Vapaa-ajattelijain liitto ry:n vanhaa arkistoaineistoa luovutettiin viimein 11.2.2009 useita hyllymetrejä Kansan Arkistolle (Vetehisenkuja 1, Helsinki). Luovutettu aineisto on lähes kokonaan paperitavaraa, mapeissa olevia kirjeitä, pöytäkirjoja, tilityslistoja, tili- ja muita merkintäkirjoja jne. Liiton hallussa on kaksi Vapaa Ajattelija –lehden (1945-) sidottua sarjaa, joista toista on säilytetty liiton varastossa ja toista toimistossa. Kumpaakaan näistä ei nyt luovutettu Kansan Arkistolle. 

Arkisto ei ole vapaasti tutkijoiden käytettävissä. Käyttöön tarvitaan liiton lupa. Toimiston- ja taloudenhoitaja Paula Vasama ei ollut luovuttamassa aineistoa Kansan Arkistolle. Tehtävän hoiti järjestösihteeri Jane Herold. Mitään luovutusluetteloa ei liitto myöskään ollut laatinut. Kansan Arkisto laatinee sellaisen tänä keväänä ja toimittaa siitä kappaleen liitolle. 

Liiton arkisto on järjestetty, ja Kansan Arkisto yhdistää sen sillä aikaisemmin jo olleisiin liiton asiakirjoihin. Aineisto siirretään mapeista ruskeisiin, pahvisiin arkistokoteloihin. Toistaiseksi ei ole tietoa, järjestääkö Kansan Arkisto liiton arkiston jonkun muun kaavan mukaan kuin se nyt on järjestetty. 

Viime aikoina Kansan Arkisto on saanut runsaasti muitakin arkistoja säilytettäväkseen. Sillä on yli sata hyllymetriä järjestettävää aineistoa käsittelyä odottamassa. Liiton arkisto tulee tutkijoiden käytettäväksi aikaisintaan ensi syksynä. Tällä hetkellä sitä säilytetään makasiinissa (Kotkankatu 9, Helsinki). 

Liiton arkiston perusti ja järjesti tämän kirjoittaja vuosina 1982-1996. Aiemmin liitolla ei ollut arkistoa. Kaikki vuosikymmenien kuluessa kerääntynyt aineisto oli sekalaisissa pahvilaatikoissa, muovikasseissa ja pinoissa liiton silloisessa pienessä toimistossa (Vaasankatu 21, Helsinki). Arkisto järjestettiin Lohjalla, jossa asuin toukokuuhun 1994 saakka. 

Arkiston historiaa 

Liittoneuvosto oli 25.11.1979 päättänyt, että valmistellaan liiton ja yhdistysten perustamisasiakirjojen arkistointi. Kokousuutisen (VAJ 1980:1, 20-21) mukaan asiakirjat tuli toimittaa ”työväenarkistoihin (Kansan Arkisto ja Työväen Arkisto)”. Sittemmin helsinkiläinen Paul J. Koponen luovutti viisi kansiota liiton asiakirjoja Kansan Arkistolle ennen kuin liiton oman arkiston järjestelytyö alkoi. 

Ryhtyessäni järjestämään arkistoa liitto teki päätöksen, että jo Kansan Arkistoon luovutetut kansiot pyydetään takaisin liitolle ja valtuutti minut hoitamaan asiaa. Siihen aikaan arkisto oli Kotkankadulla (Kotkankatu 9) ja kävin siellä esittämässä asian. Arkiston naishenkilö suhtautui kuitenkin suorastaan vihamielisesti asiaan, enkä halunnut ryhtyä riitelemään asiassa. Näin asia jäi siihen ja kansiot Kansan Arkiston haltuun. 

Liittohallituksen työvaliokunta totesi kokouksessaan 21.11.1982 (§ 131), että arkistojen siirto Lohjalle oli alkanut. Vuosina 1982-1983 kaikki järjestettävä aineisto siirrettiin Lohjalle. Minulla ei ollut autoa kuljetuksia varten, mutta sain paljon apua Pekka Elolta, joka siihen aikaan asui Lohjalla, ja Erkki Hartikaiselta, joka asui silloin Lohjan kunnan puolella. 

Laadin apuneuvoksi arkiston järjestelykaavan. Pääsarjojen osalta järjestin arkiston viranomaisten arkistojen tavoin. Arkiston laajuus oli noin kymmenen hyllymetriä. Erään kirjoitukseni (4.3.1984) mukaan arkistoaineistoa vietiin Lohjalle 50 mapillista ja seitsemän metriä muuta aineistoa. Järjestelykaava oli laadittu 2.2.1983 mennessä, mutta sitä paranneltiin ja laajennettiin vuonna 1985 järjestelytyön edetessä. 

Muistini mukaan liittohallitus totesi, että järjestelytyöstä maksetaan minulle ”jokin suurempi summa” palkkiona joskus tulevaisuudessa. Sen tarkemmin asiasta ei ollut puhe. 

Asiakirjat seulottiin ja ylimääräisiä kappaleita hävitettiin polttamalla. Vapaa-ajattelijoilla oli siihen aikaan taipumusta vanhojen romujen ja tarpeettomien papereiden keräilyyn ja säilömiseen. Usein jotakin asiakirjaa ei ollut varastoitu yhtä tai kahta kappaletta, vaan 20 kappaletta. 

Tein kuukausia töitä lähes kokopäiväisesti. En ollut tuohon aikaan palkkatöissä. Arkisto täytti yhden huoneen talossa, jossa asuin. Järjestin kaikki asiakirjat lopuksi yksitellen aikajärjestykseen. Jotkut sarjat kuten kirjeistö (vuodesta 1936 alkaen) ja liittomaksujen tilityslistat ovat laajoja. Tilityslistat halusin säilyttää sen vuoksi, että niistä selviää jäsenyhdistysten maksavien jäsenten määrä melko tarkasti, jos vain viitsii käydä ne läpi ja laskea. Jäsentilastoja ei vanhoina aikoina aina laadittu eikä julkaistu. 

Sain tyhjiä, vanhoja mappeja maksutta Työväen Arkistosta ja Kansan Arkistosta. Muutenkin arkiston järjestely ja hoito aiheutti vain aivan pieniä kuluja liitolle. Sen säilytys vuosina 1982-1996 oli liitolle maksutonta. 

Arkistoaines oli pääosin paperitavaraa, mutta mainitsen tässä kaksi tähän työhön liittyvää muuta aineistokokonaisuutta. Ensimmäinen oli Vapaa Ajattelija –lehden (1945-) numeroiden etsiminen, järjestely ja sidottaminen. Loppujen lopuksi onnistuin hankkimaan kaksi täyttä sarjaa alkuperäisiä lehtiä. Molemmat sidotettiin sarjaksi kirjansitomossa. Toiseen sarjaan tuli ruskeat selät, toiseen vihreät. Tiedossani ei ole, että tällaisia sarjoja olisi muualla kuin Kansalliskirjastossa. 

Toinen mielenkiintoinen tehtävä oli K. Partasen 1950-luvulla tekemien vesi- tai peitevärimaalausten pelastaminen. Puhdistelin ja järjestelin ne, purin joistakin vanhat, mustat puukehykset ja lasit pois. Lopuksi maalaukset annettiin kehystettäviksi ja lasitettaviksi alan liikkeeseen. Niihin valittiin kaikkiin samanlaiset vaaleat puukehykset. Maalaukset edustavat rankkaa kirkon ja uskonnon arvostelua. En ole koskaan nähnyt tällaista maalaustaidetta missään. Arvelen niiden olevan varsin harvinaisia ja arvokkaita, vaikka niiden sanoma kuvanneekin asenneilmastoa, joka kuuluu menneeseen maailmaan. 

Sain järjestettyä arviolta n. 90 prosenttia kaikesta arkistoaineksesta. Mm. liiton entisen puheenjohtaja Väinö Voipion (puheenjohtajana 24.8.1958-3.6.1963) jälkeen jääneet paperit jäivät minulta järjestämättä. Näitä oli muutama pahvilaatikollinen. Luovuin arkistonhoidosta, koska Juha Kukkonen oli heikentänyt jo vuoteen 1996 mennessä liiton ilmapiirin kehnoksi. Arkiston sijoittaminen liiton tiloihin oli käynyt mahdolliseksi, kun liitto kesällä 1996 oli muuttanut uusiin toimitiloihin. 

Liittohallitus maksoi minulle muistaakseni 5.000 markan palkkion 14 vuoden arkistotyöstä. Suostuin ottamaan palkkion vastaan. 

Arkiston järjestelytyötä jatkoi liitossa sen jälkeen arkistonhoitaja Janne Vainio. Vainio on kertonut, että hän järjesti ainakin osan Voipion arkistosta. Kokoelmalle oli varattu alasarja arkiston järjestelykaavassa. 5.1.1997 arkisto oli jo siirretty liiton haltuun, sen uuteen kellarivarastoon osoitteessa Neljäs linja 1, Helsinki. Luovutus Kansan Arkistolle kesti yli 12 vuotta.  

Kimmo Sundström

Lähteitä

Liittoneuvosto kokoontui 25.11.1979. - Vapaa Ajattelija1980:1, 20-21.
Kimmo Sundström  Muistio liittohallitukselle 5.1.1997.