Vapaa-ajattelijain liiton (38101) entisen toiminnanjohtajan Paula Vasama-Everest-Phillipsin (Vasama tai PV) asiamies jätti 25.11.2009 Helsingin käräjäoikeuteen (Dnro L09/47124) haastehakemuksen Vasaman työsopimuksen ”perusteetonta päättämistä” koskevassa asiassa. Asiamiehenä toimii asianajaja Arto Vainio Asianajotoimisto Viilo & Vainio Oy:stä. Liitto saa haasteen lähiaikoina. Oikeudenkäynti alkaa vasta ensi vuonna. Juttu käsitellään käräjäoikeuden osastolla 3 ja tuomarina toimii Riitta Savolainen. PV irtisanottiin toimestaan 12.5.2009. 

Neuvottelut kariutuivat 

PV:n ja liiton lakimiehet neuvottelijat aiemmin syksyllä asiassa. Tällöin Vasaman vaatimuksena oli 18 kk:n palkkaa vastaavan irtisanomiskorvauksen (46.800 euroa) maksaminen hänelle hänen mielestään perusteettomasta irtisanomisesta. Liitto piti vaatimusta liian korkeana eikä suostunut siihen. 

Korotetut vaatimukset 

Nyt vaatimus on korotettu 62.400 euroon (24 kk:n palkka; 2.600 euroa/kk) laillisine korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien. Lisäksi vaaditaan oikeudenkäyntikulujen korvaamista laillisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien. 

Kuultaviksi halutaan Julkisten ja Hyvinvointialojen Työttömyyskassa sekä Työttömyysvakuutusrahasto. Kantajaa kuullaan henkilökohtaisesti todistelutarkoituksessa. Mahdolliset todistajat ilmoitetaan myöhemmin. 

      Helsingin käräjäoikeus toimii Helsingin oikeustalossa, Salmisaaressa.

Vaatimusten perusteet 

Ensin kerrotaan, että PV toimi liiton toimiston- ja taloudenhoitajana ”vuoden 2003 lopussa” ja toiminnanjohtajana 1.1.2004 lukien. Aiemmin PV toimi toimiston- ja taloudenhoitajana 1984-1987 ja pääsihteerinä 1987. (Aiemmasta työsuhteesta ja pääsihteerikaudesta ks. tarkemmin täältä ja täältä). 

Työtodistuksen Vasamalle ovat kirjoittaneet 8.7.2009 pääsihteeri Eino Huotari ja varapuheenjohtaja Aki Räisänen, samat henkilöt, jotka jättivät vastalauseensa Vasaman irtisanomisen johdosta. Vasaman sanotaan toimineen ”motivoituneesti, oma-aloitteisesti ja tunnollisesti”. Hänen kerrotaan saaneen ”vaikeissa olosuhteissa vakautettua liiton talouden”, vaikka talousahdinko jatkui ainakin Vasaman irtisanomiseen 12.5.2009 saakka. 

Haastehakemuksen liite 2 on Tampereella 28.3.2004 päivätty työsopimus. Sillä perustellaan Vasaman tehtäväkuvan erityistä laajuutta. 

Työsopimus on jokseenkin samanlainen kuin aikoinaan minun työsopimukseni palvellessani liiton toimiston- ja taloudenhoitajana. Toistaiseksi voimassa oleva työsuhde on siinä kirjattu alkaneeksi 1.1.2004 ja palkkaus on 1.872,60 euroa/kk. 

Haastehakemus kertoo PV:n kuukausipalkaksi 2.037 euroa ennen 17.1.2009 päätettyä palkankorotusta. Näin Vasama oli saanut 1.1.2004-17.1.2009 välisenä aikana yhteensä 164,40 euron (8,8 prosentin) palkankorotuksen. Tämä on keskimäärin vain 1,76 prosenttia per vuosi eli korotus kaikkinensa oli ollut vähäinen. 

17.1.2009 liittohallitus (LH) korotti pj Jussi K. Niemelän esityksestä yksimielisesti palkan 2.600 euroon/kk (korotus 563 euroa eli 27,6 prosenttia). Toisen tiedon mukaan palkankorotusesityksen teki Eino Huotari. 

LH:n jäsenet Marko Koivuniemi ja Kari Pasanen eivät osallistuneet kokoukseen ja nostivat myöhemmin asiasta metelin. LH:n 4.4.2009 pitämän kokouksen pöytäkirjan liitteenä on Koivuniemen ja Pasasen kolmesivuinen kirjelmä asiassa. Siinä he uhkaavat liittoa moitekanteella tarkoituksena päätöksen julistaminen tuomioistuimessa pätemättömäksi ellei palkankorotusta peruta. 

Marko Koivuniemi ja Kari Pasanen moittivat palkankorotuspäätöstä 

Kaksikko moittii päätöstä näin: 

1. Palkankorotuksesta päättäminen oli paketoitu LH:n esityslistaehdotuksessa muotoon ”Työsopimusasiat ja muut toimiston asiat”. Moittijain mielestä palkankorotusasia isona kuluasiana olisi pitänyt ilmaista selkeästi ja euromääräisesti; 

2. Moittijain mukaan ”esitys tuli kokouksessa spontaanisti pääsihteeri Eino Huotarilta” ja tästä syystä sosiaalinen kynnys sen arvostelemiseksi oli suuri, kun vielä arvostelulle yliherkkä Vasama oli läsnä. He vaativat, että hallituksen olisi jo ennen kokousta pitänyt saada keskustella näin tärkeästä päätöksestä; 

3. Toiminnanjohtajan palkankorotus- ja toimenkuva-asia piti aiemman LH:n päätöksen mukaan valmistella työvaliokunnassa, mutta se laiminlyötiin. Sovittuja menettelytapoja rikottiin ja pääsihteeri otti käsiinsä valtaa, joka oli annettu työvaliokunnalle; 

4. Palkankorotusta käsiteltäessä Vasama oli käyttänyt vertailulukuina talousarviolukuja eikä vuoden 2008 luku vastannut toteumaa vaan oli alempi. Arviolukuja vertailtaessa ehdotettu korotus siis näytti pieneltä, mutta oli todellisuudessa suuri; (Vuoden 2008 talousarviossa toimiston palkat arvioitiin 33.600 euroksi ja vuoden 2009 talousarviossa 36.000 euroksi. Vuoden 2008 toteuma oli kuitenkin 40.862,01 euroa.) 

5. Moittijain mielestä PV kertoi, ettei palkkaa ole korotettu kertaakaan, vaikka ”indeksikorotuksia” kuitenkin oli tehty; 

6. LH:n jäsen Robert Brotherus oli kertonut moittijoille PV:n sanoneen, että liiton vuokralle annettujen asunto-osakkeiden vuokria oli korotettu, jotta palkankorotus voitaisiin maksaa. Koivuniemi ja Pasanen katsovat, ettei vuokria voida korottaa kuin ”markkinatilanteen mukaisesti” ja vaikka korotukset tehtäisiinkin, ei voida ajatella, että lisätulo osoitettaisiin palkankorotukseen; 

7. Lama-aika ei ole oikea aika palkankorotukselle. Moittijat myös pelkäävät, että valtionapua leikattaisiin ja että tulisi muita, liiton tulovirtaa kaventavia seikkoja; 

8. Palkankorotuksen edellytykset (voitollisuus, vahva kassa, uudet vaativammat ja vastuullisemmat tehtävät, työntekijän erinomainen ja tuloksellinen tapa suoriutua tehtävistään) eivät ole moittijain mielestä toteutuneet. Kirjanpitokin siirrettiin Vasamalta tilitoimistolle; 

9. Moittijat arvostelevat jo vallinnutta palkkatasoa korkeahkoksi ja katsovat, että lama-aika helpottaa oma-aloitteisten, sosiaalisten sekä atk- ja taloustaitoisten toimistotyöntekijöiden saamista 1.800 euron kuukausipalkalla; 

10. Koivuniemi ja Pasanen vertaavat palkkatasoa myös Jussi K. Niemelän palkkatasoon (0 euroa) ja tukityöllistetty Jane Heroldin palkkatasoon (1.000 euroa). Heidän mielestään ”aatteessa mukana olevan” työntekijän voidaan ”toivoa ja olettaa” tekevän työtä alhaisemmallakin palkalla kuin 1.800 euroa/kk. He ovat katkeria, kun säästöt ”valuvat jo ennestään markkinatasoa korkeampaan palkkaan”; 

11. PV:n palkankorotusta ei voitu teoriassakaan perustella ”sosiaalisilla ja inhimillisillä syillä”, koska Vasama ei moittijain mukaan ole taloudellisessa ahdingossa; 

12. Moittijat arvostelevat muutenkin työntekijän palkkaan ja toimiston ylläpitoon menevien varojen suhteellista osuutta liiton menoista. 

Minusta ne eivät sinänsä ole korkeita, omistustoimistostakin maksetaan vain vastiketta, ei vuokraa. Perussyy kaiken takana on, ettei hallitus ole kyennyt vuosikausiin kasvattamaan liiton suurimpia tulovirtoja (testamenteista seuraavat sijoitustuotot, valtionapu). Tämä on huolen, katkeruuden ja kateudenkin syy. Ei ole mahdollista leikata ja supistaa loputtomiin, joskus tulee seinä vastaan. 

Vasama saa kirjallisen varoituksen 7.3.2009 

Haastehakemuksen mukaan LH:n kokouksen 7.3.2009 esityslistalla pj Niemelä antoi virheellistä tietoa Vasaman palkankorotuksen perusteista. Tällöin Vasama ”korjasi toimenkuvansa ja vakiintuneen käytännön mukaisesti esityslistan vastaamaan todellisuutta”. Tätä esityslistaehdotusta ei ole – eikä siis PV:n kommentteja – hakemuksen liitteenä. 

Tässä liikutaan aralla alueella. Käsitykseni mukaan LH:n kokouksen esityslistaehdotuksen laatiminen, joka on kokouksen valmistelua, on viime kädessä yksin puheenjohtajan vastuulla. On erinomaisen tärkeää, että ehdotus on hyvin laadittu, koska se voi vaikuttaa hallitusjäsenten haluun saapua kokoukseen. Tähän Koivuniemi ja Pasanen yllä viittasivat. Esityslistaehdotuksen ja siihen liittyvien liitteiden valmistelu on suuri työ. Ollessani liiton toimiston- ja taloudenhoitaja avustin tässä asiassa mm. pj Erkki Hartikaista. Tällöin oli mahdollisuus tehdä ehdotuksia tuohon asiakirjaan, koska aina oli vaara, että asioita yksinkertaisesti unohtuu ehdotuksesta. Lopuksi pj kuitenkin tarkisti listan, eikä siihen sen jälkeen kukaan lisännyt mitään. Jos on tarpeen tehdä huomautuksia, ne tulee tehdä kokouksessa, kun esityslistaehdotusta käsitellään. Aina annettiin myös mahdollisuus liittää kutsuun oma muistio, johon jäsenet näin saivat tutustua jo hyvissä ajoin ennen kokousta. 

Vasaman toiminta johtikin työnantajan kuulemiseen 5.3.2009 ja sitä seuranneeseen kirjalliseen varoitukseen 7.3.2009: 

”Työnantaja antaa seuraavan varoituksen: 

Toiminnanjohtaja on käyttäytynyt työnantajaansa kohtaan epäasiallisesti häntä koskevassa asiassa lisäämällä liittohallituksen 7.3.2009 kokouksen esityslistalle omin lupinensa työnantajaan kohdistuvaa panettelua ja tämän korjaamista vaadittaessa sekä suullisen huomautuksen jälkeen jatkamalla asiatonta panettelua liittohallituksen sähköpostilistalla. 

Rikkomusten jatkuessa työnantaja voi ryhtyä toimenpiteisiin työsuhteen päättämiseksi.” 

Vasama reklamoi varoituksesta 

Vasaman mielestä varoitus oli perusteeton ja hän vaati 13.3.2009 sen peruuttamista. Haastehakemuksen mukaan työnantaja ei käsitellyt reklamaatiota. 

Vasaman mukaan hänellä on toiminnanjohtajana ”ollut koko ajan oikeus ja velvollisuus työstää kokousten esityslistoja ja se on ollut vakiintunut käytäntö. Se on osa työtäni, ja siihen ovat minua kehottaneet liittohallituksen jäsenet.” Vasama ei nähnyt ”kommenteissaan” myöskään mitään työnantajaan kohdistunutta panettelua. 

Edelleen hän kiisti panetelleensa työnantajaa LH:n sähköpostilistalla 5.3.2009. Haastehakemus ei sisällä viestiä, jossa on PV:n kommentit LH:n esityslistaehdotukseen eikä viestiä 5.3.2009 kello 17.44, joka koskee LH:n asialistaa. 

Vielä PV kertoo, ettei häntä kuultu 5.3.2009 vaan vasta LH:n kokouksessa 7.3.2009, jolloin hänellä ei kokouksen aikana ollut tilaisuutta vastata kunnolla varoitukseen. Häneltä evättiin kaksi puheenvuoroa ja kolmas keskeytettiin. Hallitus oli PV:n mukaan pitänyt työntekijän kuulemisena niitä kommentteja, joita tämä oli 5.3.2009 kirjoittanut hallituksen asialistasta. 

Vasaman pääsy Kinatorille estetään 

LH ei pitänyt Vasaman käytöksestä. Hänen mahdollisuutensa osallistua sähköpostikeskusteluun evättiin, samoin estettiin pääsy sähköpostikeskustelupalsta Kinatorille. Miliisien lähettämä viesti ”Sinut on poistettu Keskustelu-postituslistalta” tuli Vasamalle 10.3.2009 kello 16.09. 

Liittovaltuusto antaa tukensa Vasamalle 

26.4.2009 pidettiin liittovaltuuston (LV) sääntömääräinen kevätkokous. Tarkasteltaessa talousarvion ja toimintasuunnitelman toteutumista esille tuli kiista PV:n palkankorotusasiassa. Kokous päätti, että ”mikäli työsopimus vaatii tarkennusta ja ajankohtaistamista, on siitä sovittava työntekijän ja työnantajan eli liittohallituksen välisessä yhteisessä neuvottelussa”. Epäselvyyksien välttämiseksi liittohallituksen työvaliokunnan olisi valmisteltava asiat hyvin etukäteen. 

Palkkakiistassa LV ”päätti esittää yksimielisesti, koska mitään epäselvyyksiä ei ollut, että liittohallituksen tulee noudattaa talousarviota, toimintasuunnitelmaa sekä työsopimuslakia. Liittovaltuusto suositteli liittohallitusta noudattamaan toiminnanjohtajan palkankorotusasiassa 17.1.2009 pitämänsä kokouksen yksimielistä päätöstä”. 

LV:n kokouspäätöksistä näkyy, että LH:n ja LV:n enemmistöt olivat asioista keskenään eri mieltä. LV on sääntöjen mukaan isäntä talossa ja se on aina ollut päätöksissään maltillisempi ja vähemmin hajotusmielinen kuin LH. LH:n pitäisi noudattaa LV:n suosituksia niissäkin asioissa, joissa yksinomainen toimivalta on LH:lla. Pieniin asioihin LV ei yleensä puutukaan, esillä ovat vain tärkeät ja laajakantoiset asiat. Käytännön ongelmana on hallitusten itsepäisyys, sillä ne eivät aina piittaa LV:n päätöksistä ja ratkovat asioita toisin keinoin kuin LV toivoo. LV:n päätöksillä ei ole riittävästi arvovaltaa. Kun LV:lla ei ole sääntöjen mukaan oikeutta erottaa niskuroivia LH:n jäseniä, sillä pitäisi olla käytännössä mahdollisuus vaikuttaa seuraavassa liittokokouksessa edes siihen, ettei niskuroitsijoita valittaisi uudelleen LH:n jäseniksi. 

Epäasiallinen kohtelu ja häirintä 

Asiaintila paheni. 4.5.2009 PV lähetti LH:lle ja LV:lle toimenpiteitä varten viestin, jossa valitti häneen kohdistuneesta ”epäasiallisesta kohtelusta ja häirinnästä”. Tätä olivat PV:n mielestä: 

1. PV:n ominaisuuksiin liittyvä huomauttelu ja hänen mielenterveytensä kyseenalaistaminen; 

2. karkotus LH:n sähköpostilistalta; 

3. perusteeton puuttuminen työntekoon ja LH:n yksipuoliset päätökset kaventaa työntekijän toimenkuvaa; 

4. vaatimus hyväksyä palkankorotuksen peruminen irtisanomisen, ”pakkolomautuksen” tai osa-aikaistamisen uhalla; 

5. PV:n hallussa olleen toimiston matkapuhelinliittymän (0440-715 601) sulkeminen; 

6. palkankorotuksen peruminen yksipuolisesti, ”vaikka taloudellisia perusteita ei ole”. 

PV vaati puhelimen palauttamista. Tärkeitä liiton asiain hoitoon liittyviä puheluita ei voitu vastaanottaa 29.4.2009 liittymän ollessa suljettu. Huhtikuun viimeisenä päivänä Vasama hoiti liiton asioita omalla puhelimellaan ja vaati liitolta korvausta sen käytöstä. Hän vaati myös selvitystä puhelimen sulkemisesta. Edelleen hän vaati palkankorotuksen täytäntöönpanoa ja toimenkuvansa kaventamispäätösten kumoamista. 

Ammattiliitto pyytää liittohallitukselta selvitystä kiistakysymyksistä 

Palkkaerimielisyyttä ei sitäkään LV:n päätöksen jälkeen korjattu. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL pyysi asiasta 7.5.2009 selvitystä LH:lta. Kirjelmän lähettivät edunvalvontaosaston sopimustoimitsija Olli Korhonen ja oikeudellisen osaston lakimies Keijo Tarnanen. 

Ammattiliiton mielestä 17.1.2009 tehty palkankorotuspäätös oli tehty laillisessa järjestyksessä ja saatettu työntekijän tietoon. Siitä oli tullut sitova sopimus uudesta palkan määrästä, ja korotettua palkkaa olikin maksettu PV:lle tammi-maaliskuulta. Työnantaja ei voi yksipuolisesti enää muuttaa asiaa. 

JHL pyysi 22.5.2009 mennessä kirjallista selvitystä Vasaman toimenkuvan kaventamisesta sekä niistä toimenpiteistä, joihin LH aikoo ryhtyä sellaisen kohtelun poistamiseksi, jonka PV oli kokenut epäasialliseksi ja työrauhaa kohtuuttomasti haittaavaksi. 

Irtisanomistoimet käynnistyvät 

LV:n kokous 26.4.2009 ja hallituksen jääminen siellä vaille LV:n tukea oli käännepiste, josta suunta kohti irtisanomista ja oikeustoimia käynnistyi. Hallitus ja PV olisivat voineet yhdessä neuvotellen päästä sopimukseen vähäisemmästä kuin 563 euron kuukausipalkan kertakorotuksesta. Mahdollisesti tämä olisi tyydyttänyt myös Koivuniemeä ja Pasasta. Lomautus olisi myös ollut nopea keino leikata työvoimakuluja ja loppukevät oli hyvä ajankohta lomautukselle. LH valitsi irtisanomistien. 

Työntekijän kuulemistilaisuus 

Irtisanomisuhkan alla järjestettiin PV:n kuulemistilaisuus liiton toimistolla 12.5.2009 kello 12-12.30. Läsnä LH:n jäsenistä oli vain pj Jussi K. Niemelä, liiton asiamies, asianajaja Ilpo Moisala, Paula Vasama sekä hänen asiamiehensä, aluetoimitsija Reetta Kuosmanen JHL:stä. 

Niemelän mukaan epäluottamus PV:aa kohtaan syntyi palkankorotuskokoukseen (17.1.2009) liittyen. Sen jälkeen PV:n sanottiin kiusanneen toimistosihteeri Jane Heroldia, vieneen pois toimistolta pöytäkirjoja sekä antaneen aineistoa liiton entiselle pj Erkki Hartikaiselle, joka oli käyttänyt aineistoa ”vihamieliseen nettikirjoitteluun”. Vasaman kielenkäytössä oli myös moittimista. Vasama oli Niemelän mukaan jo edellisellä hallituskaudella saanut hallitukselta toimintaohjeita, joita oli rikkonut tai jättänyt noudattamatta. 

Kun Moisala oli aprikoinut, että menossa on sukupolven vaihdos, jossa vanhoja vaikuttajia ollaan syrjäyttämässä, Vasama myönsi asian ”varsin värikkäin sanankääntein”. Kuosmasen mukaan ilmapiiri PV:n ja hallituksen jäsenten välillä oli tulehtunut, eikä sitä tuossa tilaisuudessa pystytty parantamaan. Kuitenkin sovittiin, että hallitus ”päättänee” palkan korjaamisesta 2.600 euroon/kk ja syntyneet saatavat huhti-toukokuun osalta maksetaan. 

Irtisanominen 

Irtisanomisilmoituksen sisältö selostettiin aiemmin. 

Mm. radio-ohjelmia koskevaa ohjesääntöä LH ei ole julkistanut, eikä se sisälly haastehakemuksenkaan asiakirjoihin. Kyseessä on nyt Radio 1:n teemaohjelma 15.4.2009 Napit vastakkain (uusinnat 16.4., 19.4. ja 21.4.). Vasama oli ensin ehdottanut ohjelmaan Jussi K. Niemelää, mutta toimittaja oli mieluummin halunnut ohjelmaan Vasaman. 

Vasama vetoaa työsopimuksensa toimenkuvaan (”vastuualue ja tehtävät”), joka on päivitetty viimeksi 6.5.2006. Sen 7. kohdassa toiminnanjohtajan tehtävänä on mm. ”Haastattelujen antaminen pyydettäessä”. Radioväittelyssä tuli esille eroakirkosta.fi-sivusto, mutta Vasama ei toiminut mitenkään sivuston nimissä ja toimi muutenkin asiallisesti. 

Väite epäasiallisesta käyttäytymisestä esimiesasemassa alaista kohtaan liittyy tukityöllistetyn, toimistosihteeri Jane Heroldin, 17.4.2009 tekemään valitukseen. Siinä Herold kuvaa PV:n käytöstä ”asiattomaksi ja hyökkääväksi”. Työskentely tämän kanssa on ”aivan mahdotonta” ja PV rakentelee ”mitä mielikuvituksellisempia salaliittoteorioita pitkin päivää”. PV kuvittelee, että Herold on viemässä PV:n työpaikan, saa hysteerisiä kohtauksia eikä työrauhaa ole. PV oli ”raivon vallassa” ja kirkuen halunnut nähdä mitä sähköposteja Herold kirjoittelee. ”En ole eläissäni tavannut missään työpaikassa niin itsekeskeistä ja pahantahtoista ihmistä”, kirjoittaa ”kohta ex-järjestösihteeri” Herold ja vaatii toimenpiteitä päättäjiltä. 

Tämän valituksen seurauksena LH:n sähköpostikokous 19.4.2009 Kari Pasasen esityksestä lakkautti PV:n lähiesimiesaseman suhteessa Heroldiin ja esimieheksi päätettiin Jussi K. Niemelä. Lisäohjauksena PV:lle kerrottiin, ettei tämä ilman LH:n lupaa saa osallistua liiton edustajana haastatteluihin, esitelmiin ja paneeleihin vaan LH päättää kuka niihin osallistuu. Vasaman toimintavapautta rajoitettiin useissa kohdin. Bussikampanjaa koskevat kysymykset tuli ohjata Niemelälle, Prometheus-seremoniat Oy:tä (Pro-Seremoniat Oy) koskevat kysymykset Anneli Aurejärvi-Karjalaiselle, ET-opetusta koskevat kysymykset Eino Huotarille ja Internet-sivustoja koskevat kysymykset Jori Mäntysalolle tai Marko Koivuniemelle. Päätös annettiin tiedoksi Vasamalle 24.4.2009. 

PV puolestaan on sitä mieltä, että Herold oli laiminlyönyt työtehtäviään ja Vasama hänen lähiesimiehenään oli joutunut siihen puuttumaan. 

Vasama havaitsi 20.4.2009, että häneltä oli pyydetty vastine Heroldin valitukseen, mutta oli niin ahdistunut, että meni työterveyslääkärille ja sai sairauslomaa 25.4.2009 asti. Seuraavana päivänä 26.4.2009 oli LV:n kokous ja Vasama toimitti siellä vastineensa Niemelälle ja kahdelle muulle LH:n jäsenelle, samoin LV:n jäsenille, ”jotta liittovaltuusto tulisi tietämään millä tavalla hallitus toimintaa johtaa”. 

LH :n mielestä Vasama on kertonut virheellisiä seikkoja hallituksen jäsenten toiminnasta ja hänellä on vähättelevä ja epäkunnioittava asenne hallituksen jäseniä kohtaan. PV sanoo, ettei ole tästä ymmärtänyt mitä virke tarkoittaa; LH on hänen mielestään arvostellut sopimattomalla tavalla PV:aa. 

Työpuhelimen luovuttamisesta PV sanoo, että hänellä on työnsä luonteen ja vakiintuneen käytännön mukaan ollut puhelin hallussaan myös viikonloppuisin sekä vuosi- ja sairausloman aikana. Ammattiliitto JHL on PV:n mukaan myös sitä mieltä, ettei työpuhelinta tarvitse viedä toimistolle sairausloman aikana. Tiedonkulkua sairausloma- ja puhelinasioissa näyttää jumittaneen ”tukkosvirus”. Kun Niemelä 26.4.2009 vaati PV:aa luovuttamaan puhelimen sairausloman ajaksi, hän ei tiennyt, että sairausloma oli päättynyt edellisenä päivänä. Pian liitto sulki koko liittymän. 

PV oli ottanut toimistolta mukaansa kaksi LH:n pöytäkirjaa LV:n kokoukseen 26.4.2009 ja unohtanut ne autoonsa 5.5.2009 saakka, jolloin Niemelä määräsi ne palautettavaksi puolen tunnin kuluessa. Vasama oli kotona hoitamassa sairasta lastaan ja palautti pöytäkirjat vasta seuraavana aamuna. Hänen kotoaan (Suonionkatu 4) liiton toimistoon (Neljäs linja 1) on matkaa tosin vain vähän alle 500 metriä. 

Myös pöytäkirja-asiassa ”tukkosvirus” on puurouttanut asioita ja aiheuttanut turhaa lisätyötä. Niemelä oli nimittäin 6.5.2009 tehnyt poliisille tutkintapyynnön siitä oliko PV syyllistynyt rikokseen viemällä luvatta pöytäkirjoja toimistolta. Asianimikkeenä oli hallinnan loukkaus. PV kertoo, että tutkintapyyntö oli kirjattu tulleeksi n. seitsemän tuntia sen jälkeen, kun pöytäkirjat oli palautettu toimistolle. Miksi tieto palautuksesta ei kulkenut puheenjohtajalle tässä ajassa? 

Vasama kiistää työsuhteen päättämisen perusteet 

PV:n mukaan työnantajalla ei ollut asiallisia ja painavia perusteita työsuhteen päättämiselle, joten hänellä on oikeus saada tapahtuneesta korvaus. Työsopimuslain (26.1.2001/55) 12 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan haitari on 3-24 kk:n palkka. 

Vasama hakee siis maksimikorvausta. Hän perustelee vaatimusta ”pitkäkestoiselta näyttävällä työttömyysajalla”, iällä (49 vuotta), mahdollisuuksilla saada uusi vastaava työpaikka ja työnantajan ”erityisen törkeällä menettelyllä”. 

Arviointia 

Perussyy riitaan on liiton heikko taloudenhoito, mutta henkilösuhteet vaikuttavat myös vahvasti asiaan. Tiedettiin, että jokin raju muutos tai romahdus tapahtuu tavalla tai toisella. Otetaan esimerkiksi laskuperusteeksi liiton saamien suurimpien valtionapujen (yleisavustus ja kulttuurilehtituki) summa. Näitä saatiin v. 1999 yhteensä 190.000 mk eli 31.955,71 euroa. V. 2004 tuet olivat yhteensä vain 30.000 euroa ja tänä vuonna 32.500 euroa. Tuet ovat nimellisesti pysyneet lähes samalla tasolla, kun kustannukset ovat nousseet kymmenessä vuodessa paljon. 

LH:ssa on kannatusta myös doktriinilla, että riidat ovat ”henkilökemiallisia”. Ne poistuvat, kun hankaliksi katsotut henkilöt erotetaan yksi toisensa jälkeen. Niemelää edeltänyt liiton pj Robert Brotherus on tämän opin kannattaja. Vasama oli syksyllä 2005 uhannut häntä oikeustoimilla ja nyt Vasama puolestaan sai maistaa Brotheruksen rohtoa.

Kimmo Sundström