Vapaa-ajattelijain liiton sääntömääräinen liittovaltuuston (LV) syyskokous pidetään tänä syksynä Helsingissä 21.11.2009, Ravintola Vltavassa, Elielinaukio 2, alkaen kello 13.15. Päivä on samalla liiton 72-vuotissyntymäpäivä. 

    Ravintola Vltava, Elielinaukio 2, Helsinki.

Liittovaltuusto on paperitiikeri 

Vaikka LV:lla on paljon sääntöihin perustuvaa valtaa, se ei käytännössä ole kyennyt realisoimaan päätös- ja ohjausvoimaansa. Tähän perusongelmaan ei näy ratkaisua. 

Uusi tilanne: ei kokenutta työvoimaa 

Liittohallituksessa (LH) on ilmennyt enemmän säröjä kuin vielä vuosi sitten. Kaikkein kiinnostavin asia on kuitenkin liiton siirtyminen kokonaan uuteen vaiheeseen toimiston osalta. Useiden vuosikymmenien jälkeen ollaan nyt ensi kertaa tilanteessa, jossa omin varoin palkattu vakituinen, työlleen omistautunut ja ammattitaitoinen toimisto-, talous- ja järjestöhenkilöstö on potkittu kokonaan ulos. Liitto on jättäytynyt (lähes kokonaan) julkisin varoin palkatun, tukityöllistetyn työvoiman varaan. 

Liittoa vuoden palvelleen toimistosihteeri Jane Heroldin työsuhde päättyi 26.10.2009. Vaikka Herold ei ollut ennen työsuhdettaan ollut mukana liiton toiminnassa, hän oli kuitenkin saanut ensi alkuun opastusta ja perehdytystä toimiston- ja taloudenhoitaja sekä toiminnanjohtaja Paula Vasamalta. Tämä oli puolestaan hoitanut viimeisen työsuhteensa osalta käytännön tehtäviä 23.11.2003 lukien eli oli ennättänyt perehtyä työhönsä kohtuullisessa määrin. 

Uutena tukityöllistettynä aloitti 19.10.2009 Niina Liljander. Hänen mahdollisuutensa saada perehdytystä on paljon heikompi. 

Palkkarahat kohdennetaan uudelleen 

Vasaman palkkakustannuksista säästyvät varat kohdennetaan nyt muihin kohteisiin. Toisessa vaakakupissa on kysymys siitä, miten toimiston ja hallinnon juoksevat asiat, asiakaspalvelu, myynti, neuvonta yms. hoidetaan uudessa tilanteessa. 

Palkatun henkilöstön töitä on jo karsittu esim. luovuttamalla liiton arkisto Kansan Arkistolle, likvidoimalla Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab, ulkoistamalla kirjanpito tilitoimistolle sekä supistamalla toimiston aukiolo- ja yleisöpalveluaika murto-osaan entisestä. Toimintaa on siirretty Internetiin. 

Viime kesänä puheenjohtaja Jussi K. Niemelä kertoi, että tehtäviä on myös hoidettu talkoilla. Tehtävien jakaminen liittohallituksen jäsenten kesken on ollut ikuinen pulmakysymys. Se ei ole tahtonut onnistua. 

Nyt tehtäviä voidaan yhä vähemmin kaataa palkkalaisten niskaan, joten talkoilun pitäisi lisääntyä. Kannatan talkoilua lämpimästi. Työttömät ja eläkeläiset kerkiävät hyvin hoitamaan liiton asioita ja myös tekemään pari päivää kuukaudessa töitä liiton toimistossa. Työlliset puolestaan voivat ottaa sen verran vapaata palkkatöistään, että ehtivät hoitaa liiton töitä. Näin hallitus saataisiin tekemään jotakin konkreettisemmin hyödyllistä, tuottamaan palveluita, pelkän keskustelun, istumisen ja päätöksenteon asemesta. 

Liittohallitusta täydennetään 

Tärkeä tehtävä on myös liittohallituksen täydentäminen, kun varsinainen jäsen Timo Mykrä vain vähän yli vuoden toiminnan jälkeen jätti paikkansa. Liiton nykyisten susisääntöjen 9 §:n määräys liittohallituksen täydentämisestä on sekasotku. Asiaa ei paranna se, että liittohallitus on sääntöjen vastaisesti mennyt kirjaamaan Heljä Pekkalinin Timo Mykrän paikalle liittohallituksen varsinaiseksi jäseneksi (ks. liiton luottamushenkilöluettelo). LV:n pitäisi moittia hallitusta tällaisesta. LH on myöhemmin ehkä itsekin huomannut asian. Tulevan LV:n kokouksen esityslistaehdotuksessa asiaksi on ilmoitettu varsinaisen paikan (siis Mykrältä vapautuneen paikan) täyttö, mutta myös tämän paikan henkilökohtaisen varajäsenen täyttö. 

Tässä kirjoituksessa käsitellään kiinnostavimpia vuoden 2010 toimintasuunnitelma- ja talousarvioesityksen kohtia. Lukija tekee hyvin, jos hän lukee pohjustukseksi vuoden 2008 vastaavaa kokousta käsittelevän kirjoituksen. 

Toimintasuunnitelmaesitys vuodelle 2010 

Toimintasuunnitelmaa vaivaa edelleen ylenpalttisuus, vaikka monet asiat siinä ovat oikein hyviä. Tässä kirjoituksessa poimitaan esille muutamia kiinnostavia seikkoja. 

”Keskitetty jäsenrekisteri” ja jäsenmaksujen perintätapa. LH:n näitä koskevat selvitykset ovat vielä kesken. Keskitetty jäsenrekisteri ei ole hyvä ajatus useista sekä periaatteellisista että varsinkin käytännöllisistä syistä. 

Vapaa Ajattelija. Odotan hallituksen kaavailemaa ”nettilehteä” ja myös ”liiton aktiivien blogia”. LH haluaa edelleen julkaista kuusi erillistä lehden numeroa. Neljä numeroa olisi riittänyt jo tälle vuodelle. Säästyvät varat tulisi kohdentaa nettilehden tai blogin kehittämiseen. Vapaa Ajattelijaa on viime vuosina kehitetty niin, että järjestölehtiominaisuutta on kevennetty ja lehteä on suunnattu enemmän suuremmalle yleisölle. Lehden saamat tilausmaksut kasvoivat edellisvuosiin verrattuna 10,2 prosenttia vuonna 2007 ja 15,4 prosenttia vuonna 2008. Vaikka suunta on oikea, en silti usko, että lehdestä tulisi varsinaista menestystuotetta isomman yleisön keskuudessa. 

Juhlapuhujakoulutus. Koulutuksilla on ollut kysyntää ja palautteen mukaan niistä on saatu hyötyä. Koulutusten jatkaminen on kannatettavaa. Juha Kukkosen ja Teuvo Kantolan 11.6.1999 liiton puolesta allekirjoittama ja liitolle tuhoisa ”yhteistyösopimus”, joka sisälsi kiellon tuottaa tai välittää uskonnottomia seremoniapalveluja, päättyy 1.1.2010. Tämä avaa liitolle aivan uusia mahdollisuuksia, jos se haluaa niihin tarttua. 

Syrjintätapauksissa avustava asiantuntijaverkosto. LH haluaisi koota tällaisen. Se on helpommin sanottu kuin tehty. Oikea avustaminen vaatisi varoja ihan eri tavalla kuin syrjintätapauksista informointi. Minusta verkosto on utopiaa. Sen sijaan liiton kannattaa olla yhteydessä jo olemassa oleviin syrjintää vastustaviin järjestöihin. Uskonnottomien syrjintä on jo vähentynyt, mutta se loppuu vasta sitten, kun Suomesta tulee oikeudellisesti sekulaari valtio. 

Elämänkatsomustieto. Hallitus saa kiitosta siitä, että se haluaa toimia ”elämänkatsomustiedon uskonnottoman perustan voimistamiseksi”. ET ei ole tarkoitettu uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluville oppilaille. Näiden pitäisi pysyä pois sieltä. 

LH haluaa torjua uskontotiedon kouluista. Minusta uskontotieto voisi hyvinkin olla evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluville oppilaille (mutta vain heille) parempi vaihtoehto kuin ”oman uskonnon” opetus, mutta uskovaisten on itse tehtävä tämä valinta. Mitään yhteistä ja pakollista opetusta uskovaisten kanssa ateisti ei tietenkään voi katsomusaineessa kannattaa. 

Hautausmaatoimikunta. Liitossa toimii ”sisäinen” hautausmaatoimikunta. Sitä vaivaa salaperäisyys eikä se ole tiedottanut toiminnastaan yleisölle. 

Toimistohuoneisto. LH:n mielestä nykytoimisto (57,5 m²) on ”pieni, epäkäytännöllinen, ahdas kokousten järjestämiselle ja edustukseen (mm. lehdistötilaisuudet) sopimaton”. Haluttaisiin tilavampi toimisto. Tämä kuuluu taas utopiaosastolle. Kun talous on heikossa kunnossa, varojen keskittäminen toimintaan, ei seiniin, on kannatettavampaa. 

Toimisto-oloissa tapahtui ennen kohennus kerran vuosikymmenessä. Toimisto osoitteessa Viherniemenkatu 5 A 18 (23 m², 1.8.1965-1974) oli vielä kerrostalon kerroksessa. Sitten saatiin katutason toimisto Vaasankatu 21 (26 m², 1974-kesä 1985) ja 1985 ensimmäinen omistustoimisto, Siltasaarenkatu 15 C 65 (41 m², 1985-1996). Nykytoimisto (1996-) on ensimmäinen katutason liikehuoneisto, joka palvelee liiton toimistona. Se oli aikanaan merkittävä kohennus toimisto-oloihin. 

Viimeiset seitsemän vuotta toimintaa johtanut hallitus vahvistettuna muutamalla uudella jäsenellä, on ainoa, joka ei ole pystynyt kohentamaa toimisto-oloja. Tämä mittari kertoo toimitila-asian sakkausvaiheesta. Nousuvoima puuttuu. Asia harmittaa senkin takia, että nyt olisi otollinen tilaisuus hankkia uusi, isompi toimisto, sillä toimitilaa on paljon vapaana ja hinnat ovat edullisia. 

Jäsenkirjeet yhdistyksille. Tällaisia luvataan vähintään kolme. Kirjeet olisivat tärkeitä tietolähteitä nyt kun Vapaa Ajattelijastakin on karsittu järjestöasiaa pois. Liiton puheenjohtajan kuukausitiedotteet, joita alettiin saada viime keväänä, ovat olleet hieno lisä tiedottamisessa. Kuitenkaan syys- ja lokakuussa ei uutta tiedotetta saatu. Syyksi on kerrottu puheenjohtajan muut kiireet. Toivottavasti tiedotteita saataisiin myös jatkossa. Toimintasuunnitelmaesitys ei mainitse niistä mitään. Yleisesti tiedottaminen jäsenyhdistyksille on niukkaa ja yhdistykset valittavat siitä. 

Talousarvioesitys vuodelle 2010 

Talousarvio on laadittu siten, ettei se osoita yli- eikä alijäämää. Arvattavasti yksi taloudellisesti merkittävä seikka tulee olemaan oikeudenkäynti liiton entistä työntekijää Paula Vasamaa vastaan, jos Vasama tällaisen kanteen nostaa. Kannetta on odotettu jätettäväksi tänä syksynä, muttei sitä vielä ole kuulunut. Oikeudenkäynti siirtyy ensi vuoteen. Vasaman pyrkimyksenä on saada liitolta mahdollisimman suuri irtisanomiskorvaus. Jos hän tässä onnistuu, kyseessä on joka tapauksessa liiton talouden kannalta merkittävä asia. Vaikka tuomiosta valitettaisiinkin ja asian lopullinen ratkaisu siirtyisi ensi vuotta edemmäksi, voidaan kuitenkin kysyä, tulisiko hallituksen olla kaukonäköinen ja koettaa säästää varoja tähänkin tarkoitukseen. 

Opintotoiminta. Opintotoiminta on viime vuosina ollut aika vaatimatonta, esim. v. 2008 kulut olivat 1.940,88 euroa ja tappio –782,58 euroa. Vuodelle 2010 hallitus esittää varoja käytettäväksi 5.600 euroa eli panostus olisi miltei kolminkertainen. 

Vapaa Ajattelija. Hallitus haluaa edelleen julkaista kuusi erillistä lehden numeroa. Se haluaisi kasvattaa tilaajamäärää tekemällä markkinointia. Talousarviossa ollaan varovaisia, tulojen ei odoteta kasvavan vuodesta 2008 kuin vähän. Kulttuurilehtituen hallitus arvioi 7.000 euroksi. 

Kulupuoli kasvaa jyrkästi. V. 2008 lehden tappio oli –8.855,06 euroa, v. 2010 esityksen mukaan jo –17.450,00 euroa. Valokuviin, piirroksiin ja kirjoitusten ostamiseen esitetään lisävaroja. Toimitussihteerin kulut on nollattu (v. 2008 vielä 7.500 euroa). 

Olen aiemmin kannattanut tämänsuuntaista lehden kehittämistä. Sisällön tuottajille on tarpeen maksaa mitä pystytään. Ellei lehti ole laadukas, se on turha. En muista, että olisin moittinut mitään kuluja sinänsä suuriksi. Lehden eteen on jatkuvasti tehty paljon työtä pientä rahakorvausta vastaan tai aivan korvauksetta. 

Muu tiedotustoiminta. Tämä kohta on perinteisesti ollut samassa pääluokassa kuin Vapaa Ajattelija –lehti, nyt se on erotettu omaksi kohdakseen. Kohta sisältää mm. lehti-ilmoitukset ja Internet-kulut. V. 2008 kuluja kertyi vain 1.432,53 euroa. V:lle 2010 hallitus esittää kuluiksi peräti 7.600 euroa, joista 4.000 euroa lehti-ilmoituksiin. 

Palvelutoiminta. Tämäkin kohta on ollut perinteisesti hyvin vaatimaton, esim. v. 2008 kaikki kulut koostuivat toiminta-avustuksista jäsenyhdistyksille (yhteensä vain 260,00 euroa). Nyt hallitus on ensinnäkin luopunut turhaksi osoittautuneesta toiveesta saada palvelutoiminnasta tulojakin. Toiseksi hallitus ehdottaa pientä summaa (750 euroa) koulutustoimintaan, 2.100 euroa juhlapuhujien kulukorvauksiin ja samoin 1.000 euroa muusikkojen kulukorvauksiin. Hautausmaa-avustuksia hallitus esittää kasvatettavan 5.000 euroon ja paikallistoimintaankin se esittää 3.000 euroa. Myös apurahoihin esitetään 1.000 euroa. 

Merkillistä, mutta hallitus on useissa kohdin muokannut pääluokkaa juuri siihen suuntaan kuin olen aiemmin toivonut. Palvelutoiminta on se osa toiminnasta, josta jäsenyhdistykset ja aktiivit toimijat pääsevät hyötymään kohentaessaan omaa toimintaansa. Pääluokan kuluiksi esitetään yhteensä 11.250 euroa. 

Myyntitoiminta. Myyntitoimintakin on kovin vaatimatonta. Tuloja on budjetoitu 600 euroa, kuluja 100 euroa. Kirjamyynti on esitetty 0,00 eurona. Kun liitto hiljan osti Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab:n kirjavaraston jatkaen kirjamyyntiä, olisihan siihenkin kohtaan voinut merkitä 100 tai 200 euroa. 

Kansainvälinen toiminta. V. 2008 vierailuja ulkomaille ei ollut (kulut 0,00 euroa). Nyt reissuhalut ovat heränneet. Hallitus esittää, että sen jäsen Eino Huotari kustannettaisiin ”Euroopan kiertueelle” ja jäsenet Jussi K. Niemelä ja Robert Brotherus USA:han. Nämä maksaisivat 3.000 euroa. Koko pääluokan kulut olisivat 5.000 euroa. V. 2008 kansainväliseen toimintaan käytettiin yhteensä vain 558,60 euroa. 

Toimisto. Toimiston ylläpito maksaa. V. 2008 toteuma oli –11.607,66 euroa, v. 2010 talousarvion mukaan –14.400 euroa. Tulopuolella Helsingin Vapaa-ajattelijat (HVA) maksoi v. 2008 vuokraa liitolle 1.440 euroa, v. 2010 1.800 euroa (150 euroa/kk). Jäsenyhdistysten yhdenvertaisen kohtelun takia (tällaista yhdistyslaki vaatii) olisi tärkeää, että hallitus kertoisi mitä kaikkea (tilaa, tekniikkaa, palveluita jne.) tähän vuokraan sisältyy. Korottamalla vuokraa hallitus on toiminut ehdotusteni mukaisesti; liiton piilotuki HVA:lle pienenee. Varastostakin saatavat vuokratulot kasvavat hieman. 

Kulupuoli kasvaa 13.547,66 eurosta (2008) 16.800 euroon, 24 prosenttia. Uuden värilasertulostimen hankkiminen maksaa arviolta 2.500 euroa! Hallitus haluaa hankkia myös 2.000 eurolla kirjoja toimistoon. Vastikemenot alenevat, kun taloyhtiön ikkunaremontti on maksettu. Hallituksen mukaan ikkunaremontti toteutettiin v. 2009 (vastikkeisiin budjetoitiin 6.000 euroa), kun vuonna 2010 vastikemenoihin riittäisi 2.400 euroa. Kuitenkin myös vuonna 2008 vastikkeita maksettiin 5.126,89 euroa, kun v. 2007 vastikemenot olivat vain 2.270,75 euroa. Taloyhtiössä uusittiin ikkunat, ja liitto joutui maksamaan remontista oman osuutensa, vaikka liiton liikehuoneiston ikkunoita ei uusittukaan. Hallituksen tulisi kertoa liiton hankeosuuden suuruus. Tässä arvioidaan, että ikkunaremontti maksoi liitolle n. 6.000 euroa. 

Hallinto. Tämä on pääluokista suurin. Toimiston palkoissa tapahtuu radikaali lasku. Kun v. 2008 palkat olivat 40.862,01 euroa, hallitus budjetoi ne nyt 13.200 euroksi; alenema on 27.662,01 euroa. Vakuutus- ja sosiaaliturvamaksut alenevat hallituksen esityksen mukaan 5.581,07 euroa verrattuna vuoteen 2008. Lisäksi ”lomapalkkavelan muutosta” (789,01 euroa) ei enää mainita. Nämä erät yhteensä siis 34.032,09 euroa. 

Uusina kulupuolen erinä hallitus esittää 2.000 euroa kulukorvauksia. Kun vuonna 2008 kokouskuluja oli 5.344,27 euroa, vuodelle 2010 hallitus esittää näitä kuluja vain 3.000 euroa. Tässä on jälleen kohta, johon suuntaan olen aiemmin toivonut edettävän. Kirjanpidon hallitus arvelee maksavan 3.500 euroa. Hallitus ei kerro kuka kirjanpitäjä on. 

V. 2008 hallinnon alijäämä oli –64.683,86 euroa. Hallituksen esitys leikkaa alijäämän nyt yli 38.000 euroa alemmas -26.340 euroon. 

V. 2008 kulujäämä oli tuloslaskelman tässä vaiheessa –88.911,66 euroa, vuoden 2010 talousarvioesityksen mukaan –86.340 euroa. Menot siis kohdennettiin uudelleen. 

Varainhankinta. Varainhankintakin on kohta, jossa hallitus tekee tämän kirjoittajan kannattaman esityksen: liittomaksua (maksu, jonka jäsenyhdistykset maksavat liitolle per jäsenmaksun maksava jäsenensä) alennetaan 12 eurosta 10 euroon. Tuskin LV tulee tätä esitystä vastustamaan! Liittomaksua on alennettu vähitellen alkaen 16 eurosta. Nyt se alkaa olla ainakin lähellä sitä, minkä kaikki voivat hyväksyä. Liittomaksun alentaminen on instrumentti, jolla parannetaan myös passiivisten yhdistysten talousasemaa. Kun yhdistykset ovat erilaisia, tarvitaan myös erilaisia välineitä niitä auttamaan. 

Saatavat lahjoitukset hallitus arvelee nollaksi. Se on realismia. V. 2008 liitto sai lahjoituksia 0,20 euroa. 

Bruttovuokratuottoja hallitus arvioi saatavan kymmenestä asunto-osakkeesta 68.000 euroa (2008: 60.030,53 euroa). Kunnossapitoon on budjetoitu lisää varoja, yhteensä 5.410 euroa. Tämäkin kohta toteuttaa aiempia ehdotuksiani. 

Liiton kymmenestä vuokralle annetusta asunto-osakkeesta vain kiinteistössä Siltasaarenkatu 15 (Kallio, valmistunut 1938) on tehty putkistosaneeraus (1993-1994). Lähimpänä putkistosaneerausta ovat kiinteistöt Vellamonkatu 14 (Hermanni 1956) ja Angervotie 4 (Etelä-Haaga 1961). Jälkimmäisessä tehtiin putkiston kuntotutkimus v. 2006. Liiton pitäisi kiireesti säästää tai hankkia varoja tulevien remonttien rahoittamiseksi. Tällöin vuokratuotot eivät notkahtaisi niin jyrkästi, kuin siinä tapauksessa, että hankeosuudet tulevat maksuun korkeina rahoitusvastikkeina. 

Tietysti muitakin remontteja on tulossa. Esim. 1970-luvulla valmistuneisiin taloihin tehdään jo julkisivu-, parveke-, katto- ja kylpyhuoneremontteja. Vuokralaisten vaatimustaso kasvaa koko ajan ja vuokrahuoneistojen kohdalla vaatimukset kohdistuvat usein juuri kylpyhuoneeseen. Jos ei ole ehjää ja kaunista, vuokranantaja joutuu tinkimään vuokrasta. 

Tämän kirjoittaja teki yksin ja yhdessä useiden talkoolaisten (vielä kerran kiitokset mm. Simo Järviselle, Mikko Kiiolle, Kalevi Korpille, Kari Sundströmille, Arvo Toivaselle, Arne Wahlströmille) kanssa sekä teetti muillakin monenlaista pienempää remonttia liiton asuin- ja toimistohuoneistoissa siihen aikaan kun asuinhuoneistot hankittiin. Tapetoimme huoneita, maalasimme seiniä, kalusteita, ikkunapuitteita ja ovia, laatoitimme keittiöitä, uusimme muovimattoja, liesiä ja jääkaappeja, asensimme uusia kalusteita, pistorasioita, sähköjohtoja ym. ym. Kun asuntokanta on kymmenen asuntoa, yksi tukityöllistetty ei voi huolehtia kaikista tällaisista asioista. LH:n tulisi nimittää erikseen joku henkilö hoitamaan tätä sektoria. Eduksi olisi, jos hän olisi itse remonttitaitoinen. Tässä on myös talkoolaisille toiminnan paikka. 

Valtion yleisavustus. Opetusministeriö jäädytti yleisavustuksen vuoden 2004 tasolle, 25.000 euroon. Hallitus ei ole varovainen budjetoidessaan avustuksen 30.000 euroksi. 

Liittokokouskuluvaraus? Aiemmin oli puhetta siitä, että liittokokousta edeltävinä vuosina tehtäisiin varauksia, jotka sitten liittokokousvuonna purettaisiin. Näin kaikki kalliin liittokokouksen kulut eivät näkyisi yhden vuoden kuluina. Tällaista varausta talousarvioon ei nyt ole tehty. 

Uusi Kulttuuriohjelma? Uusi Kulttuuriohjelma piti alun perin hyväksyä jo LV:n kevätkokouksessa 2009. Ohjelman valmistelusta ei kerrota nyt mitään.

Kuluneen seitsemän vuoden aikana liiton toimintaa ovat kokonaisuutena leimanneet väärät arvot, maineen katoaminen, alituiset riidat käräjävääryyteen saakka, hajotustyö, tempoileva toiminta ja suurien riskien ottaminen. Tällaisen kierteen katkaiseminen vie aikaa. Murrokset, epävarmuus ja pelko jatkuvat. Liitto joutuu nyt sopeuttamaan ankarasti toimintaansa taloudellisen aseman heiketessä. Vaikka maallistuminen etenee ja kirkosta eroaminenkin jatkuu kohtalaisena, liitto ei pääse sitä täysin hyödyntämään.

Kimmo Sundström

JK. V:n 2010 talousarviossa ei mainita lehden ilmoitustuottoja lainkaan. Tämä on kummallista, koska liittokokouksen hyväksymässä ja vuoteen 2011 ulottuvassa Tavoitteet ja strategia –asiakirjassa sanotaan tavoitteena olevan, että vuonna 2011 ilmoituksilla ”katetaan vähintään puolet lehden kuluista”. Kyllä ilmoitustuottoja pitäisi alkaa hankkia jo vuonna 2010. 

Kulttuurilehtitukihakemus on ristiriidassa talousarvioesityksen kanssa. Hallitus arvioi saatavan kulttuurilehtitukea 7.000 euroa, mutta on hakenut sitä 8.500 euroa. Jos talousarviota käytetään perustana avustusta mitoitettaessa, tämä voi johtaa siihen, että avustuksen määrä myös jää 7.000 euroon. Hallitus ei kerro mistä syystä se arvioi kulttuurilehtituen määrän alenevan 500 euroa tämänvuotisesta.