(Hyväksytty vuoden 2017 sääntömääräisessä kevätkokouksessa 4.5.2017)

Hallinto ja kokoukset

Jouni Luukkainen oli yhdistyksen puheenjohtaja ja taloudenhoitaja, Kimmo Sundström varapuheenjohtaja 6.9. voimaan astuneeseen eroonsa asti, Jari Hakkarainen sihteeri ja Tapio Tukiainen hallituksen varajäsen kuolemaansa 10.8. asti. Kalevi Korppi ja Hannu Töyri olivat toiminnantarkastajat sekä Juhani Heino varatoiminnantarkastaja. Kimmo Sundström oli jäsenrekisterinhoitaja ja juhlapuhujayhdyshenkilö.

Yhdistyksen kokouksia pidettiin kaksi (vuoden 2015 syyskokous 22.1., kevätkokous 21.4.; syyskokous siirtyi pidettäväksi 19.1.2017) ja hallituksen kokouksia viisi (14.1., 22.1., sähköpostikokous 6.–7.4., 26.8., 13.12.; syyskokouksen koolle kutsuva kokous siirtyi pidettäväksi 9.1.2017). Jäsenkirjeitä lähetettiin kolme (14.1., 22.1., 8.4.; syyskokouskutsu siirtyi lähetettäväksi 9.1.2017).

Jäsenistö

Vuoden lopussa A- eli aktiivijäseniä oli 5 (6) ja K- eli kannattajajäseniä 15 (16) eli yhteensä 20 (22); suluissa vuotta aiemmat luvut.

Kotisivu ja puhelinluettelotiedot

Yhdistyksen kotisivua www.ateistit.fi hoiti FM Janne Vainio. Sivuston luomisen suurta aktiivisuutta kuvannee se, että Mitä uutta? -osastossa on 105 päiväystä vuodelta 2016. Sivut ovat tunnettuja Vapaa-ajattelijain liittoa koskevista kriittisistä kannoistaan, uutisistaan ja artikkeleistaan.

Yhdistyksellä on oma sähköpostiosoitteensa ateistit(at)ateistit.fi.

Yhdistyksellä oli Helsingin seudun vuoden 2016 puhelinluettelossa yhteystiedot: Pääkaupunkiseudun ateistit ry (Kimmo Sundströmin matkapuhelinnumero, yhdistyksen posti-, sähköposti- ja verkko-osoitteet).

Julkaisutoimintaa

Luukkaisella oli kolme painettua mielipidekirjoitusta. Luukkaisella oli 19 (+4) kirjoitusta, Sundströmillä 61 kirjoitusta, yhdistykseen kuulumattomalla Raimo Toivosella kaksi kirjoitusta ja samoin yhdistykseen kuulumattomalla Janne Vainiolla yksi kirjoitus yhdistyksen kotisivujen osastossa Uutiset ja artikkelit. Luukkainen ja Sundström kirjoittivat kommentteja sanomalehtien verkkosivuille.

Puheenjohtaja Jouni Luukkaisen pyrkimykset vaikuttaa uskonnonvapauslainsäädäntöön ja sen käytäntöihin päättäjissä ja viranomaisissa

a) Kantelut

Kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksen järjestämisohjeista. Luukkainen kanteli lokakuussa 2014 neljästä seikasta Opetushallituksen 16.9.2014 antamissa uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksen järjestämisohjeissa. Kantelu ratkaistiin 5.11.2015, mutta tavalla, josta Luukkainen esitti ihmettelynsä, joka taas otettiin 1.12.2015 uudeksi kanteluksi. Tämä kantelu ratkaistiin 29.9., mutta ratkaisussa vain todettiin, että Opetushallitus oli korjannut 12.5. annetuissa uudistetuissa ohjeissaan jo selvityksessään huhtikuussa 2015 myöntämänsä virheen elämänkatsomustiedon opetuksen järjestämiseen velvoittavasta oppilas- tai opiskelijamäärästä.

Kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle ruokarukouksista uskonnollisten tilaisuuksien järjestämisohjeissa sekä itse ruokarukoilutuksesta. Luukkainen kanteli 31.3. siitä, että Opetushallituksen 16.9.2014 antamat uskonnollisten tilaisuuksien järjestämistä koskevat ohjeet puhuvat myönteisesti ruokarukouksista [ylipäätään ensimmäistä kertaa], kun eduskunnan perustuslakivaliokunta oli ensin maininnut koulun uskonnonharjoitustilaisuudet (esim. sisällöltään uskonnolliset päivänavaukset ja ohjatut ruokarukoukset [ruokarukoukset nyt ensimmäistä kertaa]) mietinnössään 2/2014 vp mutta pitäen niitä ongelmallisina julkisen vallan neutraalisuuden vaatimuksen ja indoktrinaatiokiellon tähden sekä pitäen kaiken kaikkiaan olennaisena todellista ja aitoa vapautta valita, osallistuuko oppilas sellaisiin tilaisuksiin. Kantelu piti virheellisenä koko opettajajohtoista ruokarukoilutusta.

Mutta viiden aluehallintovirastoihin ruokarukoilutuksesta tehdyn kantelun tarkastelu osoitti, että sitä ainoaa kelvollista ruokarukoukset sisältävää käytäntöä ei ollut omaksuttu, että koulu (tai päiväkoti) olisi tiedottanut julkisesti etukäteen, että oppilaat, jotka huoltajat ilmoittavat ruokarukoukseen, jäävät sitä varten luokkaan muiden poistuttua ruokailemaan (päiväkotiryhmän jako on silti aina pahasta). Pahimmillaan huoltajat oli taivuteltu siihen, että oppilas on koko alakoulun ajan päivittäin läsnä ruokarukouksessa mutta ilman velvollisuutta ristiä käsiään.

Kantelun ratkaisu 29.9. ei tuottanut tulosta.

Kantelu oikeuskanslerille virkavalasta. Luukkainen pyysi 24.11. oikeuskansleria estämään etukäteen tai tutkimaan jälkikäteen virheellisenä sen virkavalasta ja virkavakuutuksesta sekä tuomarinvalasta ja tuomarinvakuutuksesta annetun asetuksen tiukan tulkinnan vastaisen menettelyn, että valtioneuvoston jäsen ennen tehtävään ryhtymistään valtioneuvoston yleisistunnossa vannoo (uskonnollisen) virkavalan virkavakuutuksen antamisen sijasta, vaikka hän ei enää voikaan vannoa tuomarinvalaa sen poistuttua laista 1.1.2017 vaan antaa tuomarinvakuutuksen.

Mutta oikeuskansleri vastasi 1.12., että jos valtion virkamieslaki tuntee edelleenkin virkavalan, sen vannomiselle ei uudella ministerillä ole estettä.

b) Yhdistyksen kannanotot

Tuomarinvakuutus ja virkavala. Luukkainen lähetti 24.2. yhdistyksen oma-aloitteisen lausunnon eduskunnan lakivaliokunnalle sen käsitellessä hallituksen esitystä tuomioistuinlaiksi, joka sisälsi uskonnollisesta tuomarinvalasta luopumisen. Lausunnon mukaan yhdistys oli aiemmilla lausunnoillaan pitänyt huolen, että lakiin tulevan tuomarinvakuutuksen kaavan sana '''kunniani'' on omistusliitteinen. Lausunto pyysi, mutta turhaan, valiokuntaa ehdottamaan eduskunnalle pontta virkavalasta luopumiseksi.

Samassa virkavalasta luopumisen tarkoituksessa Luukkainen lähetti 24.2. yhdistyksen oma-aloitteisen lausunnon myös valtiovarainministeriöön, jossa valmisteltiin valtion virkamieslain erään pykälän muutosta; samalla olisi ollut helppo muuttaa myös virkavalaa ja virkavakuutusta koskeva pykälä.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Luukkainen kommentoi 22.4. yhdistyksen nimissä Opetushallituksen verkkokyselyssä luonnosta varhaiskasvatussuunnitelman perusteiksi. Kommenttien koosteessa 29.6. seuraavat kursivoidut kohdat kuvasivat Luukkaisen vastausta: ''Muutamat vastaajat toivoivat myös uskonto- ja katsomuskasvatuksen selkiyttämistä tai poistamista.'' ja ''Katsomuskasvatus herätti osassa vastaajista ihmettelyä tai kritiikkiä ja sen kuvaus tekstissä koettiin epäselväksi. Eettisestä kasvatuksesta koettiin olevan melko vähän tekstiä.''

Luukkainen lähetti 5.9. pyytämättä Opetushallitukselle yhdistyksen lausunnon varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden toisesta luonnoksesta. Opetushallitus julkaisi 26.9. pyydettyjen lausuntojen keskeiset sisällöt sekä lausuntojen koosteen. Opetushallituksesta vastattiin Luukkaiselle, että kaikki palaute silti huomioitiin, myös lausuntomme.

Opetushallitus antoi 18.10. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016, jota Luukkainen tarkasteli 31.12. yhdistyksen verkkosivuilla. Varhaiskasvatuksen katsomuskasvatus on edelleenkin pelkona ateistien uskonnonvapaudelle, sillä perusteiden mukaan katsomuskasvatuksessa yhteisen tutustumisen kohteena ovat lapsiryhmässä läsnä olevat uskonnot ja muut katsomukset, ja perusteissa luontevina tapoina tarkastella katsomuksia pidetään esimerkiksi vuodenkiertoon liittyviä juhlia ja tapahtumia eli siis kristillisen julistuksen kohteeksi joutumista. Mutta eihän se käy ateistikodin lapsille. Katsomuskasvatuksessa sanotaan tehtävän yhteistyötä huoltajien kanssa kunkin perheen taustaa, katsomuksia ja arvoja kuullen ja kunnioittaen. Mutta oikeasti ei siis kuultaisi, jotta katsomuskasvatuksen yhteisyys voitaisiin säilyttää. Yhdistyksemme kanta on kuitenkin ollut ja on, että jos katsomuskasvatusta ei jätetä toteuttamatta, se toteutetaan eriytettynä niin, että siinä on täyden uskonnottomuuden vaihtoehto.

Kimmo Sundströmin kirjoitussarja vaihtoehtoisista hautausmaista

Kimmo Sundström jatkoi yhdistyksen kotisivun Uutiset ja artikkelit -osastossa vaihtoehtoisia hautausmaita koskevaa artikkelisarjaansa. Seuraava on hänen laatimansa tämän sarjan esittely, joka on päivitetty vuoden 2016 osalta.

i) Tutkimuskohde. Hautausmaakirjoitukset pohjautuvat kirjoittajan selvitykseen Vaihtoehtoiset hautausmaat Suomessa (2007). Tässä vaihtoehtoisilla hautausmailla tarkoitetaan kaikkia muita kuin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen ortodoksisen kirkon hautausmaita. Toistaiseksi kirjoituksissa on käsitelty vasta osaa tutkimuskohteesta, yksityisiä hautausmaita ja kahta laitoshautausmaata. Näiden omistajina ja ylläpitäjinä toimivat ainakin aatteelliset yhdistykset, uskonnolliset yhdyskunnat, uskonnollisten yhdyskuntien seurakunnat, säätiöt, osakeyhtiöt ja yksityishenkilöt.

Kirjoituksissa kerrotaan hautausmaiden sijainnista, syntysyistä ja -ajasta, kiinteistötiedoista, rakennuksista ja varustuksista, toiminnan laajuudesta, sen organisoinnista ja rahoituksesta, ylläpitäjästä ja toimivista yksityishenkilöistä, haudoista ja hautamuistomerkeistä sekä muustakin aiheeseen liittyvästä.

ii) Lähteet. Lähteinä käytetään opetusministeriön ja lääninhallitusten arkistoja (Kansallisarkisto, maakunta-arkistot), ylläpitäjien omia arkistoja, Maanmittauslaitoksen ja kaupunkien karttoja, kiinteistötietojärjestelmän (kiinteistö-, lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri) tietoja, kirjallisuutta, lehtiartikkeleita, haastatteluja ja muita lähteitä. Kohteissa käydään paikan päällä maasto- ynnä muiden tietojen sekä ajantasaisten valokuvien hankkimiseksi.

iii) Matkat. Tähän mennessä tutkimuskohteita on ollut koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Matkat — tuhansia kilometrejä — on tehty lentokoneella, junalla, linja-, henkilö-, paketti- ja kuorma-autolla, taksilla, saaristolaivalla, raitiovaunulla, peukalokyydillä sekä kävelemällä.

iv) Sarja. Yksityisiä hautausmaita ei ole tässä laajuudessa järjestelmällisesti aikaisemmin tutkittu. Ei opetus- ja kulttuuriministeriöllä, ei aluehallintovirastoilla, ei Maanmittauslaitoksella eikä kenelläkään muullakaan ole tietoa, kuinka paljon yksityisiä hautausmaita on, missä ne sijaitsevat ja kenen omistamia tai ylläpitämiä ne ovat.

Sarjassa on julkaistu toistaiseksi vuonna 2007 yksi kirjoitus, vuonna 2012 17 kirjoitusta, vuonna 2013 21 kirjoitusta, vuonna 2014 11 kirjoitusta, vuonna 2015 15 kirjoitusta ja vuonna 2016 16 kirjoitusta eli yhteensä 81 kirjoitusta (kuusi niistä kertoo toteutumatta jääneestä hautausmaasta). Kaikki vapaa-ajattelijain hautausmaat on käsitelty. Sarja jatkuu vuonna 2017.

v) Vuosina 2007 ja 2012–2016 ilmestyneet hautausmaakirjoitukset. Kirjoitukset julkaisujärjestyksessä:

Ateistien hautausmaa Lepomäki Siikaisissa (31.1.2007)
Marttakummun hautausmaa Kittilässä (5.9.2012)
Väinölän hautausmaa Siikajoella (25.9.2012)
Piehingin hautausmaa Raahessa (26.9.2012)
Rahjan hautausmaa Kalajoella (27.9.2012)
Kauhajoen Rauhanmaa (3.10.2012)
Poronkankaan hautausmaa Jurvassa (4.10.2012)
Kurikan Vapaaseurakunnan ja Kurikan Helluntaiseurakunnan hautausmaa Kurikassa (5.10.2012)
Laihian vapaahautausmaa (15.10.2012)
Isonkyrön vapaahautausmaa (16.10.2012)
Ristinummen hautausmaa Marttilassa (29.10.2012)
Varmon hautausmaa Kesälahdella (27.11.2012)
Vallan nummen hautausmaa Humppilassa (30.11.2012)
Karinaisten Rauhamaa (2.12.2012)
Merikarvian Rauhanmaa (4.12.2012)
Merikarvian Lepomaa (5.12.2012)
Jämsän helluntaiseurakunnan hautausmaa Jämsässä (18.12.2012)
Kuusankosken Lepola (27.12.2012)
Forssan Rauhanmaa (11.5.2013)
Karkkilan Lepola (17.5.2013)
Kotkan Vapaa-ajattelijain hautausmaa (24.5.2013)
Kullervon aluehautausmaa Vaasassa (4.6.2013)
Santalan hautausmaa Hangossa (7.6.2013)
Käpylän hautausmaa Suonenjoella (11.6.2013)
Joensuun Rauhanmaa (20.6.2013)
Kajaanin Tuonenviita (27.6.2013)
Vapaitten kristittyjen hautausmaa Lapualla (4.7.2013)
Seinäjoen vapaaseurakunnan ja Seinäjoen Helluntaiseurakunnan hautausmaa Seinäjoella (10.7.2013)
Lavian ja Suodenniemen Helluntailähetyksen hautausmaa Laviassa (24.7.2013)
Lauttakankaan hautausmaa Jämijärvellä (1.8.2013)
Villalan metodistihautausmaa Lappeenrannassa (9.8.2013)
Keltnummen hautausmaa Eurassa (5.9.2013)
Kihniön Vapaaseurakunnan hautausmaa Kihniössä (11.9.2013)
Karttulan Vapaaseurakunnan hautausmaa Kuopiossa (27.9.2013)
Ilmajoen Helluntaiseurakunnan hautausmaa Ilmajoella (7.10.2013)
Honkajoen Rauhanmaa (25.10.2013)
Vapaa-ajattelijain hautausmaa Jyväskylässä (3.11.2013)
Karttulan Vapaaseurakunnan hautausmaa Tervossa (19.11.2013)
Islamilainen hautausmaa Jyväskylässä (12.12.2013)
Katolinen hautausmaa Turussa (31.5.2014)
Kauhavan Lepomaa (3.6.2014)
Teuvan Rauhanmaa (13.6.2014)
Polvijärven vapaahautausmaa (20.6.2014)
Helluntaiseurakunnan hautausmaa Pyhäjärvellä (13.7.2014)
Juutalainen hautausmaa Haminassa (28.7.2014)
Peltokankaan hautausmaa Paltamossa (8.8.2014)
Kotivaaran hautausmaa Kolarissa (15.8.2014)
Luopioisten Lepomaa (18.9.2014)
Juuan Lepola (7.10.2014)
Ristikankaan hautausmaa Kemissä (12.12.2014)
Halikon sairaalan hautausmaa Salossa (6.5.2015)
Forsbyn hautausmaa Pedersöressä (7.7.2015)
Pedersören Ebenhaeser (12.7.2015)
Kuorsalon hautausmaa Haminassa (20.7.2015)
Närpiön Solbacken (31.7.2015)
Oxkangarin hautausmaa Vöyrissä (14.8.2015)
Vassorin hautausmaa Mustasaaressa (22.8.2015)
Moikipään hautausmaa Korsnäsissä (27.8.2015)
Yttermarkin hautausmaa Närpiössä (3.9.2015)
Uudenkaarlepyyn Aftonfrid (6.9.2015)
Maalahden Aftonro (18.9.2015)
Uudenkaarlepyyn Vilan (21.9.2015)
Sundomin hautausmaa Vaasassa (1.10.2015)
Närpiön Aftonvila (3.10.2015)
Korsnäsin kirkonkylän hautausmaa (15.11.2015)
Suomen Islam-seurakunnan Helsingin Tataarihautausmaa (16.5.2016)
Helsingin juutalaisen seurakunnan Vanha juutalainen hautausmaa (17.5.2016)
Helsingin juutalaisen seurakunnan Uusi juutalainen hautausmaa (30.5.2016)
Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen Seurakunnan hautausmaa Helsingissä (5.6.2016)
Taivallahden sotilashautausmaa Helsingissä (8.6.2016)
Gravgårdsföreningen Fridin hautausmaa Vöyrissä (14.6.2016)
Kaunissaaren hautausmaa Pyhtäällä (28.6.2016)
Köklot Gravplatsföreningin hautausmaahanke Koivulahdessa (6.7.2016)
Högsåran hautausmaa Kemiönsaaressa (6.7.2016)
Kalle Sipilän hautausmaahanke Pohjois-Pirkkalassa (29.7.2016)
Siltasalmen hautausmaa Saarijärvellä (22.8.2016)
Pitkäniemen sairaalan hautausmaa Nokialla (31.8.2016)
Asarias Makkosen hautausmaahanke Tottijärvellä (11.9.2016)
Heinolan Vapaa-ajattelijain hautausmaahanke Heinolassa (25.9.2016)
Hyrylän varuskunnan uusi ortodoksinen sotilashautausmaa Tuusulassa (6.10.2016)
Åbergin hautausmaa Helsingissä (4.12.2016)

Aihe on yhä enemmän ajankohtainen sikäli, että valtiovarainministeriön työryhmä viittasi lokakuussa 2013 muistiossaan Evankelis-luterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien sekä muiden uskonnollisten yhteisöjen yhteiskunnallisista tehtävistä aiheutuvien kustannusten korvaaminen yksityisiin hautausmaihin: ''Tarkkoja tilastotietoja eri tahojen ylläpitämille hautausmaille haudattujen määistä ei ole saatavissa, mutta muille kuin evankelisluterilaisille hautausmaille haudattujen osuuden voidaan arvioida olevan noin 1–2 prosentin luokkaa.'' Sundströmin hautausmaa-artikkelit sisältävät kyllä puolestaan arvion vuosittain kullekin hautausmaalle haudattavista vainajista tai kätkettävistä tuhkista.

Ateistien hautausmaat

Ateistit tarvitsevat oman/omat hautausmaansa pääkaupunkiseudulle. Hautaustoimilain vaatimat kirkon ylläpitämät tunnustuksettomat hauta-alueet eivät meille käy. Merellinen tuhkanripottelualue ei taas ratkaisuksi riitä. Myös vuonna 2016 monet muut asiat olivat kuitenkin tätä kysymystä kiireisempiä. Asian hoitaminen vaatisi rahaa, vaivaa, aikaa ja taitoa; maa-alueita kyllä olisi.

Juhlapuhujien tuki

Yhdistys tuki kulukorvausten muodossa Uskonnottomat juhlapuhujat ry:n jäseniä, pääkaupunkiseudulla toimivia puhujia ja harkinnanvaraisesti muitakin, kuitenkin erityisesti aloittelevia puhujia (enintään 80 euroa/puhe ja enintään 10 puheesta kalenterivuodessa/henkilö).

Jäsenmaksut

Jäsenmaksut olivat A- eli aktiivijäseneksi hyväksytyltä 33 euroa ja K- eli kannattajajäseneltä 35 euroa. Yhdistys tilasi jäsenmaksuun sisältyvänä Vapaa Ajattelija -lehden jäsenelle.

Talous

Yhdistyksen taloudellinen tilanne oli tasapainoinen. Tuloslaskelma oli 1933,71 euroa ylijäämäinen. Tase 31.12.2016 oli 2937,66 euroa. Yhdistyksen talous perustuu jäsenmaksujen ohella lahjoituksiin sekä ajoittain myös palkkatukeen.