Tietoa
elämänkatsomustiedosta (Lapin Kansa 15.8.2003)
Nimimerkille
Valinnan vapaus (LK 15.7.) vastaan, että kuun
alussa
voimaan tullut uskonnonvapauslaki koululakien
muutoksineen
ei tee elämänkatsomustiedosta vaihtoehtoista
uskonnon
kanssa. Aineeseen ovat oikeutetut vain uskonnollisiin
yhdyskuntiin
kuulumattomat.
Mutta
uuden lain mukaan nuori voi ikärajoituksitta päästä
eroon
kirkon jäsenyydestä, jos vain hänen huoltajansa ovat
asialle
suopeita. Ero hoituu kirjeellä maistraattiin. Joko
huoltajat
tai 15 vuotta täytettyään nuori itse tekevät
ilmoituksen.
Huoltajat tarvitsevat nuoren suostumuksen, jos
tämä
on täyttänyt 12 vuotta, ja nuori huoltajien suostumuksen.
Elämänkatsomustiedon
opetus järjestetään, jos peruskoulussa
(lukiossa)
kunnan alueella on yhteensä vähintään kolme
opetukseen
oikeutettua oppilasta (opiskelijaa). Siihen voivat
osallistua
nekin, joiden "oman uskonnon" opetusta ei järjestetä.
Lukiossa
nuorella on omaa valtaa lukion kurssimuotoisuuden
tähden.
Heti pystyessään ja siis viimeistään 18 vuotta
täyttäessään
kirkosta eroava voi nimittäin torjua uskonnon
kurssit
jo ennen eroaan. Jos ero viivästyy, samoin viivästyvät
elämänkatsomustiedon
kurssien suoritus ja ehkä koko lukiosta
valmistuminenkin.
Mutta omantuntonsa vuoksi ihminen voi olla
valmis
uhriin.
Onneksi
uusi laki tulee tässä nuoren puolelle. Sen perustelut
lukevat
lapsen uskonnollisesta asemasta päättämisen lapsen
huollon
asiaksi. Opiskelun sujuvuuden turvaaminen on selvästi
lapsen
huoltoa sekin. Mielestäni vastuullinen lapsen huolto
velvoittaakin
siksi huoltajat antamaan suostumuksensa
uskonnonopetuksen
hylänneen nuoren kirkosta erolle.
Velvoite
selviäisi viime kädessä oikeudenkäynnissä, jossa
huoltajiensa
tähden lukiota yli normaalin ajan käymään joutunut
nuori
vaatisi näiltä vahingonkorvausta. Tuomioistuin huomaisi,
ja
sen olisi otettava huomioon, kuten huoltajienkin olisi
otettava
huomioon jo nyt, että lain perusteluissa huoltajien
suuri
valta on kelvottomasti mitoitettu vanhan luokallisen
lukion
mukaan (sen uskonnon opetus mielessä).
Todellakin,
lakiehdotuksessaan korkean 18 vuoden ikärajan
säilyttänyt
uskonnonvapauskomitea ei ollut mitenkään ajatellut
nykylukion
luokattomuutta. Tämän hätkähdyttävän tunnustuksen
teki
komitean varapuheenjohtajana toiminut professori Juha Seppo
vastauksenaan
kritiikkiini toukokuussa pidetyssä tilaisuudessa,
jossa
hän alusti keskustelun uudesta uskonnonvapauslaista ja
koulusta.
Jouni
Luukkainen
Matematiikan
dosentti
Helsingin
yliopisto