Kirkkojärjestys
on muutoksen tarpeessa (Helsingin Sanomat 15.4.2004)
Päätöksessään
kirkkoon kuulumattomien vainajien siunaamisesta
(HS
31. 3.) oikeuskansleri asettui valitettavasti epäsuorasti
tukemaan
kirkkojärjestystä, jonka mukaan siunausta ei toimiteta,
jos
vainaja on selvästi ilmaissut tahtovansa toisin.
On
nimittäin loukkaavaa ja vastoin hautaustoimilain vaatimaa
vainajan
katsomuksen ja toivomusten kunnioittamista, jos
kirkkoon
kuulumattoman pitää erikseen ilmaista, ettei
siunaamista
tahdo.
Päinvastoin,
arvostettaessa johdonmukaisuutta on kirkon ulkopuolella
elämisen
riitettävä sinänsä kertomaan, ettei ihminen halua kuoltuaankaan
joutuvansa
kirkon yhteyteen.
Kirkon
olisikin korjattava kirkkojärjestyksensä muotoon, että
kirkkoon
kuulumaton vainaja voidaan siunata vain, jos hän on
selvästi
ilmaissut tahtovansa sitä.
Silloin
myös tahtonsa ilmaisemisen velvoite kohdistuisi sille,
joka
on tässä mielessä epäjohdonmukainen.
Kyse
ei ole vain hautaustoimilain noudattamisesta.
Opetusministeriö
esitti tämän lain eduskuntakäsittelyssä
kannan,
että rikoslaissa säädetyn hautarauhan rikkomisen
tunnusmerkistö
voi täyttyä siunattaessa ruumis omaisten pyynnöstä
vastoin
vainajan tahtoa.
Sellainen
teko herättää minussakin syvän pahennuksen. Mutta yllä
neuvoin
oikeudenkäyntejä paremman tien ongelman ratkaisemiseen.
On
huomattava, että kirkkojärjestyksen ajattelutavassa on
kääntöpuolensa,
joka samoin vaatisi selvittämistä.
Saako
kirkkoon kuulumaton haudata uskonnottomasti sellaisen
kirkkoon
kuuluvan vainajan, joka ei ollut suullisesti tai
kirjallisesti
kertonut tahtovansa siunaamista? Varsinkin
silloin,
kun vainaja ei ollut osallistunut kirkon toimintaan?
Jouni
Luukkainen
puheenjohtaja
Pääkaupunkiseudun
vapaa-ajattelijat
ry
HUOMAUTUS.
Virke
Sellainen teko herättää minussakin syvän
pahennuksen.
on
toimittajan laatima. Mutta kyse ei ole kuitenkaan siitä, että
tarkastelemani
rikos herättää minussa pahennuksen. Ei sellaista tarvitsisi
vartavasten
sanoa. Kyse on siitä, että tarkastelemani teko herättää
minussa
pahennuksen, ja se riittää tekemään siitä rikoksen ainakin minun
kannaltani.
Ja toisaalta rikoslain pitäisi suojella minua. Oma virkkeeni
kuului
seuraavasti:
Juuri niin olen asian itsekin kokenut; on
kysymys täsmälleen siitä,
että sellaiset teot herättävät minussa syvän
pahennuksen.
Tarkoitin
tuolla sanoa, että koen syvästi itse, ihmisenä, sellaisissa
teoissa
täyttyvän hautarauhan rikkomisen yhden tunnusmerkin,
hautaamattoman
ruumiin käsittelyn pahennusta herättävällä tavalla.
OPETUS.
Olisi sittenkin pitänyt soittaa Hesarin mielipidetoimitukseen,
kuulla
tuosta juttuni pulmalliseksi osoittautuneesta kohdasta ja korjata
tekstiäni
itse.