Kirkosta
eroamisen ikärajat puhuttavat (Kotimaa 2.5.2003)
Uusi
uskonnonvapauslaki lukee lapsen uskonnollisesta asemasta
päättämisen
lapsen huollon piiriin kuuluvaksi asiaksi
asettamatta
siinä huoltajille nykyisiä rajoituksia.
Siksi
kirkon jäsenyyskäytännön ennallapitämiseksi kirkkolakia
esitetään
nyt tarkistettavaksi siten, että alle 15-vuotias
lapsi
voi olla kirkon jäsen, jos ainakin toinen hänen
huoltajansa
on kirkon jäsen. Mutta silloin huoltajien erotessa
kirkosta
on 12-14-vuotiaan lapsenkin erottava kirkosta,
vaikkei
tämä olisikaan antanut huoltajilleen uuden
uskonnonvapauslain
mukaista suostumusta uskonnollisen
asemansa
muuttamiseen. Tämä on vastoin sitä, että kirkkokin
lausunnoissaan
kannatti tätä jälkimmäistä lapsen vallan
laajentamista.
Onko
siis niin, että muutoin muuttumattomina säilyneet
uskonnonvapauslain
15 ja 18 vuoden ikärajat pitää ensin saada
alenemaan
12 ja 15 vuoden ikärajoiksi, jotta kirkko ylipäätään
katsoisi
voivansa lisätä lapsen oikeuksia jäsenyyteensä?
Paine
ikärajojen alentamiseen tulee, jos on tullakseen, muualta.
Nimittäin
sellaisten nuorten taholta, jotka haluavat erota
kirkosta
alle 18-vuotiaina ja jotka joka tapauksessa torjuvat
lukiossa
uskonnonopetuksen, kuten kurssimuotoisessa nykylukiossa
pystyvät.
Heidän
huoltajiensa on välttämättä annettava riittävän
ajoissa
suostumuksensa heidän kirkosta eroamiseensa. Muutoinhan
heidän
lukioaikansa voisi elämänkatsomustiedon tähden pidentyä
normaalista,
mikä todistaisi vastuuttomasta lapsen huollosta.
Jouni
Luukkainen
matematiikan
dosentti
Helsingin
yliopisto