Paula Vasama irtisanottiin Vapaa-ajattelijain liiton toiminnanjohtajan ja taloudenhoitajan toimesta 12.5.2009. Hän on edelleen Helsingin Vapaa-ajattelijat ry:n hallituksen jäsen, muttei häntä ole enää kutsuttu tuon yhdistyksen hallituksen kokouksiin. 

Työttömät joutuvat usein sopeutumaan vähäisempään elintasoon kuin työlliset. Ahtaat asunto-olot ja elämä vain yhden auton varassa on monen kohtalo. Näin Vasamakin pani syyskuun puolivälissä yhden asuntonsa myyntiin. Sitä välittää aTop Oy LKV (Kirjatyöntekijänkatu 6). 

    Suonionkatu 4. Vasaman parveke on toiseksi ylin, viidennessä kerroksessa. 

Asunnon myynti-ilmoitus on julkaistu mm. tässä. Ihmetystä herättää se, että vapaa-ajattelija kaupittelee asuntoaan kirkkonäkymällä, tässä tapauksessa näkymällä Kallion kirkkoon. Kirkon läheisyys alentaa asunnon arvoa ja hintaa. Lisäksi asukkaat joutuvat kärsimään toistuvasta uskonnollisesta melusta (kirkonkellojen soitto). No, onneksi kirkontorni ei ole päivän puolella heittämässä varjoaan asunnon ylle ja ikkunoihin. 

    Vasaman parvekkeelta on näkymä Kallion kirkolle. Ateisti olisi tietysti toivonut, että Vasama olisi saanut pitää kotinsa ja kirkko olisi myyty tai mieluummin purettu.

Vuonna 1952 valmistuneessa talossa on tehty putkiston kuntokartoitus 1995, mutta minkäänlaista putkiremonttia ei vielä ole tehty. 114,7 neliömetrin asunnon omistaja saa tulevaisuudessa pitkän laskun, kun putkiremontin aika koittaa. Asuntoa esitellään sunnuntaina 27.9.2009 kello 14-14.40. Ottakaahan 445.000 euron pankkivekseli mukaan, niin myyjä ei joudu odottelemaan suurten asuntojen hintojen laskun jatkumista. 

    Näkymä asunnosta Kolmannen linjan alkupään suuntaan. Mustakattoinen talo keskellä on Siltasaarenkatu 15 eli Kolmas linja 13. Siinä talossa Vapaa-ajattelijain liitto piti toimistoaan 1985-1996. 

Vielä muutama vuosi sitten Vapaa-ajattelijain liitto suunnitteli nykytoimistoansa (Neljäs linja 1, 57,5 m²) suuremman toimiston hankkimista edustavuuden ja luottamushenkilöiden mukavuudenhalun takia. Toiminta toimistossa oli kuitenkin hiipumassa. Silloin ehdotettiin, että toimistohuoneiston käydessä tarpeettomaksi Paula Vasama voisi hoitaa toimistohommat olohuoneensa nurkasta käsin. Näinhän monissa pikkujärjestöissä on tapana. Kun Vasama ei enää ole liiton palveluksessa, asia on tietysti rauennut.

JK 1. Sijoittajalle harvemmin sattuu tällaista: Menin Vasaman asunnon esittelyyn 27.9. kello 14.20. Mennessäni hissiin Paula Vasama itse yllättäen ryntäsi Suonionkadun poikki, sisään porrashuoneeseen ja samaan hissiin kanssani. Hän moitti minua korotetulla äänellä ja sanoi, ettei asuntoa voida esitellä minulle (?). Lisäksi hän sanoi tekevänsä minusta ilmoituksen poliisille (?). Vielä hän kertoi hakevansa minulle lähestymiskieltoa (?). Vastasin, että mennään nyt ylös kertomaan asia välittäjälle, joka teki esittelytyötään asunnossa. Samalla kysyin haluaako Vasama myydä asunnon. En ollut tästä ihan varma, koska hintapyyntö oli minusta asetettu liian korkeaksi. Vasama ei vastannut kysymykseeni, mutta kertoi, ettei minulla ole varaa ostaa asuntoa. 

Viidennessä kerroksessa Vasama säntäsi kotiovelleen soittamaan ovikelloa. Välittäjä Juha Hemminki avasi oven. Vasama kertoi hänelle, ettei hän saa esitellä asuntoa minulle. Välittäjä totesi, että omistajan määräyksiä pitää noudattaa. Kun Vasama vielä kovalla äänellä kertoi välittäjälle ja minulle, että olin ilmoittautunut välittäjälle väärällä nimellä tähän asuntoesittelyyn, ajattelin: Paula Vasama on hermostunut jostakin. Kerroin välittäjälle nimeni ja sen, etten ollut ilmoittautunut mihinkään esittelyyn. Välittäjäkin lepytteli Vasamaa sanoen, ettei kukaan ollut ilmoittautunut esittelyyn väärällä nimellä. 

No, mitään ei ollut tehtävissä. Välittäjä menetti asiakkaan. Vasamalla on reipas poika, joka oli juossut alhaalta viidenteen kerrokseen portaita pitkin. Olen pari kertaa nähnyt pojan. Sanoin hänelle ”Terve” ja ”Kylläpä Paula nyt on vihainen”. Sitten lähdin alas hissillä. 

Viimeksi ennen tätä episodia näin Vasaman ravintolassa Kolmannella linjalla 24.8.2009, jonne hän tuli poikansa kanssa lounaalle minun jälkeeni. Hän tuli jonkin verran innostuneena kertomaan minulle, että Uudenmaan työsuojelupiiri oli hiljan pyytänyt Vapaa-ajattelijain liitolta jonkinlaista vastinetta työilmapiiristä liitossa ja häntä koskevasta epäasiallisesta kohtelusta. Vastasin lyhyesti, ettei asialla enää liene mitään vaikutusta. Vasama oli asian vaikutuksesta menetetyn työpaikkansa osalta samaa mieltä. Kuitenkin hän sanoi uskovansa, että loppupeleissä (viitannee kanteeseen, jonka aikoo nostaa liittoa vastaan irtisanomisasiassa) siitäkin lausunnosta voi olla hänelle hyötyä. Ravintolassa Vasama käyttäytyi ihan normaalisti. Hän ei huutanut lainkaan, ei vaatinut, että ravintoloitsijan tulisi ottaa lounaani pois, ei uhannut poliisilla eikä muillakaan prosesseilla. 

Seuraavalla viikolla kävin välittäjän toimistossa kysymässä voisinko tutustua taloyhtiön asiakirjoihin. 

Pitkän tähtäyksen korjaussuunnitelma (PTS) ajoittaa talon vesi- ja viemäriputkien saneerauksen sekä sähkökeskuksen ja –nousujen uusimisen vuodelle 2012 ja porraskäytävien kunnostuksen vuodelle 2013. Kun Vasama 23.3.2005 kirjattiin asunnon omistajaksi, asiat työpaikalla Vapaa-ajattelijain liitossa olivat juuri kääntymässä hänenkin osaltaan heikompaan suuntaan. Puheenjohtajana 12.6.2005 saakka toiminut Erkki Hartikainen on tosin kertonut, että hänen mielestään Vasama hoiti työnsä riittävän hyvin saadakseen pysyä toimessaan. Kukkosmieliset voimat halusivat kuitenkin päästä eroon Hartikaisesta, vaikkei puheenjohtaja yksin päätäkään liiton palkkalaisten ottamisesta tai erottamisesta. Näihin kukkosmielisiin voimiin Vasama itsekin aluksi liittyi, muttei ole tarkemmin kertonut milloin välirikko niiden ja hänen välillään syntyi. Työpaikkaongelmia alkoi syntyä Vasaman kertoman mukaan samana keväänä 2005, vain puolitoista vuotta hänen toimeen astumisensa jälkeen. Työpaikkaongelmat vihjaavat jo siihen suuntaan, että riski potkuista kasvaa. Vasama reagoi riskiin mahtailulla. Kun jälleen kerran jonkun ottelun jälkeen kysyttiin hänen suhteestaan työnantajaan, hän vastasi: ”Minähän en lähde täältä mihinkään! He [liittohallitus] eivät tiedä kenen kanssa ovat tekemisissä!” Kun riski sitten realisoitui, joutuu uudelleen harkitsemaan voiko enää asua näin kalliissa asunnossa. 

Putkisto- ja sähkösaneerauksen hintaan vaikuttaa lukuisia tekijöitä. Tarkempi arviointi ei ole ilman hankesuunnitelmaa mahdollista. Tässä tyydytään arvioon, että putkistosaneerauksen osuus on 550 euroa/m² ja sähkösaneerauksen 100 euroa/m², joten arvio remonttikulusta on n. 74.000 euroa p.o. asunnon osalta. Myöskään remontin rahoituksesta ei ole tietoa. Joskus varakkaat taloyhtiöt myyvät omistuksessaan olevia asuin- tai muita tiloja rahoittaakseen suuria remontteja. Näin osakkaiden remonttikulu pienenee, mutta jatkossa vastikemenot kasvavat, jos myydyistä tiloista aiemmin saatua vuokratuloa ei enää kerry taloyhtiön menoja alentamaan. Remonteista ja rahoituksesta päättää yhtiökokous.