Lapin Kansa ma 19.2.2018/Lappi puhuu: Mielipide

Uudet ohjeet ruokarukouksiin

Opetushallituksen tammikuinen ohje uskonnon ja omantunnon vapaudesta erityisesti perusopetuksessa sisältää tärkeää, uutta asiaa ruokarukouksista. Ohje toteaa, että perusopetuksen järjestäjä voi päättää, järjestetäänkö perusopetuksen yhteydessä uskonnollisia toimituksia, kuten ruokarukouksia. Niiden aikana on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä vaihtoehtoista toimintaa.

Ohje tähdentää, että on huolehdittava, että vapaus olla osallistumatta uskonnon harjoittamiseen toteutuu myös käytännössä esimerkiksi siten, että vaihtoehtoiset tilaisuudet järjestetään fyysisesti erillään.

Mielestäni vain seuraava järjestely on oikea. Huoltajille on kerrottava mahdollisista opettajajohtoisista ruokarukouksista. Samalla on kerrottava, että oppilas, jolle huoltajat eivät anna lupaa osallistua rukoukseen, ohjataan ruokasaliin aloittamaan ruokailu ennen kuin luokkahuoneessa aloitetaan rukoilu. Käytävällä seisottaminen ei kävisi.

Toisin oli Rovaniemen Sinetän koulussa, jonka ruokarukouksista oli uutinen Lapin Kansassa syksyllä 2009. Kantelin Lapin lääninhallitukselle, että huoltajat oli suostuteltu jättämään oppilaat luokkaan rukouksen ajaksi vain ilman suoranaista osallistumisvelvoitetta. Toinen taho kanteli saman koulun ruokarukouksista Lapin aluehallintovirastolle keväällä 2011. Selvisi, että koulu oli muuttanut lomakettaan, mutta ei vielä riittävän selvästi.

Laadin ruokarukouksista laajan kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle keväällä 2016, ja lähetin sen tiedoksi opetushallitukselle. Nyt saattaa ajatella, että kanteluni huomiot siitä, että ilmeisestikään missään ei ollut käytössä yllä kuvaamaani korrektia käytäntöä, johti opetushallituksen vihdoin tiukentamaan ohjeitaan. Siitä saisimme silloin osaltaan kiittää Lapin Kansaa.

Sinetän koulun seuraajassa Ounasjoen peruskoulussa ei ole ruokarukouksia. Olisi kiinnostava tietää, että siksikö, että korrekti käytäntö olisi vienyt rukoilijoiden moraalin?