Verohallinto antoi 29.11.2010 luettelon kuntien ja valtiokirkkojen seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2011. 

Luettelossa on 336 kuntaa (2010: 342 kuntaa). Alin evankelis-luterilaisen seurakunnan kirkollisveroprosentti on 1,00. Sitä peritään kuuden kunnan alueella (Espoo, Helsinki, Kaarina, Kauniainen, Turku ja Vantaa) sekä lisäksi Suomen saksalaisen evankelis-luterilaisen seurakunnan ja Rikssvenska Olaus Petri –församlingenin jäseniltä. 

Korkein kirkollisveroprosentti, 2,00, on 13 kunnan alueella: Brändö, Eckerö, Föglö, Karijoki, Konnevesi, Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Kumlinge, Kökar, Ristijärvi, Sottunga, Sund ja Vårdö. 

Ortodoksien kirkollisverot yleensä korkeammat 

Ortodoksisella puolella kirkollisveroprosentit ovat yleensä korkeampia kuin samassa kunnassa olevien evankelis-luterilaisten seurakuntien prosentit, mutta poikkeuksiakin on. 

Alimmat kirkollisveroprosentit ovat 1,50. Tämän suuruista kirkollisveroa peritään yhdeksän kunnan alueella (Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi ja Vaala). 

Korkein kirkollisveroprosentti on 2,00 ja sitä peritään peräti 152 kunnan alueella. 

Muilla uskonnollisilla yhdyskunnilla kuin valtiokirkoilla ei ole verotusoikeutta. Kirkollisveron määrä määräytyy kunnallisverotettavan tulon perusteella. 

Tilastotietoja 

Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluville luonnollisille henkilöille pantiin vuonna 2009 kirkollisveroja maksuun 846 Meur. Maksajia oli 3 084 740 eli keskimäärin kirkollisveroa pantiin maksuun 274,25 euroa. 

Keskimääräinen kirkollisveroprosentti evankelis-luterilaisissa seurakunnissa oli 1,32 (2008: 1,33; 2010: 1,33 ja 2011:1,34). 

Evankelis-luterilainen kirkko maksoi valtiolle vuonna 2009 veronkannosta 19.190.045 euroa. Tähän sisältyy korvaus valtiolle myös yhteisöjen kirkollisveron kannosta. Jos kuitenkin koko maksu jaettaisiin kirkollisveroa maksaneiden luonnollisten henkilöiden lukumäärällä, osamääräksi tulisi 6,22 euroa/kirkollisveron maksaja. 

Verotuskustannuksia ovat Verohallinnon toimintamenot. Näistä kustannuksista Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnilta peritään 4,7 prosenttia (laki verohallinnosta 18.4.2008/237 20 §, 2. momentti). Evankelis-luterilaisilta seurakunnilta perittävä määrä vähennetään näille seurakunnille tilitettävistä määristä neljästi vuodessa, maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa tehtävien kausitilitysten yhteydessä. 

Piilotuki ortodoksisille seurakunnille 363.000 euroa 

Laki verohallinnosta ei mainitse lainkaan Suomen ortodoksisen kirkon seurakuntia, eivätkä nämä osallistu verotuskustannusten kattamiseen. Valtio kerää tähänkin kirkkoon kuuluvien luonnollisten henkilöiden kirkollisverot ja ortodoksinen kirkko saa myös jako-osuuden yhteisöverosta. Nämä verotuskustannukset jäävät kaikkien veronmaksajien katettaviksi. 

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenistä (31.12.2009: 4 266 755) 72,30 prosenttia maksoi kirkollisveroa vuonna 2009. Olettakaamme, että Suomen ortodoksisessa kirkossa veronmaksajien suhteellinen osuus olisi sama. Näin tämä kirkko saisi valtion piilotukea tätä kautta noin 363.000 euroa vuodessa.

Kimmo Sundström