Poliisihallitus valmistelee ohjetta koskien arpajais- ja rahankeräystoimintaa kirkkokuntien ja uskonnollisten yhdyskuntien toiminnan yhteydessä. Ohjeluonnoksesta pyydettiin (POHADno/2010/1907) 24.5.2010 lausunnot 6.8.2010 mennessä opetus- ja kulttuuriministeriöltä, valtiokirkoilta, muutamilta kristillisiltä ja juutalaisilta rekisteröidyiltä, uskonnollisilta yhdyskunnilta sekä Suomen vapaakristillinen neuvosto SVKN ry:ltä ja Suomen Islamilainen Neuvosto (SINE) ry:ltä. 

Seitsemänsivuinen luonnos koskee arpajaislain (23.11.2001/1047) ja rahankeräyslain (31.3.2006/255) soveltamista. Tuleva ohje on suunnattu lupaviranomaisina toimiville poliisilaitoksille. Sen tarkoituksena on selventää Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen ortodoksisen kirkon sekä näiden seurakuntien, muiden uskonnollisten yhdyskuntien sekä uskonnollisella pohjalla toimien yhteisöjen asemaa arpajais- ja rahankeräystoiminnassa. 

Kirkkokuntien lakisääteisistä tehtävistä 

Poliisihallitus pitää diakonia- ja lähetystyötä kirkkokuntien lakisääteisinä tehtävinä. Kirkkolain (26.11.1993/1054) 4. luvun 1 §:ssä (Seurakunnan tehtävät) mainitaan diakonia ja lähetystyö. Laki ortodoksisesta kirkosta (10.11.2006/985) mainitsee (2 §, Kirkon tehtävä) diakonia- ja hyväntekeväisyystyön. Lainkohdan esittämä tehtäväluettelo ei ole tyhjentävä. Myös lähetystyön voidaan katsoa olevan kirkon lakisääteistä toimintaa ja se sisältyy p.o. lainkohdan mainitsemaan ”muuhun toimintaan”. 

Arpajaislain säännökset 

Arpajaislain 5 §:n mukaan arpajaiset saa toimeenpanna rekisteröity yhdistys, itsenäinen säätiö tai muu sellainen yhteisö, jolla on yleishyödyllinen tarkoitus ja jonka kotipaikka on Suomessa. Valtio, kunta, Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Suomen ortodoksinen kirkko ja näiden seurakunta eivät saa toimeenpanna arpajaisia, koska ne ovat veronsaajia ja hoitavat lakisääteisiä tehtäviään verovaroin. Sen sijaan arpajaislakia koskevan hallituksen esityksen (HE 197/2001 vp) mukaan seurakuntien toimintapiireillä ja kristillisillä yhdistyksillä on oikeus arpajaisten toimeenpanoon. Muillakin kuin kristillisillä yhdistyksillä on sama oikeus. 

Kirkkokunnan seurakuntien yhteydessä toimivat toimintapiirit 

Diakonia- ja lähetyspiirit ovat seurakuntien yhteydessä toimivia toimintapiirejä. Yleensä ne ovat rekisteröimättömiä yhteisöjä ja niillä voi olla oikeus arpajaisten toimeenpanoon. Arpajaislain 5 § viittaa niihin sanonnalla ”muu yhteisö”. 

Arpajaislain 5 § edellyttää, että niiden toimeenpanijalla on yleishyödyllinen tarkoitus. Itse arpajaislaissa ei ole kuitenkaan kerrottu mitä yleishyödyllisyydellä tarkoitetaan. Soveltuvin osin tulkinnassa voidaan käyttää apuna tuloverolain (30.12.1992/1535) 22 §:n yleishyödyllisyyden määritelmää. Ratkaisevinta arvioinnissa on yhteisön sääntöjen määrittämä yhteisön tarkoitus ja yhteisön toiminnan tosiasiallinen luonne. 

Poliisihallinnon mukaan diakonia- ja lähetystyöhön sisältyy yleishyödyllistä toimintaa, mutta myös uskonnonharjoittamista ja sielunhoitoa, joita poliisihallinto ei pidä yleishyödyllisinä toimintoina. Lähetystyön tehtävänä on mm. kristillisen uskon levittäminen ja uskonnollisten tilaisuuksien, kuten jumalanpalvelusten, järjestäminen. Diakoniatyöhön liittyy taas uskonnollisen sanoman tuominen ihmisten arkielämään ja esimerkiksi hartaushetkien järjestäminen. Yksittäiseen uskontoon liittyviin tilaisuuksiin osallistuminen ei ole yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi koituvaa toimintaa. 

Näin ollen diakonia- tai lähetyspiiri voi saada luvan tavara-arpajaisten toimeenpanoon, vaikka sen koko toiminta ei olisikaan yleishyödyllistä. Arpajaisten tuotto on käytettävä kokonaan yleishyödylliseen toimintaan eli tuotolla ei saa rahoittaa esimerkiksi uskonnonharjoittamisesta tai sielunhoidosta aiheutuvia kuluja. 

Toimintapiiri ei saa myöskään rahoittaa arpajaisten tuotolla kirkkokunnan lakisääteistä tehtävää. Sen on pidettävä oma diakonia- ja lähetystyönsä tästä erillään ja hoidettava se vapaaehtoisvoimin. Tällöin tämä työ tapahtuu seurakunnan suorittaman toiminnan ohella ja sen lisäksi. 

Uskonnolliset yhdyskunnat ja yhdistykset 

Muut uskonnolliset yhdyskunnat kuin valtiokirkot eivät ole veronsaajia eikä niitä arpajaislaissa rinnasteta valtiokirkkoihin. Lähinnä ne rinnastuvat muihin rekisteröityihin yhteisöihin, lähinnä rekisteröityihin yhdistyksiin. 

Niidenkään harjoittama uskonnonharjoitus ja sielunhoito eivät ole yleishyödyllistä toimintaa. Sellainen muu uskonnollinen yhdyskunta, jonka toiminta on ainoastaan uskonnonharjoittamista ja sielunhoitoa, ei voi saada lupaa arpajaisten toimeenpanoon. Jos sen toimintaan kuuluu yleishyödyllisiä osia, se voi saada tavara-arpajaisluvan. Arpajaisten tuotto tulee tällöin käyttää yleishyödylliseen toimintaan. Tuottoa ei voida käyttää esimerkiksi uskonnonharjoittamiseen käytettävän rakennuksen ylläpito- tai korjauskuluihin. 

Yhdistysrekisteriin merkitty uskonnollinen yhdistys tai rekisteröimätön uskonnollinen yhteisö voi saada tavara-arpajaisluvan, jos luvan myöntämisedellytykset täyttyvät. 

Rahankeräyslain säännökset 

Rahankeräyslain 7 §:n (Luvan saaja) mukaan keräysluvan voi saada Suomessa rekisteröity yhteisö tai säätiö, jolla on yksinomaan yleishyödyllinen tarkoitus. Rekisteröimätön yhteisö voi saada keräysluvan, jos rekisteröimättömyys johtuu siitä, että yhteisön asemasta on säädetty Suomen lainsäädännössä tai yhteisön luonne on tilapäinen. Verotusoikeuden haltijat eivät voi saada rahankeräyslupaa. 

Rahankeräyslain 4 §:n mukaan yleishyödyllisellä toiminnalla tarkoitetaan toimintaa ”yleistä sosiaalista, sivistyksellistä tai aatteellista tarkoitusta varten taikka muuta yleistä kansalaistoimintaa”. 

Poliisihallituksen mukaan kaikki uskonnollinen toiminta ei kuitenkaan voi olla yleishyödyllistä. Esimerkkeinä annetaan taas uskonnonharjoittaminen ja sielunhoito. Rahankeräyslain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 102/2005 vp) tarkoituksena on erottaa rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat veronsaajan asemassa olevista valtiokirkoista sekä rinnastaa uskonnollisella pohjalla toimivat yhteisöt ja säätiöt muihin hallituksen esityksessä mainittuihin tahoihin. Näin on haluttu mahdollistaa uskonnollisten yhteisöjen ja säätiöiden rahankeräykset, jos ne täyttävät rahankeräyslain 12 §:ssä säädetyt edellytykset. 

Yleishyödyllisyyden käsite yhtäältä vero- ja toisaalta rahankeräys- ja arpajaislainsäädännössä ei ole identtinen, koska säätelytarpeet ovat erilaisia. 

Kirkkokunnan seurakuntien yhteydessä toimivat toimintapiirit 

Seurakuntien yhteydessä toimivat diakonia- ja lähetyspiirit ovat yleensä rekisteröimättömiä yhteisöjä ja niiden toiminta on pitkäaikaiseksi tarkoitettua. Niiden rekisteröimättömyys ei myöskään johdu lakisääteisyydestä. Näin rekisteröimätön toimintapiiri ei voi saada rahankeräyslupaa. 

Koska diakonia- ja lähetyspiirien toiminta ei ole yksinomaan yleishyödyllistä, sellainen piiri ei voisi saada rahankeräyslupaa, vaikka se olisi rekisteröity yhteisö. 

Uskonnolliset yhdyskunnat ja yhdistykset 

Uskonnollisista yhdyskunnista muut kuin valtiokirkot voivat saada rahankeräysluvan, jos yhdyskunnan toiminta on yksinomaan yleishyödyllistä ja luvan myöntämisedellytykset muutoinkin täyttyvät. Jos taas yhdyskunta harjoittaa uskontoa tai sielunhoidollisia tehtäviä, se ei voisi saada rahankeräyslupaa (koska tämä osa toiminnasta ei ole yleishyödyllistä). Tällaisen yhdyskunnan rekisteröimätön alajaosto, toimikunta tms. ei myöskään voisi saada lupaa, vaikka sen toiminta olisi yksinomaan yleishyödyllistä. Ratkaisuksi tulisi tällöin erillisen rekisteröidyn yhdistyksen perustaminen, joka itsenäisenä oikeushenkilönä voisi luvan saada. 

Uskonnollisia yhdistyksiä koskevat samat säännökset ja tulkinnat kuin muitakin yhdistyksiä. Yhdistysrekisteriin merkitty uskonnollinen yhdistys voi siis saada rahankeräysluvan, jos yhdistyksellä on yksinomaan yleishyödyllinen tarkoitus ja muutoinkin myöntämisedellytykset täyttyvät. 

Kimmo Sundström

JK. Marraskuussa 2011 rahankeräyslain uutta sovellusohjetta ei ole vielä annettu ja asia on edelleen valmistelussa. Kuluneena aikana myös maan hallitus on vaihtunut. Hankkeen takana on isompi kokonaisuus, rahankeräyslain muutokset. Nekin ovat selvittelyn alaisina.

Arpajaislaki

Rahankeräyslaki