|
HALLA-AHO SAI SYYTTEEN (29.4.2009) |
Jussi Halla-aho sai syytteen uskonrauhan rikkomisesta (Jumalan pilkasta) ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan: apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen syytemääräys. Halla-aho kiistää syytteen. Uskonrauhan rikkominen Halla-ahon kotisivuilla oleva, aluksi uskonrauhaa koskeva lihavoitu iskulausuma on: "Profeetta Muhammad oli pedofiili, ja islam on pedofilian pyhittävä uskonto, siis pedofiiliuskonto. Pedofilia on Allahin tahto." Kirjoituksessa täsmennetään, että Muhammad on viisikymppisen ikäisenä harjoittanut seksiä 9-vuotiaan Aishan kanssa. Uskonrauhan rikkomisen tunnusmerkistö on: Ilmaisu - on esitetty julkisesti, - kohdistuu Jumalaan tai kirkolliseen taikka uskontokunnalliseen pyhyyteen, - on tarkoitettu loukkaavaksi ja - on omiansa aiheuttamaan loukkaantumisen. Suojelun kohteena ovat uskonnollisten ihmisten tunteet ja uskonrauha yhteiskunnassa. Uskonnonvapaus tarkoittaa rangaistustenkin uhalla turvata uskonnon varsin häiriöttömän harjoittamisen. Uskonnonvapaus ja sananvapaus ovat keskenään kilpailevia, toisiaan kauemmaksi työntäviä perusoikeuksia. On sinänsä hassua ja lainsäätäjän kannalta ongelmallista kun perusoikeudet kilpailevat keskenään. Perusoikeuksien raja on veteen piirretty liikkuva viiva. Sananvapaus turvaa erityisesti toden ja totuuspohjaisenkin ilmaisemisen. Kertomusta Muhammadista ja Aishasta on pidettävänä tässä oikeudenkäynnissä totena, koska tarina kerrotaan Koraanissa ja miljardi ihmistä pitää Koraania totena. Ja on pidettävänä totena siitä huolimatta, että viisi miljardia ihmistä pitää Koraania humpuukina. Jos Aisha-kertomus ei ole totta, niin miksi sitä ei poisteta Koraanista. Kertomuksen totuudellisuutta ei ole kukaan muslimi kiistänyt. Muhammad-Aisha-kertomus on "totta". En voi yhtyä Kalskeen käsitykseen, että Koraanin "totuudellisuudella" ei ole merkitystä tässä oikeudenkäynnissä. Totuudellinenkin aineisto pitää esittää loukkaamatta ketään enempää tai tarpeettomasti. Sananvapautta toteutettaessa kaikkea loukkaamista ja loukkaantumista ei ole mahdollista välttää. Nykykäsitteistön puitteissa Muhammad on pedofiili. Pedofiili on nasevaa nykysuomea. Lakikirjan sanastoa se ei ole. Sille ei ole olemassa korvaavaa vastinetta. Pedofiiliominaisuutta ei ole mahdollista ilmaista muilla sanoin. Pedofiili ei ole kielletty sana kuten esim. neekeri tai mustalainen. Pedofiilin toiminta on halveksittua ja inhottavaa. Tämä saattaa antaa Halla-ahon lausumasta ensi lukemalla loukkaavan vaikutelman. Pedofiilien rangaistuksia vaaditaan kovennettavaksi. Halla-aho ilmaisee asian ytimen hovikelpoisesti "liitto täyttyi". Loukkaava ilmaisu olisi esim. "Muhammad nussi Aishaa". Halla-aho esittää valtionsyyttäjä Mika Illmania kohtaan aiheetonta herjaa. Halla-aho on tyytymätön Illmaniin siksi, että Illmanin syytteestä on eräs toinen henkilö tuomittu rangaistukseen uskonrauhan rikkomisesta ym. Ehkei Ilmaniin kohdistettu herja osoita, että Halla-aho tarkoittaisi loukata islamilaisia. Edelleen Halla-aho esittää kirjoituksensa somaleita koskevassa osassa solvausta, joka ei kuitenkaan tee erillisestä Muhammad-lausumasta loukkaavaa. Näin siksi, kun kirjoituksessa ei mainita, että somalialaiset ovat muslimeita. Oikeuskäytännön ja kirjallisuuden mukaan uskonrauhan rikkominen arvioidaan erityisesti kohteena olevan uskonnon kannalta, tässä siis islamin uskon kannalta. Tiedossa ei ole, että mikään islamilainen ryhmä olisi ilmoittanut loukkaantuneensa Halla-ahon kirjoituksen uskonrauhaa koskevasta osasta. Joissain muissa tapauksissa muslimien taholta on tullut kiukkuisia vastalauseita. Nykymuslimit arvioivat Muhammadin toimia Koraanin ja hänen elinaikaisen itämaisen kulttuurinsa pohjalta. Näin Muhammadin toiminta on jopa kunniallista islamilaisittain. Kunniallisen toimen korostaminen ei voi loukata muslimeja. Pedofiili-sanan käyttö ei ole vältettävissä. Iskulausuman esittäminen kahteen kertaan ja lihavoidulla tekstillä tukee loukkaamisväitettä. Halla-aho ei vihjaa, että Koraanin lukijat saattaisivat ottaa Koraanista ohjeita käyttäytymiselleen nyky-Suomessa. Kalske mainitsee, että erityisesti modernin, maltillisen islamin kannalta Halla-ahon väite on kohtuuton ilmaisten samalla, että vanhoillisen, jyrkän islamin kannalta väite on kohtuullinen. Muslimit ovat useissa maissa vallanpitäjiä. Islamin uskonto on luonteeltaan laajenemishakuinen ja väkivaltainen. Siksi jyrkkäkin arvostelu pitää sallia. Halla-ahon motiivina kirjoitukselleen on tarve äksyillä Illmania vastaan, niin myös sananvapauden laajentaminen uskonnonvapauden kustannuksella. Halla-aho on pioneeri, maailmanparantaja ja hieman seikkailija. Arvostettavia ominaisuuksia kaikki. Hän ottaa riskin rikkoa uskonrauhaa. Halla-ahon viesti on esitetty julkisesti ja kohdistuu Allahiin ja uskontokunnalliseen pyhyyteen. Tämän puolesta tunnusmerkistö täyttyy. Kirjoituksen uskonrauhan rikkomista koskevasta iskulausumasta puuttuu enempi loukkaamistarkoitus. Ja olipa tarkoitus mikä tahansa, niin muslimit eivät ole loukkaantuneet lausumasta. Lausuma on "totta". Monet suomalaiset tulevat vasta nyt tuntemaan iskulausuman sisällön. Kirjoitus on sananvapauden kannalta ansiokas. Sananvapaus ikään kuin voittaa. Tunnusmerkistö ei täyty näiltä osin. Arvioin, että oikeus tulee hylkäämään syytteen uskonrauhan rikkomista koskevalta osin. Kunnon syyttäjä syyttää hieman yläkanttiin, jolloin osa syytteistä hylätään. Näin tuomioistuin, ei syyttäjä, päättää keitä rangaistaan. Kiihottaminen kansanryhmää vastaan Kiihottamista kansanryhmää vastaan koskeva toinen iskulausuma Halla-ahon kirjoituksessa on: "Ohikulkijoiden ryöstely ja verovaroilla loisiminen on somalien kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre." Kiihottamista koskeva tunnusmerkistö on: Ilmaisu - on esitetty julkisesti, - on uhkaava, panetteleva tai solvaava ja - kohdistuu kansalliseen, rodulliseen, uskonnolliseen ym. ryhmään. Suojelun kohteena on ryhmien ihmisoikeudet. Sananvapaus ja ilmaisun totuudellisuus ovat esillä myös kiihottamistapauksissa. Rikoksia ei tilastoida tekijöiden kansallisuuksien ja uskontojen mukaan. Somalien rikostilastoista esitetään arvioita julkisuudessa. Mahdollisesti tietoja salaillaan kiihottamispykälän johdosta. Toiminnan kohdistuminen ohikulkijoihin viittaa taskuvarastelun luontoiseen toimintaan. Katson, että Halla-ahon lausuma somalien ryöstelystä on totuuspohjainen ja on loukkaavuudeltaan sananvapauden puitteissa hyväksyttävissä. Tältä osin tunnusmerkistö ei täyty. Halla-aho ei mainitse somalien kotivesillään harjoittamaa merirosvousta. Lausuma somalien loisimisesta verovaroilla on totuuspohjainen, loukkaava, arkityylinen ja jopa vihanpitoon yllyttävä. Ilmaisun osoite on väärä. Moite pitäisi kohdistaa täsmällisemmin turvapaikkahakemusten hitaaseen käsittelymenettelyyn. Rikoksen tunnusmerkistö täyttyy. Viittaus geneettiseen perimään on loukkaava, epätosi ja somalien vaikuttamismahdollisuuksien ulkopuolella. Näiltä osin lausuma on solvaava ja tunnusmerkistö täyttyy. Halla-aho pehmentää lausumaansa toteamalla, että se ei koske kaikkia somaleja. Ja myös, että lausuma ei ole tosiasiaa. Geneettisyyttä koskevan lausumaan hän liittää ehkä-varauksen. Sanaa ei saa käyttää niin vapaasti, että se aiheuttaa epäjärjestystä. Motiiveja etsittäessä pitää kysyä onko Halla-ahon kirjoitus tarkoitettu estämään epäjärjestystä pitemmällä tähtäimellä. Viittaan Pariisin ja Göteborgin tapahtumiin. Somalien tilanne kotimaassaan on vaikea. Se tekee heihin kohdistetun kiihottamisen moitittavammaksi. Kiihotusta koskevassa lausumassa on sananvapauden kannalta katsoen ansiokkaitakin osia. Lausuma käsitellään oikeudessa hyvine ja huonoine osineen yhtenä kokonaisuutena. Arvioin, että syyte kiihottamisesta kansanryhmää vastaan hyväksytään oikeudessa. Halla-aho saanee rangaistukseksi esim. 60 päiväsakkoa. Syyttäjän vaatimus Halla-ahon kirjoituksen poistamisesta Internet-sivustolta on tehoton ja tarpeeton. Koko kirjoitus on lukuisissa paikoissa saatavilla muiden kuin Halla-ahon julkaisemana. Kirjoituksen iskulausumat ovat Kalskeen syytemääräyksessä pysyvästi ja ovat tässäkin kirjoituksessa. Kirjoituksessa on paljon sananvapauden kannalta ansiokasta. Rangaistus tarkoittaa estää Halla-ahoa ja kaikkia muitakin julkistamasta rikollisia ilmaisuja. Arvioin, että vaatimus kirjoituksen poistamisesta hylätään oikeudessa. Poliitikko Halla-aho haastaa kirjoituksessaan Illmanin syyttämään Halla-ahoa itseään. Halla-aho ei huomioi, että kukaan ei voi valita syyttäjäänsä eikä sitä, että Ilman ei voi esteellisyyden vuoksi toimia syyttäjänä Halla-ahoa koskevassa asiassa. Halla-ahon tämänkertainen kirjoitus aiheuttaa Illmanille tosiasiallisen esteellisyyden. Syytemääräyksen on antanut Kalske. Aikoinaan Kalske luopui syyttämästä Vapaa-ajattelijain liiton silloista puheenjohtaja Robert Brotherusta ja Tieto-Finlandia -kirjailija Osmo Tammisaloa uskonrauhan rikkomista ja kiihottamista koskevista epäilyistä. Asian esitteli Kalskeelle Illman. Tämä päätös on lukemisen arvoinen. Tammisalon Jumalattomat pilakuvat ovat edelleen nähtävänä. Halla-aho on poliitikko. Poliitikon sananvapaus nauttii erityistä suojaa. Halla-ahon mielestä syyte on poliittista vainoa. Tämä asetelma tuo lisäjännitteen oikeudenkäyntiin. Pitäisikö Halla-ahoa syyttää lievemmän vai ankaramman mukaan? Ankaramman mukaan. Oikeuslaitos ratkaisee asian. Suuri moka olisi se, että poliitikko jätetään jostain tekemästään rikoksesta syyttämättä ja rankaisematta. Poliitikolle annetaan enemmän ja häneltä vaaditaan enemmän. Töitä tehdään myös sen hyväksi, ettei ketään rangaista aiheettomasti. Tämä kirjoitus perustuu Halla-ahon kirjoitukseen ja Kalskeen syytemääräykseen 27.3.2008 (tarkoittaa 27.3.2009). Määräys sisältää viitteitä esitutkinta-aineistoon. Vireillä olevien oikeusjuttujen menestymistä arvioidaan vain oikeusapu- ja asianajotoimistoissa toimeksiantoina. Mediassakaan arviointeja ei tehdä. Mikä mielenkiintoinen sarka jätetään viljelemättä. Ansiokkainta on tietää ennakolta, millä tavoin tuomio poikkeaa syytteestä. Viittaan kirjaani Uskonnonvapauslaki, hautaustoimilaki, peruskoululaki 13 §, ym. kriittinen tutkimus (2008). Raimo Toivonen |
Pääsivu Tiedotteet Palvelut Lehdet Uutisia ja artikkeleita Kirkosta eroaminen Mitä uutta? |