Helsingin Vapaa-ajattelijoihin (HVA) kuulunut Arvo Osmo Olavi Toivanen (30.7.1928 Helsinki-21.11.2009 Helsinki) kuoli kotonaan - sattumalta Vapaa-ajattelijain liiton (perustettu 1937) syntymäpäivänä. 

Arvo Toivanen liittyi HVA:n jäseneksi 1.4.1984. Muistan tunteneeni hänet ainakin vuoden 1988 tammikuusta alkaen. Tällöin, aivan tammikuun ensi päivinä, olin juuri aloittanut työni Vapaa-ajattelijain liiton toimiston- ja taloudenhoitajana. Toimisto oli ollut suljettuna suunnilleen joulukuun puolivälistä lähtien, kun edeltäjäni Paula Vasama oli lopettanut työnsä ja muuttanut 18.12.1987 ulkomaille. Kaikenlaisia asioita oli paljon hoitamatta. Arvo tuli muistaakseni vaimonsa Anja Toivasen kanssa maksamaan jäsenmaksuaan toimistoon. Jouduin kuitenkin kaiken melskeen keskellä pyytämään häntä tulemaan myöhemmin uudelleen tai maksamaan jäsenmaksun pankkiin, koska vuodenvaihteen ja oman työssä aloittamiseni takia monenlaisia kiireellisiä asioita oli hoidettava ensin. 

Liiton toimistonhoitaja otti siihen aikaan vastaan HVA:n jäsenmaksuja, ja osa jäsenistöstä piti tapanaan maksaa jäsenmaksunsa toimistossa. Joillakin heistä oli mukanaan pieni, muovikantinen jäsenkirja, johon maksettu jäsenmaksu merkittiin ja kuitattiin maksetuksi. 

HVA:n hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana Arvo Toivanen toimi v. 1990. V. 1991 hän oli hallituksen varsinainen jäsen ja v. 1996 varajäsen. Myöhemmistä mahdollisista luottamustoimista ei tämän kirjoittajalla ole tietoa. 

Mattomies 

Arvo kertoi aina ammatikseen mattomies. Hän oli toiminut tässä työssä kauan Helsingin kaupungin leivissä. Eläkkeelle jäätyään Arvo teki vielä paljon mattokeikkaa. Hän kertoi olevansa hyvässä kunnossa ja työt luistivat. 

Muutettuani Helsingin Roihuvuoreen vuonna 1994 Arvo kävi asentamassa keittiööni uuden muovimaton, kun halusin käyttää hyväkseni hänen palveluksiaan. Ihmeen sutjakasti työ kävi ja kaunis lattiasta tuli. 

Myös Vapaa-ajattelijain liiton vanhaan toimistoon (Siltasaarenkatu 15 C 65), jossa teimme remonttia ennen toimiston myyntiä, Arvo asensi uudet muovimatot. Samoin liiton omistamaan asuntoon Angervotie 4 F 59 Arvo uusi olohuoneen maton. Tämä tapahtui muistaakseni vuonna 1997, kun vanha toimisto myytiin ja siinä noin vuoden asunut vuokralainen muutti Angervotien asuntoon. 

EU-elintarvikejakelun aktiivi 

Arvo Toivanen oli alusta lähtien eli vuodesta 1996 mukana EU-elintarvikejakelutoiminnassa. Aluksi jakelu alkoi HVA:n lipun alla. Ensimmäisessä syksyn jakelussa EU-elintarvikkeita jonotti pitkä, yli sadan henkilön jono, jossa seisoi kolme ihmistä rinnatusten. Jono jatkui toimiston ovelta rakennuksen kulmaan ja kääntyi siitä jalkakäytävää pitkin ylös Hämeentietä. Sen loppupäässä oli jonkun verran humalassa tai muuten rähinäpäällä ollut nuori kaveri, joka alkoi haastaa riitaa kanssamme toimiston edustalla. Syy oli kaiketi se, että avustuselintarvikkeet loppuivat kesken ja hänkin jäi sillä kertaa niitä ilman. Meinasi syntyä ihan tappelu, mutta silloin Arvo tempaisi talon nurkalta lapion ja uhkasi häirikköä vihaisesti. Mies havaitsi, että nyt voi käydä huonosti ja lähti sadatellen matkoihinsa. Tämä episodi on jäänyt elävästi mieleeni, kun Arvo muutoin oli aina lupsakalla tuulella. 

HVA ei saanut alun jälkeen EU-elintarvikejakelua luistamaan vaan joutui aktiivien puutteessa lopettamaan sen. Yhdistystä ei mainita jakelijana enää vuonna 1999, jolloin mukana oli vielä kahdeksan muuta liiton jäsenyhdistystä. Vuonna 2001 jakelutoimintaa ei ollut ja viimeksi HVA jakeli elintarvikkeita v. 2002. Silloin osa elintarvikkeista jäi jakelematta ja moneksi vuodeksi liiton varastoon. 

23.9.1999 perustettu Pääkaupunkiseudun ateistit ry (PAT; perustettu nimellä Pääkaupunkiseudun vapaa-ajattelijat) käynnisti oman EU-elintarvikejakelutoimintansa keväällä 2002. 

Arvo Toivanen oli aktiivisesti mukana tässä puuhassa, heittelemässä ”köyhän pusseja” kuten hän itse sanoi. Hän oli mukana toiminnan joka vaiheessa: purkamassa kuormia, kassittamassa elintarvikkeita, kuljettamassa niitä autollaan jakelupaikalle Elokoloon (Toinen linja 31) jakelun siirryttyä liiton toimistosta sinne ja jakelemassa elintarvikkeita avunhakijoille. Lopuksi hän usein vei jakelusta jääneet kuormalavat polttopuiksi kesämökilleen Pornaisiin. Jos Arvo ei ottanut kuormalavoja, annoimme ne polttopuiksi Aulis Junekselle. 

Kuluvana vuonna Arvo ei enää ollut mukana jakelutoiminnassa. Hän ei kuitenkaan valittanut millään tavalla kuntoaan, vaan syynä oli oleilu kesämökillä. Viime kesänä hän oli huhkinut mökkinaapurinsa rankametsässä keräämässä polttopuita mökilleen. 

Arvo Toivanen kävi aiemmin vaimonsa kanssa aina HVA:n joulukuussa järjestämässä syyskokouksessa ja pakkas- tai joulujuhlassa. Vuosia sitten hänen opettajatyttärensä Elise Toivanen-Laukkanen oli oppilaidensa kanssa esiintymässäkin näissä juhlissa. Viime vuosina Arvo jäi niistä pois. Jäsenmaksunsa hän maksoi ensin innolla, sitten pitkin hampain ja vihdoin jätti sen maksamatta. En tiedä erosiko hän HVA:sta tai erotettiinko hänet maksamattomien jäsenmaksujen takia. 

Stadi ja sen ihmiset 

Sain tiedon Arvon kuolemasta liiton keskustelulista Kinatorin välityksellä. Elise Toivanen-Laukkanen kertoi viestissä lyhyesti isänsä kuolemasta. Hän kertoo, että Arvo oli monen muunkin yhdistyksen jäsen. 

12-lapsiseen perheeseen syntyneenä Arvo Toivanen aloitti työhommat jo 11-vuotiaana plankkipoikana ja vuotta vanhempana hän toimi lehdenjakajana. 

”Hän oli rehti, reilu ja suora mies. Hän oli periaatteen miehiä ja kannatti kaupungin julkisia palveluja. Stadi ja sen ihmiset olivat hänelle hyvin rakkaita.”, kirjoittaa Elise Toivanen-Laukkanen. 

Juuri sellaisia toimen ihmisiä kuin Arvo Toivanen yhdistystoiminta tarvitsee. Oli mukavaa saada työskennellä hänen kanssaan kaikissa niissä tehtävissä, jotka meidän osaksemme tulivat. 

Kimmo Sundström