Keski-Uudenmaan Vapaa-ajattelijat ry (KUVA, 110706) perustettiin 5.10.1945 (kuitenkin sopimuskirja on päivätty vasta 22.11.1945) nimellä Vapaa-ajattelijain liiton Järvenpään yhdistys ry (42555) ja merkittiin yhdistysrekisteriin 17.5.1946. Perustajina toimivat Johannes Alanen, Eino Elmeri Eloranta, Lauri Arvid Jokinen ja Aarne Ensio Salmi. 

Järvenpään Vapaa-ajattelijat ry 

Puheenjohtaja, puuseppä Arvid Finerin kuoltua 1967 yhdistyksen toiminta lopahti muutamaksi vuodeksi. Valmistava vuosikokous keskiviikkona 24.11.1971 toimi herätyskokouksena. Kokous pidettiin Kiurulassa, Kartanontie 39, alkaen kello 19 (VAJ 1971:7, 167), ja herätystoimiin osallistui liitosta liiton sihteeri Paul J. Koponen. Asialistalla oli sääntömääräisten asiain lisäksi yhdistyksen sääntöjen muuttaminen. 

Vuosikokous pidettiin 9.2.1972, jälleen Kiurulassa, kymmenen jäsenen voimin. Kokouksen puheenjohtajana toimi Kaarlo Mäkinen ja sihteerinä Mirjam Sormunen. Tässä kokouksessa hyväksyttiin yhdistykselle yksimielisesti uudet, Vapaa-ajattelijain liiton suosittelemat jäsenyhdistyksen mallisäännöt. Uudeksi nimeksi tuli Järvenpään Vapaa-ajattelijat ry (päätöspäivä yhdistysrekisterissä 1.9.1972). 

Keski-Uudenmaan Vapaa-ajattelijat ry 

Seuraavaksi yhdistyksen nimeä muutettiin v. 2006, jolloin hyväksyttiin taas uudet säännöt. Tämä viimeinen sääntömuutos tuli yhdistysrekisteriin 14.2.2006. 

Liittohallituksen lausunto sääntömuutoksen johdosta viipyi ja viipyi, mutta 3.2.2007 liittohallitus vihdoin lausui: ”Päätettiin hyväksyä Keski-Uudenmaan Vapaa-ajattelijat ry:n uudet säännöt ja nimi.” (Liittohallituksen pöytäkirja 3.2.2007, 8 §). Yhdistyksen voimassa olleissa säännöissä oli sääntöjen muutoksista (12 §) määräys: ”Muutosehdotuksesta on ennen sen esittämistä hankittava liiton lausunto.” 

Vaikka jäsenyhdistyksen omissa säännöissä olisi määräys keskusjärjestön lausunnosta, yhdistysrekisteri ei aina ole sellaista vaatinut jäsenyhdistyksen sääntöjä muutettaessa. Kun lausunnolla ei ole merkitystä sääntömuutoksen sisällön osalta, asia onkin enemmän muotoseikka. Jäsenyhdistyksen sääntömuutos tulee voimaan, vaikka keskusjärjestö sitä vastustaisi. 

Lopulta Keski-Uudenmaan yhdistyksen uudet säännöt rekisteröitiin ja tulivat voimaan 28.2.2007. 

Uusia sääntömääräyksiä 

Tarkastellaan lähemmin uusimpien sääntöjen sisältöä. 

(1) Yhdistyksen tarkoitus (2 §). Pykälässä käytetään kahdesti vanhentunutta termiä uskontokunta, kun tarkoitetaan uskonnollista yhdyskuntaa. 

Pykälästä on poistettu vanhojen sääntöjen 2 §:n c)-kohdassa ollut määräys: ”Yhdistys on Vapaa-ajattelijain liitto ry:n jäsen ja tästä liitosta käytetään näissä säännöissä nimitystä liitto.” KUVA on halunnut itselleen lisää vapautta. Se voi näin helposti irtaantua Vapaa-ajattelijain liitosta ja myös liittyä toisen keskusjärjestön jäseneksi. 

Edelleen c)-kohdassa ei enää mainita Prometheus-leiriä nimeltä, vaan vain yläkäsite aikuistumisleiri. Tämän perusteella yhdistys voi opastaa nuoria käymään muitakin aikuistumisleirejä kuin Prometheus-leirin. Prometheus-leirin tuki ry:n kehitys epäsekulaariksi kulttijärjestöksi (Pandora-kultti) on voinut vaikuttaa tähän sääntömuutokseen. 

Vanhoissa säännöissä 2 §:ssä oli kolme kohtaa (a-c), nykysäännöissä kohtia on kuusi. Kohdassa f) on uusi lisäys yhdistyksen tarkoitukseen: ”… myötävaikuttaa siihen, että maailmaan luodaan kaikkien hyväksymä yhteinen, uskonnoista riippumaton kattava moraalisäännöstö, maailmanetiikka.” 

Itse olen sitä mieltä, etteivät uskovaiset voi koskaan hyväksyä uskonnoista riippumatonta maailmanetiikkaa. Se tarkoittaisi uskontojen hylkäämistä ja niiden katoamista. Ajatusta ei myöskään voida sanoa kauniiksi, koska sillä ei ole sijaa todellisuudessa. Uskonnottomat ovat keskenäänkin kovin erimielisiä siitä mille perustalle etiikka tulee rakentaa. 

Termi maailmanetiikka viittaa häiritsevästi Maailman uskontojen parlamentin 1993 Chicagossa hyväksymään julistukseen A Global Ethic. Tämän etiikan lähtökohtana ovat uskonnot ja niiden vaatimukset. Pohjapaperin em. kokoukselle laati roomalaiskatolinen teologi ja pappi Hans Küng. Uskontojen vaatima maailmanetiikka on tietysti järjetön ajatus sekin. 

(2) Jäsenet (4 §). Tämän pykälän seitsemännessä momentissa määrätään kunniajäsenyydestä. Hallituksen esityksestä vuosikokous voi kutsua kunniajäseneksi henkilön, joka on erityisen ansioitunut yhdistyksen toiminnassa tai on muutoin toiminut ansiokkaasti yhdistyksen tarkoitusperien hyväksi. Kunniajäseniltä ei peritä jäsenmaksua. 

Kunniajäsenyys, jossa velvollisuudet yhdistystä kohtaan ovat erilaiset kuin tavallisilla jäsenillä, luo uuden jäsenluokan. Ateistiyhdistyksissä on käytössä sääntöjä, joissa jäsenluokkia on enemmän kuin yksi. Sen sijaan en heti muista ainuttakaan vapaa-ajattelijayhdistystä, jossa olisi useampi kuin yksi jäsenluokka. KUVA on tässä mielenkiintoinen poikkeus. 

(3) Hallitus (5 §). Kohdan ensimmäisen momentin mukaan vuosikokous valitsee hallituksen vain joka toinen vuosi. Tämäkin on mielenkiintoinen poikkeus. Yleensä hallitus valitaan joka vuosi. KUVA on tällä sääntömääräyksellä halunnut luoda lisää pitkäjänteisyyttä hallitustyöhön. 

(4) Sääntöjen muutokset (8 §). Määräyksen mukaan ”Näihin sääntöihin voidaan hallituksen esityksestä tehdä muutoksia yhdistyksen kokouksessa, … .” 

Vanhoihin sääntöihin verrattuna määräykseen on lisätty sanat ”hallituksen esityksestä”. Määräys on harhaanjohtava. Kaikilla jäsenillä on oikeus tehdä sääntöjäkin koskevia muutosesityksiä eikä oikeutta voida sääntömääräykselläkään evätä. 

Vanhoissa säännöissä (12 §) sääntömuutosehdotuksista määrättiin: ”Muutosehdotuksesta on ennen sen esittämistä hankittava liiton lausunto.” Lausuntojen saaminen liitolta on ollut useammassakin tapauksessa vaikeaa. Sääntöasiantuntemus on kadonnut liitosta. Toiseksi lausuntoasiat hautautuivat muiden asiain alle ja siirtyivät kauas tulevaisuuteen tai unohtuivat kokonaan. Ei tällaisesta liitosta ole apua jäsenyhdistyksille. 

Kimmo Sundström

JK. Myös Lahden Vapaa-ajattelijat ry:n (50596, per. 25.10.1936) uusissa säännöissä, jotka merkittiin yhdistysrekisteriin 19.10.2007, on uutuus, jota en muista olevan minkään muun vapaa-ajattelija- tai ateistiyhdistyksen säännöissä. Sääntöjen 4 §:n a)-kohdan mukaan jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä, jos hän on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta. Erottamisoikeus on hallituksella. Yleensä vapaa-ajattelija- ja ateistiyhdistyksien säännöissä vaaditaan, että jäsenmaksut on laiminlyöty vähintään kahdelta vuodelta ennen kuin erottamisoikeus syntyy. Jos jäsenmaksun eräpäivä on esim. 15.1., hallitus voi siis Lahdessa erottaa jäsenen 16.1., mikäli jäsenmaksu on maksamatta, vaikka tätä aiemmat jäsenmaksut olisi maksettu 50 vuodelta. 

Sääntömääräys menee useimpien mielestä kukkostelun puolelle. Samalla se houkuttelee hallitusta toimimaan jäsenten yhdenvertaisuutta loukaten s.e. hallituksen arvostelijat erotetaan heti tilaisuuden tarjoutuessa, mutta hallituksen myötäilijöitä ei eroteta lainkaan ja heidän laiminlyöntejään katsotaan läpi sormien. Erotetun jäsenen voi olla tuomioistuimessa vaikea näyttää toteen hallituksen harjoittamaa eriarvoista kohtelua. Eriarvoista kohtelua harrastava hallitus tietysti kiistää tuomioistuimelle toimivansa niin, ja tuomioistuin uskoo valehtelevaa hallitusta. 

Yhdistyksen puheenjohtaja Heikki Karjalainen tosin kertoo, ettei Lahdessakaan jäsentä käytännössä eroteta ennen kuin vähintään kahden vuoden jäsenmaksujen maksaminen on laiminlyöty. Miksei sääntöjä sitten kirjoiteta vastaamaan käytäntöä? 

Lahden yhdistys on kukkosmielinen, ja sen edustaja osallistui liiton hajottamiseen.

Tämän jälkikirjoituksen julkaisemisen jälkeen kävi ilmi, että Lahden yhdistyksen sääntöjen 4 §:n a)-kohta on peräisin - liiton jäsenyhdistyksen mallisäännöstä.