Suomalainen ateisti virsistä (Koillis-Lappi 1.3.2012)

Vahvistan Pirkko Kunnarin (KL/Lukijat 9.2.) vastauksen Paavo Ketolalle (KL/Lukijat 9.1.), että todellakin me ateistit ja vapaa-ajattelijat haluamme uskonnon pois koulusta.

Se, jolle suvivirsi ja jouluevankeliumikuvaelma ovat perinteitä, tyytyköön harrastamaan niitä vain kotipiirissään, kuten hän tietysti harrastaakin, koska ne kerran ovat hänen perinteitään. Silloin ne eivät olisi estämässä ketään osallistumasta vakaumuksen tähden koulun lukukausien päätösjuhliin. Opetushallitus on tunnustanut tosiasian, että koulun kanssa voi sopia yksilöllisistä järjestelyistä juhlan tai sen osan tähden.

Turhaan arkaillaan käyttää jokaisen oikeutta jäädä pois koulun uskonnollisista päivänavauksista, oppilas huoltajan ja opiskelija omalla ilmoituksellaan. Tilaisuudet eivät saa olla liian päällekäyviä niihin osallistuvillekaan.

Vuosi sitten kantelin eduskunnan oikeusasiamiehelle Turun koulutoimenjohtajan lausunnosta, että toisin kuin rukous ei virsi tekisi päivänavauksesta uskonnollista tilaisuutta, josta siis voisi saada vapautuksen ja jonka ajaksi koulun olisi järjestettävä vaihtoehtoista toimintaa. Mielestäni virsi oli kuitenkin laulettu, mahdollisesti voimakkaastikin tunteisiin (väärällä tavalla) vetoava rukous. Turun Sanomien pääkirjoitus pilkkasi kyynisesti tätä kanteluni perustetta.

Olen suvaitsevan Kunnarin kanssa eri mieltä siitä, että suvivirsi ja "enkelitaivaan" olisivat sopivia, saati juhlistavia osia koulun yhteisiksi tarkoitettuihin tilaisuuksiin. Perinteitä puolustavat taas saattavat todellisuudessa haluta noiden virsien säilyvän, jotta niillä vaikutettaisiin uskonnollisesti muihin. Juuri siksi niitä ei tule suvaita.