keskittää valta muutamalle suurelle yhdistykselle, mikä toteutui. Nyt Helsingin, Karkkilan ja Tampereen yhteinen äänivalta on 18 ääntä. Se ei vielä riitä yksinkertaiseen enemmistöön, mutta suurilla yhdistyksillä on satelliitteja. Satelliiteilta tarvitaan yhteensä vain 8-9 ääntä, jotta kolmen suuren määräysvalta toteutuu. Vallankeskittäjien paratiisiin luikerteli kuitenkin käärme susisääntöjen laatimisen jälkeen, nimittäin eripura. Näkyvin osoitus tästä oli akselivaltojen (Helsinki ja Karkkila) yhteistyön lakkaaminen vuonna 2009. Näin uusia konstellaatioita on odotettavissa. 

Jäsentilasto 2010 tarkentuu 

Myöhemmin (4.1.2011) Mäntysalo tiedotti, että tarkistuksissa oli löydetty 18 liittomaksua lisää. Hän ei kertonut mihin yhdistyksiin lisäys kohdistuu. 

Yksi lisäyksen lähde oli Vapaa-ajattelijain liiton Vuoksenlaakson yhdistys. Se oli tilittänyt jo hyvissä ajoin ennen määräajan umpeutumista 10 liittomaksua ja saa siis lähettää yhden edustajan liittokokoukseen. 

Liittomaksuista ja jäsentilastosta tiedottaminen on ollut sotkuista. Keväällä 2009 liittohallitus laiminlöi koko jäsentilaston laatimisen ja sai myöhemmin liittovaltuustosta määräyksen laatia tilasto. Vuoden 2010 liittomaksuista kiirehdittiin tiedottamaan heti tammikuun alussa. Kun kaikkia oikeita tietoja ei ollutkaan, tulos oli sotkua. 

6.1.2011 kerrottiin, että Porvoon seudun yhdistys oli maksanut ”viime tipassa” liittomaksun seitsemältä jäseneltä. Syytä siihen ei kerrottu miksi maksua ei ollut havaittu aiemmin. 31.12.2010 maksettujen maksujenkin olisi pitänyt näkyä liiton tilillä 3.1. tai viimeistään 4.1.2011. 

Edelleen Mäntysalo kertoo, että Rovaniemeltä oli tullut toinenkin liittomaksu, kun niitä aiemmin oli tullut vain yksi. Mitäköhän tämäkin tarkoittaa? Eivät yksityiset jäsenet a, b, c jne. tilitä mitään liittomaksuja liitolle, se on jäsenyhdistysten asia. 

Selostetut uudet liittomaksut (10+7+1) kohdentavat jo löydetyt 18 uutta liittomaksua. Mutta vielä näiden lisäksi oli jotain muutakin sotkua. 

Yllä mainitut lisäykset on otettu huomioon alla olevassa taulukossa, joskin lisäyksistä annetut tiedot ovat tulkinnanvaraisia. Löydetyt 18 uutta liittomaksua vaikuttavat myös edustajamäärään, kun Vuoksenlaakson ja Porvoon seudun yhdistykset molemmat saavat yhden edustajan: edustajamäärä nousee 54:ään. 

Taulukossa äärimmäisenä oikealla oleva sarake kertoo kuinka monta liittokokousedustajaa jäsenyhdistyksillä on oikeus liittokokoukseen lähettää.