Vapaa-ajattelijain liiton kesäpäivät ja samalla Kotkan Vapaa-ajattelijat ry:n (KOVA) 80-vuotisjuhlat pidettiin 11.-12.7.2009 alkaen kello 14 Merikeskus Vellamossa, Kotkassa. 

Yhtenä juhlan ohjelmanumerona oli yhdistyksen uuden historiikin julkistaminen. Tämä historiikki, Kotkan Vapaa-ajattelijat 1929-2009. 80 vuotta ihmisyyden aatetta, on 88-sivuinen, kovakantinen, kauniisti ja huolellisesti taitettu ja valmistettu teos. Sisällön takana on yhdistyksen historiatyöryhmä, jonka vetäjänä toimi urheiluhistorioitsija Hannu Eklund. Hän on kirjoittanut saatesanojen lisäksi teoksen luvut 1. Yhdistys syntyy, liike muotoutuu (s. 11-35), 3. Aarne Yrjönen, Viikarin isäntä (s. 41-46), 5. Vapaa-ajatteluaate (s. 53-62) ja 6. Kirkko- ja uskontokritiikki (s. 63-88). Pauli Hömppi on kirjoittanut luvun 2. Parikan hautausmaa (s. 37-40) ja Esa Lassi sekä Olli Korjus yhdessä luvun 4. Poliittisia vaikuttajapersoonia (s. 47-52). 

Kirja sisältää 22 valokuvaa, vanhoja ja uusia, sekä K. Partasen (1 piirros), Riitta Tammilehdon (Eklund) (1), Pekka A. Mannisen (7) ja Osmo Tammisalon (5) piirroksia (useat pilapiirroksia). Useimmat piirrokset, ellei kaikkia, on julkaistu aiemmin Vapaa Ajattelija –lehdessä. Kirjan painos on 600 kappaletta. 

Tässä kirjoituksessa käsitellään vain lukuja 1-4 (s. 11-52), jotka kiinteästi liittyvät KOVA:n omaan historiaan. Kuitenkin koko kirja on lukemisen arvoinen. 

Jäsenmäärän kehitys: Nollasta 1 666 jäseneen 

Vaikka KOVA on Vapaa-ajattelijain liiton nykyisistä jäsenyhdistyksistä vanhin, sen historiasta ei aiemmin ole kirjoitettu näin laajaa historiikkia. Muistan hämärästi, että Kymin Vapaa-ajattelijain Yhdistykseen (rekisterinumero 43076) kuulunut Aili Hassinen kirjoitti useiden sivujen laajuisen historiikin, mutten enää muista koskiko se molempia seudun yhdistyksiä. Mainittu Kymin yhdistys perustettiin 3.3.1946, mutta se oli aiemmin toiminut Kotkan ja ympäristön Siviilirekisteriyhdistys ry:n alaosastona perustamisestaan 7.7.1936 lukien. Kotkan yhdistyksen 50-vuotisjuhlia varten ilmestyi 1979 kuuden A5-kokoisen tekstisivun laajuinen, Vapaa-ajattelijain liitossa valmistettu moniste Kotkan Vapaa-ajattelijat 50 v. Siinä on myös valokuva Vapaarannasta, Viikarin saaresta, jossa lippusalon ympärille on kerääntynyt noin 20 ihmistä keskellään kantotanko, jossa liehuu yhdistyksen lippu. Tässä julkaisussa oli myös yhdistyksen 50-vuotisjuhlan ohjelma. 

Olen aiemmin kirjoittanut KOVA:n nimihistoriasta. Kuitenkin yhdistyksen pöytäkirjoja- ym. ainehistoa on säilynyt vanhoiltakin ajoilta, joten historiikki oli kirjoitettavissa. Voimavarojen puutteessa historiikki ulottuu yhdistyksen perustamisesta vain vuoteen 1961. Silloin saavutettiin jäsenmäärän huippu 1 666 jäsentä. Eklund on varmasti oikeassa siinä, että vuodet 1929-1961 (32 vuotta) ovat dramaattisia ja sen vuoksi kiintoisampia kuin tätä seuraavat vuodet. Paljon on kuitenkin tapahtunut vuoden 1961 jälkeenkin. Tuleville kirjoittajille jää vielä työtä. 

Laivaonnettomuus ja kirkkoherra Hohenthal 

Yhdistyksen synnyn taustatekijöinä mainitaan kaksi tapausta. Tiutinen II -laivan höyrypannun räjähdys vuonna 1924, jolloin 24 ihmistä sai surmansa. Tiettävästi kaksi uhreista oli eronnut kirkosta eikä Kotkan kirkkoherra Torsten Hohenthal (kirkkoherrana 1921-1943) ainakaan aluksi sallinut heidän hautaamistaan seurakunnan hautausmaahan. Ilmeisesti vainajat lopulta kuitenkin haudattiin kirkkomaahan. Tällainen menettely suututti ihmisiä ja on varmasti ollut vaikuttamassa vapaa-ajattelijain oman hautausmaan perustamisessa muutamia vuosia myöhemmin. 

Toinen tapahtuma, joka kiristi vapaa-ajattelijoiden (lähes kaikki työläisiä) ja seurakunnan välejä oli pitkä satamalakko (2.6.1928-16.4.1929). Kirkkoherra Hohenthal asettui näkyvästi lakkoa vastaan ja hänen poikansa toimivat innokkaina rikkureina. Arvostelu kohdistui taas kirkkoherraan ja seurakuntaan purkautuen kirkosta eroamisena. Historiikissa on valokuva, jossa 25 satamatyöläistä jonottaa jalkakäytävällä päästäkseen eroamaan kirkosta satamalakon aikana. Varmasti ylen harvinainen tapaus koko Suomessa! 

Useiden uskonnollisen yhdyskuntien ja yhdistysten hautausmaiden synnyn taustalla on samanlainen konflikti yleensä varsin vähäpätöisistä asioista evankelis-luterilaisen seurakunnan kanssa. 

Historiikissa mainitaan yhdistyksen syntymäpäiväksi 4.10.1929, jolloin pidettiin perustava kokous. Sopimuskirja allekirjoitettiin vasta 9.10.1929. 

Yhteys työväenliikkeeseen ja työväestöön oli voimakas ja se näkyy. Jäsenet olivat aktiivisia ja monet luokkatietoisia työväenyhdistyksen ja muiden työläisten yhdistysten jäseniä. Kuitenkin vapaa-ajattelijoilla oli oma, aito asiansa ajettavanaan. Tästä kertonee sekin, että 1930-luvun alussa työväenjärjestöjä ja työväen harrastusjärjestöjä lakkautettiin, mutta vapaa-ajattelijain yhdistys kaikesta huolimatta säästyi näiltä toimilta. Vuonna 1930 jäseniä oli jo 279. 

Hautausmaa-alueen hankinta 

Merkkitapaus oli 14.2.1930, kun yhdistys päätti ostaa maa-alueen oman hautausmaan perustamiseksi. Pian hautausmaa valmistuikin. Ensimmäinen hautaus tapahtui 10.5.1931. Hautausmaa oli ostettu osaksi velaksi. Se tuli kokonaan maksetuksi 14.1.1944. 

Joskus historiikki tuntuu puisevalta, kun vuodesta toiseen luetellaan johtokuntaan valittuja henkilöitä, mutta heidän toiminnastaan ei kerrota juuri mitään. 1930-luvun osalta Etsivän Keskuspoliisin ja VALPO I:n arkistoissa olevat selostukset voisivat tarjota tältä osin tarkkaa ja värikästä aineistoa. 

Jostain merkittävistä kokouksista on onnistuttu poimimaan tietoja sanomalehdissä julkaistuista selostuksista. Tällainen oli esim. 25.7.1937 työväentalossa järjestetty siviilirekisteriläisten neuvottelukokous, jonka yhteydessä järjestettiin juhla Elisabetissa (Varissaari). Virkavalta epäili vapaa-ajattelijoitakin kielletystä kommunistisesta toiminnasta, mutta useasti poliisien raporteissa on turhautumisen sävyjä, kun heidän etsimäänsä ei tahtonut löytyä. 

Historiikki kertoo myös liittymisestä Suomen Siviilirekisteriyhdistysten Keskusliittoon (30057, perustettu 21.11.1937; myöhemmin Vapaa-ajattelijain liitto) 1938 sekä yhdistyksen 10-vuotisjuhlista. 

”Korvike” mielessä 

Rippikouluikäisille tarjottava ”korvike” oli muuten esillä jo vuonna 1940. Tuohon aikaan ei tosin vielä järjestetty kesäisiä rippikoululeirejä, joista myöhemmin tuli kirkon piirissä suosittuja. ”Korvike” toteutui vasta 1984, kun Vapaa-ajattelijain liitto järjesti ensimmäisen rippileiriä korvaavan uskonnottoman leirin Forssan Valijärvellä. 

Sodissa kaatui useita yhdistyksen jäseniä ja heille on omistettu oma kappaleensa. 

Lipsumista epäpoliittisuudesta havaittiin, kun yhdistys heikosta talousasemastaan huolimatta lahjoitti varojaan keväällä 1945 SKDL:n lapsijärjestö Pioneereille. Itsekritiikkiäkin harrastetaan. 

V. T. Aaltonen vierailee Kotkassa 

Professori V. T. Aaltosen vierailu marraskuussa 1949 sai lehtimiesten kynät savuamaan. Eteenpäin (sos.dem.) lyttäsi hänet kommunistisena propagandistina, Etelä-Suomessa häntä moitittiin ivallisesta sävystä ja halpahintaisista letkautuksista kun taas Raivaaja (SKDL/komm.) selosti tapahtumaa maltillisesti eikä kertonut mitään ristiriitojen lietsomisesta. Aaltonen ei tuohon aikaan ollut vielä liiton puheenjohtaja, mutta hän oli samana vuonna julkaissut 90-sivuisen teoksensa Miksi olen vapaa-ajattelija? 

Lähikuvan saaminen yhdistyksen historiasta edellyttää myös liikevoimina toimivien henkilöiden toiminnan tutkimista ja arviointia. Ei ole ollenkaan varmaa, että ministerit, kansanedustajat ja muilla saroilla pitkälle edenneet henkilöt olisivat oikeasti vaikuttaneet merkittävästi yhdistyksen ajamien asioiden etenemiseen. Aina eivät edes yhdistysten puheenjohtajat ole etevimpiä henkilöitä vaan nousevat esille asemansa takia. Historiikissa vaikuttajahenkilöiden esille nostaminen kannattelisi lukijain mielenkiintoa. Kun vuonna 1950 uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Karl Karlsson, jota luonnehditaan sartrelaiseksi eksistentialistiksi, lukija jo haluaisi tietää mitä hän teki yhdistyksen asian hyväksi. 

Miksi vapaa-ajattelijain lapset eivät opiskele siveysoppia? 

Uskonnonopetuksen vastustaminen kuului tietysti yhdistyksen ohjelmaan. Mutta välillä ihmeteltiin, mikseivät vapaa-ajattelijain omatkaan lapset käyneet siveysoppitunneilla, joka oli uskonnon vaihtoehto. Tämä asia on muuten ihmetyttänyt vuosikymmenestä toiseen. 

Muutamia valokuvia yhdistyksen voimahahmoista on julkaistu. Lisäkuvia olisi vielä saatavissa perhealbumeista. Ne kannattaisi kerätä talteen ennen kuin on liian myöhäistä. 

Oma hautausmaa toiminnan vaikuttimena 

Pauli Hömpin mielestä jo alun alkaen yhdistystoiminnan aloittamisen vaikuttimena oli oman hautausmaan perustaminen. Tutkimusten mukaan hautausmaalle olisi haudattu jopa 5 prosenttia kaikista Kotkan hautausmaille haudatuista vainajista. Hautausmaan hoidossa talkootyö on ollut avainasemassa, vaikka nykyisin huomattava osa kesätöistä tehdään palkkatyönä. Luku sisältää hauskat kuvat talkoista 1930-luvulla (42 talkoolaista) ja uuden kuvan talkoista (3 talkoolaista). 

Varhainen hautausmaakirjoitukseni tästä hautausmaasta, jossa on valokuva talkoista vuodelta 1961 (lähes 60 talkoolaista ja kuorma-auto) sekä kaksi valokuvaa muisto- ja uurnalehdosta vuodelta 1976 julkaistiin Vapaa Ajattelijassa 1987:6, 128-130. 

Aarne Yrjönen, Viikarin isäntä 

Vaikka Aarne Yrjönen (1908-1995) kuoli kauan sitten, veikkaan, että hän on yleisön keskuudessa tunnetuin hahmo KOVA:n historiassa. On hienoa, että kirjoittaja Hannu Eklund ja yhdistys ovat muistaneet häntä tässäkin historiikissa. 

        Argentiinalaiset ateistit Catalina Benassai (vas.) ja José M. Fernández tarkastelevat Aarne Yrjösestä maalattua muotokuvaa. Muotokuvan on maalannut taiteilija O. Heino.  Keskellä Hannu Eklund. 

Poliittiset vaikuttajat 

Esa Lassi ja Olli Korjus esittelevät KOVA:ssa vaikuttaneet poliittiset voimahahmot valokuvien kera: Väinö Meltti, Karl Lindstedt, Toivo Kujala, Meeri Kalavainen, Taisto Sinisalo ja Pentti Tiusanen. Heistä kaikki ovat jo kuolleet paitsi hyvissä voimissa jatkava kansanedustaja Pentti Tiusanen. 

Lukuisat jäsenyydet eri kansalaisjärjestöissä ovat usein vietävä riesa ja rahanmenokin poliitikoille. Omalta toimistonhoitajakaudeltani Vapaa-ajattelijain liitossa (1988-2003) muistan, että Taisto Sinisalo oli erittäin tunnollinen jäsenmaksun maksaja. Myös kommunistien toinen nokkamies, Aarne Saarinen, oli vapaa-ajattelijain jäsen (Helsingin Vapaa-ajattelijat ry), mutta Saarisen jäsenmaksun maksaminen piiputti silloin tällöin. 

Valokuva johtokunnasta 

Juhlavuoden johtokunta on otattanut itsestään mainion ja asiallisen valokuvan, joka sopii tällaiseen teokseen. 

Pikkuvirheitä 

Historiikissa on painovirheitä huomattavan vähän. Ne eivät häiritse lukijaa. Puheenjohtajaluettelossa mainitaan Erkki ”Valve”, kun pitäisi olla Erkki Helve. Hautausmaa-alue sanotaan ostetun tilanomistaja ”Puhjolta”, vaikka pitäisi olla Pohju (s. 19). Vuonna 1937 ei kirjoitettu ”Vapaaseen Ajatukseen” (Vapaa Ajatus 1910-1917) vaan Ajatuksen Vapauteen (1937-1939) (s. 48). 

Vapaa-ajattelijayhdistysten historiikit 

Laajempien historiikkien julkaisemisen aloitti 1995 Tampereen vapaa-ajattelijat ry (42806) julkaisemalla Pentti Lumpeen monistemuotoisen teoksen Tampereen Vapaa-ajattelijat ry 50 vuotta 1945-1995. Yhdistys perustettiin 28.10.1945. 

Sen jälkeen Helsingin Vapaa-ajattelijat ry julkaisi 1998 Arto Tiukkasen kirjoittaman historiikin Vapaa-ajattelu Helsingissä. Helsingin Vapaa-ajattelijat 1936-1996. Yhdistys perustettiin 2.3.1936 nimellä Siviilirekisteriin kuuluvien yhdistys ry (27320). 

Vanhimpiin, 1930-luvulla perustettuihin ja jatkuvasti toimineisiin yhdistyksiin kuuluu myös Turun Vapaa-ajattelijat ry (116750). Se perustettiin 16.11.1936 nimellä Turun ja Lähiseudun Siviilirekisteriin Kuuluvien yhdistys ry (27791). Turun yhdistyksen vaiheista on julkaistu Eino Lehtisen kirjoittama artikkeli Turun Vapaa-ajattelijat ry 50 vuotta Vapaa Ajattelijassa 1986:3, 57-61. 

Kemin Vapaa-ajattelijat ry (40388) perustettiin 18.7.1937 nimellä Kemin siviilirekisteriin kuuluvien yhdistys ry (29664). Yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Pertti Periniva on laatinut n. 10 sivun mittaisen historiikin yhdistyksen vaiheista ja se on esitetty yleisölle, muttei sitä toistaiseksi ole julkaistu. 

Kotkan ja Helsingin yhdistysten jälkeen Lahden Vapaa-ajattelijat ry (50596) on liiton kolmanneksi vanhin, jatkuvasti toiminut yhdistys. Se perustettiin 25.10.1936 nimellä Lahden siviilirekisteriin kuuluvien yhdistys ry (27733). Tämän kirjoittajalla ei ole tietoa Lahden yhdistyksen historiikeista. 

Kimmo Sundström