Vapaa-ajattelijain liiton irtisanotun toiminnanjohtaja Paula Vasama-Everest-Phillipsin nostama oikeudenkäynti alkoi 23.8.2010 kello 10 valmisteluistunnolla Helsingin käräjäoikeudessa. Riita koskee Vasaman työsuhteen päättämistä. Haastehakemus ja liiton vastaus on selostettu aiemmin. 

Läsnä olivat tuomari Riitta Savolainen, sihteeri Maarit Roos, kantaja Paula Vasama ja hänen asianajajansa Arto Vainio sekä vastaajan edustaja, liittohallituksen (LH) puheenjohtaja Jussi K. Niemelä ja hänen asianajajansa Ilpo Moisala. 

    Oikeustalo Helsingin Salmisaaressa on tuttu paikka vapaa-ajattelijoille. Täällä ratkotaan valtion avustuksella heidän keskinäisiä riitojaan. 

Asianosaisten puheenvuorot 

Asianosaiset käyttivät ensin vapaat puheenvuorot. 

Kantaja totesi irtisanomisen tapahtuneen henkilökohtaisista syistä (luottamuspula). Kantajan mielestä irtisanomisen syyt eivät olleet perusteltuja ja työnantaja oli käyttäytynyt epäasiallisesti Vasamaa kohtaan (ks. tarkemmin selostusta irtisanomisen syistä). Tämä oli joutunut kääntymään työsuojelupiirin puoleen. Palkankorotusasia talvella ja keväällä 2009 johti viimein irtisanomiseen. Viimeinen pisara asiassa oli, kun Vasama vei LH:ssa erimielisyyttä herättäneen palkankorotusasian liittovaltuustoon (LV), johon hänellä liiton sääntöjen mukaan oli oikeus. Vasama ei ollut syyllistynyt mihinkään sellaiseen, josta häntä moitittiin, eivätkä esitetyt perusteet toisaalta olleet päteviä irtisanomisperusteita. 

    Liittoa edusti valmisteluistunnossa liiton puheenjohtaja Jussi K. Niemelä. Paula Vasamasta ja hänen asianajajastaan ei ole kuvaa. He eivät halunneet tulla kuvatuiksi. 

Vastaaja perusteli luottamuspulan syntymistä sen taustalla olevilla seikoilla, jotka katsoi relevanteiksi. Kantaja oli ollut törmäyskurssilla jo vuosina 2005-2008 useiden LH:n jäsenten kanssa. Hänen moitittava käytöksensä oli jatkunut vuosikausia. Kantaja oli ainoa vakituisessa työsuhteessa ollut liiton työntekijä, vaikka tukityöllistettyä työvoimaa oli myös käytetty. Palkankorotusasia ei ollut pääseikka irtisanomisessa. Kantaja on kääntänyt asian sellaiseksi, että häntä kiusataan ja että palkankorotusasia olisi sen syy. Uudenmaan työsuojelupiiri oli todennut, ettei Vasaman tekemä kantelu johda enempiin toimiin sen ohjeistuksen lisäksi, jonka työnantaja on antanut. Kun Vasaman isä oli aiemmin vuosikymmeniä ollut Vapaa-ajattelijain liiton puheenjohtajana, Paula Vasama oli tämän vaikutuksesta halunnut ikään kuin omia yhdistyksen ja sen toiminnan. Lisäperusteena irtisanomiselle vastaaja esitti Vasaman hankkiman työtodistuksen. Sen olivat allekirjoittaneet omissa nimissään LH:n jäsenet Eino Huotari ja Aki Räisänen. Kantajan mukaan työtodistus ei ollut yhteneväinen työnantajan käsityksen kanssa. Tällaisista asioista luottamuspula syntyi, edellytyksiä työsuhteen jatkumiselle ei ollut. 

Puhuminen Eroakirkosta.fi:n nimissä 

Vastaaja kertoi liitossa aiemmin kirjatun, ettei liitolla ollut oikeutta puhua Eroakirkosta.fi-portaalin puolesta, koska se oli Tampereen vapaa-ajattelijat ry:n hanke. Vasamaa oli muistutettu tästä. 

Kantaja vastasi tähän, ettei Vasama puhunut Napit vastakkain –radio-ohjelmassa Eroakirkosta.fi:n nimissä, vaan portaali ainoastaan mainittiin muiden asiain ohessa. Tällainen maininta oli pelkästään hyväksi portaalille, joten tämä irtisanomisperuste ei pidä paikkaansa. 

Henkilöstöasiat 

Vastaajan mukaan LH ottaa ja erottaa työntekijät, eivätkä henkilöstö- ja palkka-asiat kuulu LV:lle. Kun vallitsi erimielisyys, Vasamaa oli pyydetty kommunikoimaan LH:n kanssa, mutta tämä olikin halunnut aiheuttaa sekaannusta ja hämmennystä viemällä asian LV:oon. Uudenmaan työsuojelupiiri oli kysynyt asiain kulkua yksittäiseltä LV:n jäseneltä, mutta yksittäisellä jäsenellä ei ole oikeutta edustaa LV:a. 

Kantaja vastasi, ettei Vasamalla ollut muuta mahdollisuutta kuin viedä asia LV:oon, kun LH ensin oli myöntänyt palkankorotuksen, sitten taas sen evännyt. Liiton säännöissä on kohta (9 §:ssä), joka oikeuttaa liiton työntekijän tähän, ja toimesta olikin etua Vasamalle. 

Työpuhelin 

Puhelinasiassa Jussi K. Niemelä kertoi, että kyseessä oleva matkapuhelin ei ollut Vasaman työsuhdepuhelin, vaan väylä liittoon, jota kaikki asiakkaat ja muutkin käyttivät. Jo aiemmin oli annettu ohjeistus, että puhelin on palautettava mahdollisimman nopeasti liiton toimistolle työntekijän jäädessä sairauslomalle. Vasama ei tehnyt näin. Hän piti puhelimen itsellään koko sairauslomansa ajan, joka kesti noin viikon. 

Kantajan mukaan työpuhelin oli ollut Vasamalla aiemmin sairauslomien aikana ja oli ”epäasiallista” pyytää sitä pois tältä noin viikon sairausloman ajaksi. 

Tuomari kysyi Vasamalta pyydettiinkö puhelinta työnantajalle jo sairausloman alussa (eikä vasta päivää sen päättymisen jälkeen, kuten myös tehtiin). Vasama vastasi, ettei hän muista puhelinta pyydetyn jo sairausloman alussa. 

Irtisanomisilmoituksessa työnantaja kertoo, että Vasamaa oli pyydetty luovuttamaan puhelin työnantajalle lukuisia kertoja. 

Pöytäkirjojen vieminen luvatta pois toimistolta 

Niemelä kertoi havainneensa, että Vasama oli vienyt pois toimistolta ja kopioinut LH:n pöytäkirjoja luvatta. Oikeudenkäyntiaineistossa on kopioita näistä pöytäkirjoista. Kun Niemelä soitti Vasamalle pöytäkirja-asiassa, tämä ei vastannut soittoihin. 

Kantajan mukaan Vasama tarvitsi pöytäkirjoja LV:n kokouksessa ja oli sen vuoksi ottanut ne mukaansa. Sitä paitsi pöytäkirjat ovat LH:n jäsenten luettavissa intranetissä, josta asioita voi tarvittaessa tarkistaa. 

Erimielisyyttä lähes kaikesta 

Lähes joka asiassa vallitsi erimielisyys kantajan ja vastaajan kesken. Todettiinkin, että työsuhteen loppuaikoina välit olivat kireät, ja luottamuspula oli edennyt pitkälle. 

Tuomarin kysyessä LH:n ja LV:n jäsenten lukumääriä, Vasama vastasi, että hänen muistaakseen LH:ssa on kahdeksan jäsentä ja LV:ssa kaksitoista. (Sääntöjen mukaan LH:ssa on yhdeksän varsinaista jäsentä, jos pääsihteeri katsotaan varsinaiseksi jäseneksi. Tätä asiaa säännöissä ei ole tarkemmin määritelty. LV:ssa on yksitoista varsinaista jäsentä.) Tässä yhteydessä Vasama kertoi, että nimenomaan hän järjesti Jussi K. Niemelän liiton puheenjohtajaksi. 

Työntekijän työtehtävät ja toimenkuva 

Kuluvan liittokokouskauden alussa, syksyllä 2008 LV:n puheenjohtaja Olavi Korhonen oli Niemelän mukaan vaatinut, että Vasaman työtehtävien vahvistaminen otetaan ensimmäisen uuden LH:n kokouksen asialistalle. Näin tapahtui, mutta työsopimuksen liitteenä olevaa, laajaa toiminnanjohtajan vastuualuetta ja tehtäviä koskevaa asiakirjaa (9 pääkohtaa, joissa yhteensä 39 alakohtaa) ei tässä vaiheessa Niemelälle esitetty. Niemelä sai tietää siitä vasta myöhemmin. Tämä asiakirja oli päivitetty viimeksi 6.5.2006, jolloin Robert Brotherus oli ollut LH:n puheenjohtajana. Vasama ei tuolloin halunnut tehdä edeltäjänsä – jonka Vasama sanoi jopa nukkuneen toimistolla – runsaita töitä muuten kuin ehdolla, että saa avukseen palkkatukityöllistetyn työntekijän. 

Kantajan uudet kirjalliset ym. todisteet 

Kantaja esitti uusia todisteita: 1. liiton säännöt, joiden yhdeksännen pykälän lopussa liiton työntekijöille annetaan LV:n kokouksissa läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeus heitä koskevissa asioissa. Tällä halutaan osoittaa, että Vasamalla oli oikeus viedä riitainen palkka-asia LV:oon. 

2. Uudenmaan työsuojelupiirin selvitys 4.6.2009 (korjattu 10.6.2009; laatinut tarkastaja Tarmo Järvinen) koskien työnantajan epäasiallista käyttäytymistä. Vasama oli ollut yhteydessä Uudenmaan työsuojelupiirin työsuojelutoimistoon ainakin 27.10.2005, 1.2.2007, 15.3.2007, 28.3.2008, 6.3.2009 ja 30.4.2009 ja lisäksi toimittanut sinne sähköpostiviestejä luettaviksi. Työsuojelutoimisto oli antanut Vasamalle suullisia neuvoja ja ohjeita ja Epäasiallinen kohtelu –oppaan sekä lähettänyt yhteisen sähköpostin pj Robert Brotherukselle, vpj Eino Huotarille ja Vasamalle. 4.5.2009 Vasama antoi LH:lle sähköpostitse toimenpidepyynnön ilmoittaen kokemastaan epäasiallisesta kohtelusta. Työsuojelutoimiston mielestä seuraaviin Vasaman ilmoittamiin kohtiin liittyy ”epäasiallisen kohtelun ja häirinnän piirteitä”: (a) henkilön ominaisuuksiin liittyvä huomauttelu, (b) hallituksen sähköpostilistan ulkopuolelle jättäminen, (c) työtehtävien perusteeton muuttaminen ja (d) työvälineen (kännykän) poistaminen käytöstä työaikana. Työsuojelu kuulee asioissa ensin työnantajaa. Lopuksi kerrotaan, että Vapaa-ajattelijain liitolle on annettu ohjeita erillisessä lausunnossa jo 10.10.2003 erään toisen asian käsittelyn yhteydessä. 

3. Työterveyshuollon erikoislääkärin lausunto 27.5.2009. Vasama oli käynyt henkilökohtaisesti lääkärin kuultavana irtisanomistaan seuraavana päivänä 13.5.2009 lausuntoa pyytäen. 

4. CD-levy radio-ohjelmasta 15.4.2009. Tällä halutaan todistaa Vasaman esiintyneen asiallisesti ohjelmassa. 

Vastaajan uudet kirjalliset todisteet 

1. Vasaman vastine LV:lle 26.4.2009 Jane Heroldin valituksen johdosta. Myös kantaja on esittänyt tämän todisteen. Vastaaja haluaa todistella asiakirjalla Vasaman antaneen paikkansa pitämätöntä tietoa LH:n jäsenten toiminnasta. 

2. LH:n jäsen Robert J. Brotheruksen selvitys 15.1.2010 Uudenmaan työsuojelupiirin tarkastaja Sirkku Vilanderille koskien Vasaman kokemaa epäasiallista kohtelua. Nelisivuisen selvityksen liitteenä on kolmesivuinen Brotheruksen sähköpostiviesti 24.6.2006 koskien sähköpostiriitoja sekä toinen, kahdeksansivuinen sähköposti 11.6.2008. Jälkimmäinen on erittely riidoista ja niiden lopettamiskeinoista. Teemana on kantajan pitkään jatkunut asiaton käyttäytyminen. 

Brotheruksen selvitys on vastaus työsuojelupiirin 20.8.2009 esittämään selvityspyyntöön. Brotherus oli ollut noin neljä vuotta tekemisissä Vasaman kanssa ennen tämän irtisanomista. Tänä aikana ”esiintyi lukuisia kestoltaan ja voimakkuudeltaan vaihtelevia konflikteja” Vasaman ja liiton aktiivien välillä. Vasama oli riidellyt ”ainakin” 13 henkilön kanssa: Robert Brotherus, Jane Herold, Petri Karisma, Marko Koivuniemi, Olavi Korhonen, Juha Kukkonen, Jori Mäntysalo, Jussi K. Niemelä, Kari Pasanen, Heljä Pekkalin, Erja Sallinen, Janne Vainio ja Esa Ylikoski. Nämä henkilöt eivät Brotheruksen mukaan olleet keskinäisissä riidoissa. Riidat Vasaman kanssa syntyivät, koska Vasama itse synnytti ja eskaloi (laajensi ja kiihdytti vähitellen huonompaan suuntaan) riitoja. Vasama oli ”provosoinut, käyttäytynyt ja kommunikoinut jokaisessa konfliktissa vähintään yhtä riitaa haastavasti, loukkaavasti ja kärjekkäästi kuin muut osapuolet, usein huomattavasti pahemmin.” Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun kohteina ovat Paula Vasaman ”vihan” kohteet. 

Olen eri kirjoituksissani aika ajoin kertonut riidoista liitossa, kun taas LH on yleensä kiistänyt riitojen olemassaolon. Kukkosmieliset voimat (joihin Brotheruskin kuului) saivat liiton haltuunsa Järvenpään liittokokouksen henkilövalintojen seurauksena 12.6.2005. Nyt Brotherus kertoo, että riidattomia jaksoja oli vain kaksi: vuoden 2005 loppupuoli ja samoin Piikkiön liittokokousta (14.-15.6.2008) seurannut loppuvuosi. Muu aika lähes neljän vuoden jaksosta (Vasaman irtisanomiseen 12.5.2009 asti) riideltiin. Kun minun työsuhteeni purettiin laittomasti 23.11.2003, ja Erkki Hartikainen luopui liiton puheenjohtajan tehtävästä 12.6.2005, kaikkien riitojen piti kukkosmielisten mukaan loppua. Näin ei tapahtunut. 

Riitaisia sähköposteja on Brotheruksen mielestä satoja sivuja. Vasama kertoi vielä työssä olleessaan, että hänellä on niitä yli tuhat sivua. Vasaman kirjoittajaominaisuuksina Brotherus luettelee seuraavat: riitaherkkyys, provosoituminen, provosointi, mustamaalaaminen, negatiivinen spekulaatio, kärjekkyys ja henkilökohtaisuuksiin meneminen. 

Työsuojelun osalta Brotherus kertoo, että väitteet häirinnästä työpaikalla koskevat pääosin sähköpostiriitoja. Vasama kyllä kirjoitti postit toimistosta käsin, mutta vastapuolet olivat työpaikan ulkopuolella, eivätkä olleet liiton työntekijöitä. Brotherus itse, Vasaman esimiehenä, ja LH työnantajan edustajana kehottivat Vasamaa pidättäytymään riitaviestien lukemisesta ja kirjoittamisesta työaikana, työpaikalla ja työtietokoneella. Tätä kehotusta Vasama ei noudattanut. Sitten Vasamalle esitettiin, että ellei hän pidättäydy riitelystä, hän kirjoittaisi viestinsä kotoaan käsin, omalla tietokoneellaan, vapaa-aikanaan. Tätäkään Vasama ei noudattanut. Brotherus kysyy onko ylipäänsä kyse lain tarkoittamasta työpaikalla tapahtuvasta häirinnästä. 

V. 2007 LH joutui sulkemaan Vasaman pois sisäiseltä sähköpostilistaltaan. Sähköpostiriitely ei kuitenkaan loppunut. Ehdotuksia ulkopuolisen sovittelijan ottamiseksi riitoja sovittelemaan tehtiin, varsinkin silloin kuin riidat syvenivät, mutta lopulta sovittelu ei koskaan toteutunut. Suvantokaudet riitelyssä johtuivat pukarien väsymisestä, eivät siitä, että luottamus ja yhteisymmärrys olisi kasvanut. 

Vuoden 2006 riitoja on selostettu jonkin verran aiemmin. 

3. Liittoneuvoston (LN)/liittovaltuuston pj Olavi Korhosen lisäselvitys Uudenmaan työsuojelupiirin tarkastaja Sirkku Vilanderille 20.1.2010. Teemana on pitkään jatkunut kantajan asiaton käyttäytyminen. 

Selvityksessä Korhonen kuvaa asioiden taustaa mainiten, että Vasama palkattiin loppusyksystä 2003 liiton palvelukseen ilman, että työpaikka olisi ollut julkisesti haettavissa. 

Ensimmäinen Vasaman työnäyte oli vuoden 2003 tilinpäätöksen valmistelu ja esittely, jota eräät LN:n jäsenet pitivät ”huonoimpana vuosikausiin”. Järvenpään liittokokouksen 11.-12.6.2005 osalta kokousväki joutui majoittumaan Riihimäelle Vasaman erehdyksen takia. Voimakas sanaharkka Vasaman ja Esa Ylikosken välillä näkyi Kiljavalla pidetyssä seminaarissa 5.-6.11.2005. Korhosen mukaan liiton vakituinen, osa-aikainen järjestösihteeri Janne Vainio irtisanottiin LH:n kokouksessa 6.11.2005 Paula Vasaman ”toivomuksesta”. Näin taitava ja tunnollinen, aikoinaan minun esityksestäni palkattu toimisto- ja järjestösihteerin tehtäviä hoitanut Vainio sai lähteä; Vasama yksin jäi palkatuksi toimihenkilöksi. 

Korhosen antama tieto irtisanomisesityksen tekijästä on kiistetty. Toisen selityksen mukaan irtisanomisesta oli keskusteltu Vainion kanssa etukäteen, ja irtisanomisesityksen teki Vainion suostumuksella Marko Koivuniemi. Irtisanominen liittyi myös liiton heikkoon taloustilanteeseen ja sen taustalla oli budjettityöryhmän (Huotari, Petri Karisma ja Vasama) syys-lokakuun vaihteessa tekemä esitys, että liitolla olisi vain yksi työntekijä (Vasama). 

Kukkosmieliset olivat tuohon aikaan pilanneet liiton ilmapiirin täydellisesti. Vainio kertoi olleensa lähellä tulla mielisairaaksi. Hän ei riitauttanut irtisanomista. Jos Vainio olisi irtisanoutunut itse, työttömyyskorvauksien saaminen olisi kestänyt kauemmin. Kukkosmielisten saatua kaiken vallan liitossa 12.6.2005, Vainion lähtölaskenta alkoi. Siihen vaikutti talouden lisäksi se, ettei Vainio ollut kukkosmielinen ja oli liian lähellä minua, kuten LH:n jäsen Erja Sallinen myöhemmin asian ilmaisikin. Irtisanomisen jälkeen liitto teetti Vainiolle kuuluneita töitä palkkatukityöllistetyillä, mikä edelleen jatkuu. Omin varoin palkatun työvoiman syrjäyttäminen ja vaihtaminen ilmaiseen tai lähes ilmaiseen palkkatukityövoimaan on lainvastaista, mutta siitä liitto ei piitannut. 

Korhonen koetti toppuutella sähköpostisotaa tuloksetta. Syksyllä 2005 Vasama otti esiin mahdollisuuden oikeustoimiin pj Brotherusta vastaan. 

Vaikka kukkosmieliset itse olivat palkanneet Vasaman, asiat kehittyivät niin huonoon suuntaan, ettei heidän keskinäisessä (Brotherus, Huotari, entinen pääsihteeri Juha Kukkonen ja Vasama) sovintoneuvottelussakaan päästy mihinkään. 

Vapaa-ajattelijain liiton 70-vuotisjuhlavuoden (2007) kunniaksi kukkosmieliset voimat hajottivat liiton erottamalla Pääkaupunkiseudun vapaa-ajattelijat ry:n liitosta. Korhonen kertoo vastustaneensa erottamista. 

Piikkiön liittokokouksessa uudeksi liiton pj:ksi valittiin, Vasaman tuella, Jussi K. Niemelä. Korhosen mukaan hän oli vaatinut vuoden 2009 ensimmäisen LH:n kokouksen 17.1.2009 esityslistalle Vasaman työsopimuksen ja toimenkuvan ajantasaistamista. ”Sen sijaan” kokoukseen tulikin pääsihteeri Huotarin esittämänä ja Erkki Hohenthalin kannattamana (molemmat Karkkilasta kuten alun perin Vasamakin) asia Vasaman roimasta palkankorotuksesta. Tästä alkoi erimielisyys LH:n ja Vasaman välillä. Seurasi varoitus Vasamalle ja ilmiriita Vasaman ja pj Jussi K. Niemelän välillä. Samoin erimielisyys Vasaman ja tukityöllistetty Heroldin välillä kärjistyi. LV suositteli sopua vielä 26.4.2009 pitämässään kokouksessa, mutta luottamuspula oli syventynyt niin pahaksi, ettei LH nähnyt muuta mahdollisuutta kuin irtisanoa Vasama 12.5.2009. 

Lopuksi Korhonen viittaa henkilökemioihin riitojen syynä. Myös Brotherus on tunnettu henkilökemiallisen koulukunnan kannattaja. Korhonen päätyy siihen, että myös Vasaman käyttäytyminen työnantajaansa kohtaan on ollut moitittavaa ja että työtehtäviä on jäänyt hoitamatta tai hoidettu huonosti (Järvenpään liittokokouksen majoitus, Kuusankosken kesäpäivien lipputoimituksen laiminlyönti). Näitä, väitettyjä laiminlyöntejä, työnantaja ei ole kirjannut irtisanomisperusteiksi. Korhonen toistaa sen, että Vasama ”poisti ensin järjestösihteeri Vainion työtovereistaan” ja hoiti omia ihmissuhdeongelmiaan työnantajan puhelimella. Kun uhri väsyi tai luovutti, Vasama löysi heti uuden. 

Vasaman yhteydenpito ja vierailut paikallisyhdistyksiin olivat vähäisiä, niihin Vasaman mielenkiinto ei riittänyt. ”PV:n toiminta keskittyi juonitteluun ja luottamushenkilöiden mustamaalaamiseen, vuoronperään”, päättää Korhonen. 

4. Varapuheenjohtaja Aki Räisäsen sähköposti 1.12.2009. Teemana on, ettei työtodistus ole työnantajan antama. 

Räisänen kertoo Vasamalle annetusta työtodistuksesta ja sen taustasta. Työtodistuksen olivat allekirjoittaneet 8.7.2009 pääsihteeri Huotari ja varapuheenjohtaja Räisänen omissa nimissään. Vasama oli pyytänyt todistusta heiltä, ei työnantajalta. Räisänen ja Huotari olivat heinäkuussa 2009 ainoat liiton nimenkirjoittajat, jotka olivat toimineet hallituksessa koko Vasaman palveluksessaoloajan (23.11.2003-12.5.2009). Kumpikin heistä oli vastustanut Vasaman irtisanomista. 

Vasamaa kiitetään siitä, että hän piti hyvää huolta liiton tärkeimmästä omaisuudesta eli asunto-osakkeista. Hän teki oma-aloitteisesti remontteja ja hoiti vuokraukset ym. asiat. 

Työtodistuksen antaminen salattiin LH:lta. Asia paljastui vasta, kun LH:n jäsenet saivat lukea siitä tältä sivustolta. Uutinen ei ilahduttanut LH:sta: 2.12.2009 sähköpostikokouksessa varapuheenjohtaja Räisänen vaihdettiin Brotherukseen. 

5. Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen (entinen Uudenmaan työsuojelupiiri) tarkastaja Sirkku Vilanderin sähköposti 4.2.2010. Teema: Vasaman kantelu ei johda toimiin ohjeistuksen lisäksi. 

Vilander kertoo LH:n antaneen työpaikalle kirjallisen ohjeen menettelytavoiksi häirinnän ja epäasiallisen kohtelun ja haitallisen kuormittumisen ennaltaehkäisemiseksi. Tämä toimi oli riittävä ja asian käsittely päättyi. (Liitto ei ole julkaissut ohjetta.) 

Todistajien nimeäminen 

Todistajiksi kantaja nimesi liiton pääsihteeri Huotarin, teemana Vasamalle annetun varoituksen perusteet sekä kantajan ja LH:n välinen käyttäytyminen. Huotari voi kertoa myös Vasaman pyytämästä työtodistuksesta ja Eroakirkosta.fi-asiasta. 

Toiseksi todistajaksi kantaja nimesi LV:n jäsen Martti Vaattovaaran teemana kantajan ja LH:n välinen käyttäytyminen, palkka-asian vieminen LV:oon, työtodistus ja matkapuhelinasia Vasaman sairausloman aikana. 

Kolmanneksi todistajakseen kantaja nimesi Jane Heroldia edeltäneen liiton tukityöllistetty Erkki Haapaniemen teemana kantajan ja LH:n välinen käyttäytyminen, Eroakirkosta.fi-portaali sekä Vasaman esimiestyöskentely toimistolla. 

Neljänneksi todistajakseen kantaja nimesi toimittaja Terttu Lensun, joka toimitti väittelyohjelman Napit vastakkain. Oikeudelle luovutettiin ohjelman sisältänyt CD-levy. 

Todistajien lisäksi Vasamaa kuullaan todistelutarkoituksessa. 

Vastaajan henkilötodisteluun lisättiin Tampereen vapaa-ajattelijat ry:n pj Petri Karisma teemana Eroakirkosta.fi:n pelisäännöt. 

Tuomari muistuttu sovinnon mahdollisuudesta 

Todettiin, että todistajia, todistelutarkoituksessa kuultavia ja edustajia on yhteensä yhdeksän. Lähes kaikista asioista vallitsee erimielisyys. Tuomari muistutti, että sovinto on asiassa mahdollinen ja kysyi oliko sovintoneuvotteluja käyty. Niitä ei ollut käyty. Käräjäoikeuden myöhemmin tekemä ratkaisu perustuu paljon siihen, millainen suullisesta käsittelystä tulee ja mitä siellä voidaan toteen näyttää. 

Pääkäsittely pidetään tiistaina 26.10.2010 salissa 516 ja sitä edeltää jatkettu valmistelu. Tilaisuus alkaa kello 9. Mahdollinen lisätodistelu teemoineen on ilmoitettava oikeudelle ja vastapuolelle viimeistään 1.10.2010. 

Kimmo Sundström

JK. Kantaja lähetti oikeudelle 30.9.2010 vielä kolme lisätodistetta. Kaksi ensimmäistä ovat kantajan mukaan esimerkkejä ”sovinistisista kommenteista” kantajaa kohtaan.

Ensimmäisessä viestissä (kantajan todiste 20) on kyse liiton silloisen järjestö- ja toimistosihteeri Janne Vainion viestistä (12.5.2005) LH:n jäsen Marko Koivuniemelle. Koivuniemen mielestä Paula Vasamalta syöksähtää liian nopeasti esiin ”jyrkkä ja ehdoton naisenvarmuudella suollettu mielipide, jota ei auta kyseenalaistaminen”. Vainio ei näe tällaista ”naisenvarmuutta”. Edelleen Koivuniemi on sitä mieltä, että Vasamaa ”ymmärretään”, koska tämä on nainen. Vainio ei ole tästäkään samaa mieltä. Puheena on myös litteän monitorin hankintaperusteet, jotka olivat viime kädessä ”koomisia”. Tästäkään Vainio ei ole samaa mieltä. Hän katsoo, että kuvaputkinäytöstä voi olla haittaa (tarkkaavuuden aleneminen tms.) käyttäjälle, jos tällä jo on jokin neurologinen häiriö, mitä Vasamalla ei kuitenkaan väitetä olevan. Kuitenkin Vainio on sitä mieltä, että naisen puhe on samanarvoista kuin miehen puhe ja että siltä voidaan myös vaatia samaa.

Onko viestissä ”lokaa”, ”asenneongelmaa” tai ”kateutta”, jota Vasama sanoo Koivuniemen viesteissä olevan? Vasama koettaa selittää, että hänet on katsottu irrationaaliseksi tai naurettavaksi.

Toisessa viestissä (kantajan todiste 21) on kyse liiton pääsihteeri Jori Mäntysalon viestistä 21.4.2008. Hän ei näe naisten kirkostaeroamisluvuissa piikkiä, joka olisi aiheutunut Vasaman haastattelusta Olivia-lehden numerossa 5/2008. Vasama katsoo, että numero on vasta tullut painosta, eikä mahdollinen naisten erolukujen nousu voi vielä näkyä. Hän katsoo haastattelun olevan tärkeä päänavaus naistenlehdissä; liitto saa näkyvyyttä.

Mäntysalon viestissä on viittaus lastenkirjaan Mimmi Lehmä ja Varis, jota hän suosittelee eritoten vapaa-ajattelijoille, ja lainaus kirjasta: ”- Kraak! Ethän sinä mitenkään voi tehdä [?] olet lehmä. – Mutta ammuu, tämähän on mukavaa!”

Onko tässä sovinistinen kommentti? Tulkitsin viestin niin, että Vasamaa verrataan optimistiseen Mimmi Lehmään, joka lastenkirjassa innokkaasti opettelee ajamaan polkupyörällä, sukeltamaan, käy kirjastossa, onkii, tanssii balettia ym. Varis puolestaan on pidättyväinen ja penseä konservatiivi, joka ei ymmärrä Mimmi Lehmän aivoituksia. Mutta Mimmi Lehmä tekee mikä häntä miellyttää, onnistuu ja hänestä kaikki on mukavaa. Hän on kirjan positiivinen hahmo, kun taas Varis odottaa saavansa siipihalvauksen hetkenä jos toisena.

Vasama on aiemmin kertonut, että hänellä on tallessa yli tuhat sivua sähköposteja, joissa häntä moititaan tai panetellaan. Nyt oikeudelle annetut viestit eivät voi olla pahimmasta päästä. Pahimmat viestit on pidetty piilossa. Miksi? Vai onko niiden julkistamisen aika oikeudenkäynnin jälkeen?

Kolmas lisätodiste (kantajan todiste 22) on tamperelaisen Heikki Orsilan sähköposti 18.9.2009 liiton ylläpitämälle keskustelulista Kinatorille. Se koskee Tampereen Vapaa-ajattelijat ry:n (TAVA) ja liiton puheenjohtaja Jussi K. Niemelän välirikkoa. Kantaja todistelee tällä Niemelän ”provokatiivista esiintymistä ulospäin”.

Paula Vasaman ja Jussi K. Niemelän välien katkettua joulun tienoilla 2008, TAVA ja Niemelä alkoivat suunnitella keskinäistä yhteistyötä. Tammikuussa 2009 sai alkunsa bussikampanja. Siinä pääuurastajat olivat tamperelaiset Petri Karisma ja Otto Chrons, mutta Niemelä sai hoitaa kampanjan tiedotuksen.

Aluksi yhteistyö sujui hyvin. Sitten Niemelä alkoi TAVA:n mukaan riidellä liitossa, kerätä vihollisia ja puhua provokatiiviseen sävyyn vapaa-ajattelijoihin liittymättömistä asioista. Se haittasi toimintakulttuuria. TAVA:n mukaan Niemelä katsoi toimintatapansa olevan räväkkä ja että hän liiton puheenjohtajana saa sanoa mitä haluaa.

Syntyi ristivetoa ja heinäkuussa TAVA päätti ottaa etäisyyttä liittoon. Se katsoi, että liitossa kaikki asiat menivät Niemelän kautta, kun taas TAVA:ssa kommunikointi oli verkostoitunutta. TAVA:ssa vallitsi luottamus, mutta Niemelän tapa toimia perustui hänen ehdottomaan auktoriteettiinsa: jotka eivät sitä kunnioita, leikataan irti.

Lopullinen pettymys Niemelää kohtaan seurasi tämän haastattelusta Vihreässä Langassa 14.8.2009. Siinä Niemelä sanoo: ”Vapaa-ajattelijain liitto on pahin hörhölahko, johon olen elämäni aikana joutunut.” 11.9.2009 yhteistyö TAVA:n ja Niemelän välillä loppui.

Kantaja on kutsunut vielä yhden lisätodistajan, LH:n jäsen Tauno Lehtosen. Todistusteema on kantajan ja hallituksen väliset suhteet edeltävinä vuosina.

Vastaajan mielestä mainitut viestit eivät ole sovinistisia, ne oli tarkoitettu kahdenkeskiseksi mielipiteenvaihdoksi, Koivuniemi oli pahoitellut aiheuttamaansa tietämätöntä mielipahaa ja tapahtuman ajankohdalla (2005) ei ole yhteyttä työsuhteen päättämistoimeen.