Hallinto ja kokoukset

Yhdistyksen puheenjohtajana ja taloudenhoitajana toimi Jouni Luukkainen koko vuoden, varapuheenjohtajana Kimmo Sundström eroamiseensa 8.6. asti, sihteerinä Unto Söderman eroamiseensa 9.3. asti, sihteerinä Tuomo Aho 23.5. alkaen, varapuheenjohtajana Mikko Kiio 27.12. alkaen sekä hallituksen varajäsenenä Tapio Tukiainen 27.12. alkaen. Tilintarkastajina toimivat Kalevi Korppi ja Hannu Töyri sekä varatilintarkastajana Marja Meltti. Mikko Kiio oli juhlapuhujayhdyshenkilö. Mikko Kiio ja Hannu Töyri olivat markkinointitoimikunta.

Yhdistyksen kokouksia pidettiin kolme (kevätkokous 21.2., ylimääräinen kokous 23.5. ja syyskokous 27.12.) ja hallituksen kokouksia 15 (11.2., 21.2., 9.3., 9.5., 23.5., 31.5., 12.6., 1.8., 4.9., 13.9.,10.10., 27.11., 7.12., 12.12. ja 27.12.). Postitse lähetettiin viisi jäsenkirjettä (4.1., 11.2., 9.5., 13.12. ja 28.12.) ja sähköisesti 11.

Jäsenistö

Vuoden alussa A-jäseniä oli 11 ja K-jäseniä 87 eli yhteensä 98 jäsentä. Vuoden lopussa A-jäseniä oli 12 ja K-jäseniä 54 eli yhteensä 66 jäsentä.

Kotisivu ja puhelinluettelotiedot

Yhdistyksen kotisivua www.ateistit.fi hoiti Erkki Hartikainen. Yhdessä Kimmo Sundströmin kanssa hän korjaili suuren määrän pikkuvirheitä. Sivuston luomisen suurta aktiivisuutta kuvannee se, että Mitä uutta? -osastossa on 96 päiväystä vuodelta 2007. Sivut ovat tunnettuja Vapaa-ajattelijain liittoa koskevista kärkevistäkin kannoistaan, uutisistaan ja artikkeleistaan.

Yhdistyksellä on oma sähköpostiosoitteensa ateistit@ateistit.fi.

Yhdistyksellä oli molemmissa Helsingin seudun vuoden 2007 puhelinluetteloissa yhteystiedot:

Pääkaupunkiseudun ateistit ry (Kimmo Sundströmin puhelinnumero, yhdistyksen posti-, sähköposti- ja verkko-osoitteet);

Vapaa-ajattelijain juhlapuhepalvelu tai juhlapuheet (Mikko Kiion puhelinnumero); Vapaa-ajattelijat, ks. Pääkaupunkiseudun ateistit ry.

Esitelmätilaisuudet

Yhdistys yhdessä Helsingin yliopiston vapaa-ajattelijayhdistys Prometheus ry:n kanssa järjesti 17.7. keskustelutilaisuuden, jossa vieraana oli argentiinalainen ateisti tri José Manuel Fernández Santana ja hänen vaimonsa Catalina Benassai.

Mielenosoitukset

Yhdistys järjesti eduskunnan vaalikauden päättäjäisjumalanpalveluksen yhteydessä 13.3. mielenosoituksen "Hautarauha ateisteille!" ja valtiopäivien avajaisjumalanpalveluksen yhteydessä 28.3. mielenosoituksen "Valtio irti kirkoista ja uskonnoista!".

Yhdistyksen jäseniä osallistui Helsingin yliopiston vapaa-ajattelijayhdistys Prometheus ry:n yliopiston lukuvuoden avajaisjumalanpalveluksen yhteydessä 10.9. järjestämään mielenosoitukseen yliopistojen uskontosidonnaisuutta vastaan.

Julkaisutoimintaa

Jouni Luukkaisella oli sanomalehdissä yksi mielipidekirjoitus ja Kimmo Sundströmillä kaksi. Jouni Luukkaisella oli kolme kirjoitusta ja Kimmo Sundströmillä 70 kirjoitusta yhdistyksen kotisivujen Uutiset ja artikkelit -osastossa.

Helsingin Sanomat julkaisi 4.6. artikkelin hyväntekeväisyyteen lahjoittavista ateisteista. Jutussa haastatellun naisen toimittaja tavoitti yhdistyksen sähköisen jäsenkirjeen välityksellä.

EU-elintarvikejakelu vähävaraisimmille

Yhdistys jakoi kahdella jakelukierroksella yhteensä noin 2000 kg elintarvikkeita 329 avunsaajalle, joiden ruokakuntien jäsenten yhteismäärä oli 632. Jakelusta tiedottivat ainakin Helsingin Uutiset, Kalliolainen, Kansan Uutiset ja Uutislehti 100. Vartti julkaisi 26.9. lyhyen uutisen.

Yhdistyksen jakelupaikka oli Elämäntapaliitto ry:n Elokolo, Toinen linja 31, Helsinki.

Yhdistys oli nyt myös jakelun hallinnoija omasta, Keski-Uudenmaan Vapaa-ajattelijat ry:n ja Kotkan Vapaa-ajattelijat ry:n puolesta. Kimmo Sundström on EU-elintarvikejakeluvastaava.

Puheenjohtaja Jouni Luukkaisen pyrkimykset vaikuttaa uskonnonvapauslainsäädäntöön ja sen käytäntöihin päättäjissä ja viranomaisissa

Luukkainen teki maaliskuussa 2006 kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle peruskoulun osalta Opetushallituksen uusista ohjeista perusopetuslain ja lukiolain muutosten vaikutuksista uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetukseen sekä koulun toimintaan (tarkemmin: perustuslain vaikutuksista koulun uskonnollisiin tilaisuuksiin); näihin uusiin ohjeisiin oli johtanut eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisut kesäkuussa 2005 kanteluista, jotka vuonna 2003 Satu Honkala teki Opetushallituksen aiemmista ohjeista ja Luukkainen Helsingin ja Espoon koulutoimista.

Uudet ohjeet eivät sanoneet riittävän selvästi, että kirkkoon kuulumattoman peruskoulun oppilaan osallistuminen uskonnon opetukseen vaatii, kuten kantelija ajattelee, pohjakseen erityisen huoltajien yhteisen ilmoituksen vuonna 2003 muuttuneen perusopetuslain ja korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 2004 ratkaisussaan antaman tämän muutoksen tulkinnan perusteella.

Tämän saman aiheen johdosta Luukkainen kanteli marraskuussa 2006 Helsingin ja Espoon koulutoimista.

Espoota ja Helsinkiä koskeneissa kanteluissa annettiin selvitykset ja niihin vastineet keväällä 2007. Kesällä 2007 annettiin näitä molempia kanteluita koskenut Opetushallituksen lausunto ja siihen vastine. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt ratkaisi Espoota ja Helsinkiä koskeneet kantelut marraskuussa 2007 ja Opetushallituksen ohjeita koskeneen kantelun huhtikuussa 2008. Ratkaisut olivat negatiivisia, sillä ne eivät johtaneet mihinkään apulaisoikeusasiamiehen toimenpiteisiin.

Espoo ja Helsinki kylläkin uudistivat lomakkeitaan ja ohjeistuksiaan kanteluiden tähden, mutta kantelijan mielestä aivan riittämättömästi ja väärään suuntaankin mennen. Kantelija kokee, että ihmisten yhdenvertaisuus lain edessä, joka on joulukuussa julkaistun tutkimuksen mukaan suomalaisten tärkeimpänä pitämä perusoikeus, ei toteudu, vaan kanteluiden kohteet toimivat erityisesti enemmistön uskonnon opetusta suosien.

Eduskunta hyväksyi joulukuussa 2003 lausuman eli ponnen, joka vaati hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin uskonnonvapauslain huonontamiseksi niin, että huoltajat saisivat muuttaa lapsen uskonnollisen aseman oleellisesti vain samaksi kuin on yhdellä huoltajista.

Ponnen varsinainen syy oli yritys saada peruutetuksi uuden lain paras uudistus eli lapsen mahdollisuus erota kirkosta kaikissa tilanteissa huoltajien ilmoituksella. Ponsi oli esillä eduskunnan hallintovaliokunnassa 2005--2007 sen vuosittain käsitellessä hallituksen toimenpidekertomusta edelliseltä vuodelta.

Opetusministeriö ja valtionkirkot eivät pontta tukeneet.
Luukkainen yritti saada ponnen raukeamaan; hän tähdensi kirjallisissa lausunnoissaan, jotka otettiin valiokunnan pöytäkirjaan, että huoltajat voisivat joka tapauksessa kiertää lain kiristyksen ja siten tehdä ponnen tyhjäksi. Tarvittiin vaalit, jotta hallintovaliokunta saattoi kesäkuussa katsoa, että lausuma voidaan poistaa.

Eduskunnan hallintovaliokunta oli pyytänyt ministeriöiltä selvityksen suuriin onnettomuuksiin varautumisesta.

Luukkainen jätti 7.1. valiokunnalle asiaa koskeneen kirjeen, jossa vaadittiin ohjeistusta, että vainajalle järjestetään uskonnollinen toimitus korkeintaan silloin, jos hän on joko jäsenyydellään uskonnollisessa yhdyskunnassa tai muutoin kirjallisesti antanut sellaiseen luvan. Valtiovallan tästä piittaamaton sääntö Aasian tsunamin kuolonuhrien ruumiiden kotiuttamisesta rikkoi uskonnottomien vakaumusta vastaan.

Samantapaisen viestin hän lähetti 8.4. Opetusministeriön toimialan elintärkeiden toimintojen turvaamisen lainsäädäntö -työryhmälle.

Hallituspohjan selvittyä 4.4. Luukkainen postitti kunkin neljän hallituspuolueen puoluetoimistoon hallitusohjelmaneuvottelijoille kirjeen, jossa hän vaati, että uuden hallituksen olisi otettava uusi uskonnonvapauslaki tarkasteluun lapsen uskonnollisen aseman määräytymisen osalta. Hän selosti, kuinka laista ehdotuksen tehnyt komitea oli toiminut harhojen vallassa pyrkiessään mahdollisimman paljon pitäytymään vanhassa.

Kansalaisten parissa: päiväkodit ja protuleirit

Jouni Luukkainen vastasi kesäkuussa 5-vuotiaan pojan vanhemmalle pojan uhatessa joutua vastoin tämän vanhemman tahtoa toisen vanhemman pyynnöstä päiväkodissa uskontokasvatukseen, vaikka ei poika eivätkä hänen vanhempansa kuuluneet kirkkoon. Tämä vaati Luukkaiselta nopeata ja laajaa uuteen aihepiiriin perehtymistä.

Lainsäädännön (1983) mukaan päivähoidon tulee tukea lapsen eettistä ja uskonnollista kasvatusta.

Uskonnollisen kasvatuksen tukemisessa on kunnioitettava lapsen vanhempien tai holhoojan vakaumusta; tämä oli eduskunnan lisäys hallituksen esitykseen.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (Stakes 2003) kasvatuksen sisällöllisiä orientaatioita ovat myös eettinen orientaatio ja uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio.

Jälkimmäisessä tutustutaan lapsia lähellä olevien erilaisten uskontojen ja katsomusten tapoihin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa sovitaan vanhempien kanssa uskonnollis-katsomuksellisen orientaation lapsikohtaisesta sisällöstä.

Perusopetuslaista määräytyvän [perusopetusta edeltävän vuoden mittaisen] esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (Opetushallitus 2000) mukaan esiopetukseen sisältyy eettistä kasvatusta ja kulttuurista katsomuskasvatusta.

Perustuslain [yhdenvertaisuutta koskevan] 6. pykälän säännösten puitteissa [näin perusteet lausuvat] esiopetukseen sisältyy myös uskontokasvatusta ja sille vaihtoehtoista elämänkatsomustietokasvatusta. Huoltajan valinnan mukaan lapsi osallistuu tällöin joko järjestettyyn uskontokasvatukseen, elämänkatsomustietokasvatukseen tai muuhun opetukseen.

Perehdyttävä oli myös Helsingin ja kyseisen kunnan ja niiden päiväkotien varhaiskasvatussuunnitelmiin ja esiopetuksen opetussuunnitelmiin sekä niiden ohjeisiin ja lomakkeisiin lasten vanhemmille. Ratkaisevaksi avuksi kysyjälle oli kuitenkin viittaaminen yllä kuvattuun korkeimman hallinto-oikeuden perusopetuslain tulkintaa koskeneeseen ratkaisuun. Sopivan asianajajan yhteystietojen antaminen oli myös paikallaan.

Jouni Luukkainen osallistui 4.8. yhdistykselle osoitetusta pyynnöstä Topulin leirikeskuksessa Kiikalassa pidetyn Prometheus-leirin maailmankatsomuspaneeliin ateistina.

Ateistien hautausmaat

Ateistit tarvitsevat oman/omat hautausmaansa pääkaupunkiseudulle. Hautaustoimilain vaatimat kirkon ylläpitämät tunnustuksettomat hauta-alueet eivät meille käy. Merellinen tuhkanripottelualue ei taas ratkaisuksi riitä. Vuonna 2007 erityisesti alla selostettu yhdistyksen nostama oikeudenkäynti oli kuitenkin tätä kysymystä kiireisempi asia.

Luottamustehtävät Vapaa-ajattelijain liitossa

Juhlapuhujien tukiYhdistys tuki mahdollisuuksiensa mukaan kulukorvausten muodossa Uskonnottomat juhlapuhujat ry:n jäseniä, pääkaupunkiseudulla toimivia puhujia ja harkinnanvaraisesti muitakin, kuitenkin erityisesti aloittelevia puhujia (enintään 70 euroa/puhe ja enintään 10 puheesta kalenterivuodessa/henkilö).

Jäsenmaksut

Jäsenmaksut olivat A- eli aktiivijäseniltä 23 euroa ja K- eli kannattajajäseniltä 25 euroa. Yhdistys tilasi jäsenmaksuun sisältyvänä Vapaa Ajattelija -lehden jäsenelle.

Talous

Yhdistyksen taloudellinen tilanne oli tasapainoinen.
Tuloslaskelma oli 2512,80 euroa ylijäämäinen. Tase 31.12.2007 on 3036,47 euroa. Yhdistyksen talous perustuu jäsenmaksujen ohella lahjoituksiin.

Yhdistys erotettiin Vapaa-ajattelijain liitosta - yhdistys nosti oikeudenkäynnin

Vapaa-ajattelijain liiton liittohallitus päätti 9.12.2006 erottaa yhdistyksen jäsenyydestään. Erottamispäätöksessä yhdistyksestä käytettiin sen vanhaa nimeä, mutta liittohallitus päätti 20.1. korjata tämän kirjoitusvirheekseen kutsumansa seikan.

Yhdistys toimitti 10.1. liittohallitukselle liittovaltuustolle osoittamansa pyynnön, että liittovaltuusto muuttaisi liittohallituksen erottamispäätöksen. Liittovaltuusto päätti 9.2. äänin 6 - 4 hylätä pyynnön.

Yhdistys nosti 9.3. liittoa vastaan kanteen Helsingin käräjäoikeudessa erottamispäätöksen kumoamiseksi.

Valmisteluistunnon 8.8. ja pääkäsittelyn 24.10. jälkeen käräjäoikeus antoi 7.11. tuomionsa, jossa kanne hylättiin.

Yhdistys jätti 7.12. tuomiosta valituskirjelmän Helsingin hovioikeudelle. Liitto antoi 14.2.2008 siitä hovioikeuden pyytämän vastauksen, ja yhdistys tästä 19.5.2008 oma-alotteisen vastineen.

Hovioikeus antoi hylkäävän tuomion 6.6.2008, eikä yhdistys hae valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.

Pääsivu Tiedotteet Palvelut Lehdet Uutisia ja artikkeleita Kirkosta eroaminen Mitä uutta?