Seurakuntavaalit
ja uskonnonvapauslaki (Lapin Kansa 12.10.2004)
Lapin
Kansan pääkirjoitus 7.10. esitti, että 16 vuotta täyttänyt
saisi
osallistua seurakunta- ja kuntavaaleihin äänestäjänä ja
ehdokkaana.
Seurakuntavaalien osalta johdonmukaisuus vaatisi
silloin,
että 16 vuotta täyttäneellä nuorella kirkon jäsenyyden
olisi
perustuttava vapaaehtoisuuteen.
Muutoinhan
ansiotyötä tekevän 16-17-vuotiaan kirkkoon tahtonsa
vastaisesti
kuuluvan, mutta rippikoulun käyneen nuoren
kannattaisi
asettua seurakuntavaaleissa ehdokkaaksi teemanaan
kirkollisveroprosentin
nollaaminen ja seurakunnan toiminnan vastaava
alasajo.
Sitä pääkirjoitus tuskin tarkoitti.
Haluankin
nähdä pääkirjoituksen tukevan uskonnonvapauslain
korjaamista
niin, että uskonnollisesta asemastaan saisi päättää
itse
nykyistä nuorempana. Jo seuraavien kahden seikan tähden
ikäraja
ei saisi olla ylempi kuin 14 vuotta.
Ensinnäkin,
lukio on muuttunut luokattomaksi. Kirkon jäsenyydestä
eroon
haluava lukiolainen voi silloin omantuntonsa vaatimuksesta joka
tapauksessa
torjua uskonnon kurssit. Tästä hän joutuu mahdollisesti
maksamaan
kohtuuttoman korkean hinnan, elleivät sitten huoltajat
koe
olevansa pakotetut juuri siksi antamaan tarvittavan
suostumuksensa
nuoren kirkosta eroamiseksi.
Toiseksi,
kirkon rippikouluikä on varhentunut vuodella aiemmasta
käytännöstä.
Rippikoulu käydään sinä kalenterivuonna, jona
täytetään
15 vuotta. Moni liittyy kirkkoon juuri rippikoulun
yhteydessä,
ja useimmiten siis kesällä, eikä laki saisi silloin
tehdä
eroa keväällä syntyneiden ja syksyllä syntyneiden välillä.
On
myös huomattava, että uusi uskonnonvapauslaki kasvatti toisaalta
jo
lapsen huoltajien vapauden täyteen mittaansa. Nimittäin lain mukaan
lapsen
liittymisestä uskonnolliseen yhdyskuntaan, joka hyväksyy hänet
jäsenekseen,
tai lapsen eroamisesta siitä päättävät yhdessä hänen
huoltajansa.
Hallitus perusteli tämän oivallisesti määrittämällä
lapsen
uskonnollisesta asemasta päättämisen osaksi lapsen huoltoa
lapsen
kasvatuksesta päättämisen lailla.
Lapsen
omaa valtaa laissa lisää se, että 12 vuotta täyttäneen
uskonnollinen
asema saadaan muuttaa vain hänen suostumuksellaan.
Uudesta
laista ehdotuksen tehneen uskonnonvapauskomitean
mietinnön
mukaan valtio olisi vielä rajoittanut ratkaisevalla tavalla
huoltajien
päätösvaltaa tällaisessa kuitenkin perheen mitä
omimmassa
asiassa. Niin sen ei tule tehdä, kuten ei laissa
teekään.
Mutta lain tulisi antaa lapselle enemmän itsenäistä
päätösvaltaa,
sillä kyseessähän ei ole edes perheen, vaan yksilön asia.
Vuoden
alussa voimaan tulleen kirkkolain muutoksen tähden
kirkkoon
voi liittyä alle 12-vuotias lapsi, jos ainakin yksi hänen
vanhemmistaan
ja huoltajistaan on kirkon jäsen. Kirkon ymmärrettävä
perustelu
tälle ehdolle on, että se turvaa lapsen mahdollisuuden saada
kristillistä
kasvatusta.
Kirkkolaki
ei aseta rajoituksia 12 vuotta täyttäneen kirkkoon
liittymiselle.
Täten erityisesti 14-vuotias rippikoululainen voi
nyt
liittyä kirkkoon, jos on tästä yhtä mieltä huoltajiensa kanssa.
Etäännyin
kirjoituksessani pitkälle lähtökohtanani olleesta
pääkirjoituksen
aiheesta esittelemään ja arvioimaan uutta
uskonnonvapauslakia.
Mutta se johtui siitä, etteivät lehtien
pääkirjoitukset
eivätkä muutkaan toimitukselliset aineistot
ole
esitelleet yksityiskohtaisemmin uutta lainsäädäntöä siltä
osin,
kuin se kuitenkin lisää vapautta.
Niinpä
uskonnonvapauslain toteuttama huoltajien suvereeni
päätösvalta,
lain huomattavin parannus vanhaan verrattana, on
jäänyt
vain muutaman uutisrivin varaan. Toisaalta tämä myös
kertonee,
että parannus on hyväksytty itsestäänselvyytenä.
Mutta
toteutuneen kirkkolain muutoksen ovat lehdet sivuuttaneet
tyystin,
mitä on vaikea hyväksyä lehtien tiedotustehtävän kannalta.
Jouni
Luukkainen
Matematiikan
dosentti
Helsinki