takaisin otsikoihin

 

Uudessa uskonnonvapauslaissa on aukkoja (Kaleva 29.1.2003)

 

 [Toimitus oli lisännyt kuvan, jossa kuvateksti: "Ei valinnanvapautta.

 Rippikoulu käydään yleensä 15 ikävuoden kynnyksellä, jolloin nuori ei

 saa vielä päättää itsenäisesti uskonnollisesta asemastaan."]

 

Hallituksen esitys uskonnonvapauslaiksi jättää huomiotta sen,

että nykyisessä kurssimuotoisessa lukiossa omantunnonarka

nuori on saanut lisää valtaa uskonnonvapautensakin suhteen.

 

Vaikka hän nimittäin pystyy itsenäisesti eroamaan kirkosta

vasta 18-vuotiaana, uskonnonopetukseen hänen ei tarvitse taipua.

Tosin ainakin syksyllä syntyneen lukioaika saattaa silloin

pidetä elämänkatsomustiedon kurssien tähden, mutta se on

vain kestettävä. Vastuu on kylläkin kohtuuton.

 

Uskonnonvapauslain tulisi antaa nuoren kantaa vastuunsa

sillä oikealla tavalla, että hän saisi 15-vuotiaana itsenäisesti

erota kirkosta ja ylipäätään päättää uskonnollisesta asemastaan.

Mutta jo kirkon rippikoulukäytännön tähden ikärajan tulisi olla

vuoden alempi.

 

Samassa iässä kirkkoon kuulumattoman tulisi saada valita (vähemmistön)

elämänkatsomustiedon ja (enemmistön) uskonnonopetuksen kesken;

kirkkoon vapaaehtoisesti kuuluvia ei tarvitsisi päästää edelliseen.

Itse kannatan 12 vuoden ikärajaa.

 

Hallituksen esityksen mukaan lapsen uskonnollisesta asemasta

päättäminen kuuluisi lapsen huollon piiriin; 15 vuotta täyttänyt

lapsi voisi kuten tähänkin asti päättää siitä huoltajien

suostumuksella. Mutta mikä olisi huoltajien vastuu, jos he

eivät suostuisi nuoren kirkosta eroamiseen, ja tämä kuitenkin

lukiossa kieltäytyisi uskonnonopetuksesta ja joutuisi siksi

käymään lukiota yli normaalin ajan?

 

Tätäkään ongelmaa eivät lainlaatijat ole ajatelleet. Mutta

sellaiselle, joka kouluaikanaan koki uskonnonvapautensa

loukatuksi, nämä pohdinnot ovat väistämättömiä.

 

Antaisiko Oulun yliopisto erivapauden joidenkin sopivien

aineiden opiskeluun sellaiselle lukiossa riittävän hyvin

menestyneelle nuorelle, joka suorittaisi samanaikaisesti

lukio-opinnoistaan ainoana puuttuvan elämänkatsomustiedon?

 

Jouni Luukkainen

matematiikan dosentti

Helsingin yliopisto