Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on 515 seurakuntaa. Näistä vuosikausia ankarimmin verottava seurakunta on ollut Iniön seurakunta. Sen tuloveroprosentti on 2,25. Ortodoksisen kirkon tuloveroprosentti iniöläisille on 1,75. 

Iniön seurakunnan itsenäinen elo lakkaa 1.1.2009. Se liitetään Paraisten ruotsalaiseen seurakuntaan yhdessä Houtskarin, Korppoon ja Nauvon seurakuntien kanssa. Samalla Paraisten ruotsalaisen seurakunnan nimi muuttuu Länsi-Turunmaan ruotsalaiseksi seurakunnaksi (Väståbolands svenska församling). Paraisten ruotsalaisen seurakunnan tuloveroprosentti tänä vuonna on 1,25. 

Evankelis-luterilaisten seurakuntien tuloveroprosentti vaihtelee välillä 1,00-2,25. Kuudessa kunnassa tuloveroprosentti on 1,00 (Espoo, Helsinki, Kaarina, Kauniainen, Turku ja Vantaa). Tämän lisäksi Suomen saksalaisen evankelisluterilaisen seurakunnan ja Rikssvenska Olaus Petri -seurakunnan tuloveroprosentti on 1,00. 

Iniön jälkeen korkein tuloveroprosentti on 2,00. Sitä peritään 19 kunnassa (Brändö, Eckerö, Föglö, Houtskari, Jaala, Karijoki, Kiikoinen, Konnevesi, Korppoo, Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Kumlinge, Kökar, Oravainen, Ristijärvi, Sottunga, Sund, Vårdö ja Västanfjärd). 

Ortodoksien kirkolliseverot hieman korkeammat

Ortodoksiseen kirkkoon kuuluvien henkilöiden tuloveroprosentit ovat yleensä korkeammat. Esimerkkejä: Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa, kaikki 1,60; Kaarina ja Turku, molemmat 1,75. Korkein tuloveroprosentti on 2,00. Sen mukaan kirkollisveroa joutuvat maksamaan yli 120 kunnassa asuvat ortodoksisen kirkon jäsenet. 

Sellaisia kuntia, joissa asuvien ortodoksien tuloveroprosentti on alhaisempi kuin evankelis-luterilaisten seurakuntien jäsenten prosentti, on 40. Paikkakuntia, joissa kirkkojen jäseniä verotetaan täsmälleen yhtä ankarasti, on 35. 

Verohallitus antaa vuosittain, joulukuussa, luettelon kuntien ja seurakuntien seuraavan vuoden tuloveroprosenteista.

Kimmo Sundström